-= Maatalous Foorum =-

Enpä hättäile ensi vuoden lannoitetilausten kanssa. Vuodenvaihteen tienoille meinasin ootella. Tiedä vaikka saattaa uusia kilpailijoita Yaralle tulla loppuvuodesta ja jos kaikkialla vähennetään lannoitteiden käyttöä voihan hyvinkin olla että talvella ei mitään jättikorotuksia tule..

Ensi vuonna tuskin enää lannoitan ympin. maksimin mukaan, olisko vehnällekin typpi 110-120 kg max. ja tästäkin vähintään 50% lietteestä.. Fosforilannoitteita tuskin ostetaan sitten yhtään..

Tänä vuonna omaksi siemeneksi otettava vilja pitää kyllä hoitaa ja lannoittaa viimeisen päälle jotta saapi useammaksi vuodeksi hyvää siementä.. toivottavasti vaan säät suosii..

Kohta Jarinkin kannattaa harkita navetan uudelleen täyttämistä. Maito ja liha sivuseikkoja, mut se lähes kullan arvoinen lannoite

Pitäisi (jonkun) ihan laskea kannattaako viljatilan ajaa/ajattaa lantaa omille pelloille versus pelkkä apulanta.. siis laskea levityskustannukset ( nyky möpö-hinnoilla), ehkä hiukka pienempi sato, viivytykset kylvöissä, peltojen tallaantuminen päisteissä ja tarviihan se kuitenkin pientä lisälannoitusta apulannalla..yms..

Sehän taitaa olla niin että 1m3 naudanlietettä (taulukon mukaista) vastaa melko tarkkaan 10 kg Pellon Y-6, eli 20m3 jättivaunulla menee samat ravineet kuin 200kg Y6:stä eli 5kpl 40kg säkkejä.
Noi säkithän kulkee pellolle järeällä kottikärryllä tai auton peräkontissa jos kauemmaksi pitäisi viedä

Savimaalle eloperäisen aineksen lisääntymistä on paha laskea. Merkitys on kuitenkin pitemmällä aikavälillä merkittävä.
Yks sikatilallinen puhu viime kesänä että omat maat (vrt. vuokramaat) ei kuoretu, kun niihin on ajettu 10 v oraalle lietettä.

Kloppi kirjoitti:Kesäkuun alussa tulee Beloria kuulemma maahan. Mutta aika hyvin kuulemma hinnatkin peesaavat jaraa.

Sellainenkin huhu on liikkeellä, että kausihinnoittelu poistuisi, ja siirryttäisiin polttoöljytyyppiseen hinnoitteluun. Ja sehän se vasta mukavaa olisikin...

Tuskin tulee Beloria kun tänää juttelin Belorin miehen kanssa, eikä ollu tehny vielä edes kauppoja.
Jotain ton suuntasta tulee uus hinnottelu olemaan.

Agronautti kirjoitti:Pitäisi (jonkun) ihan laskea kannattaako viljatilan ajaa/ajattaa lantaa omille pelloille versus pelkkä apulanta.. siis laskea levityskustannukset ( nyky möpö-hinnoilla), ehkä hiukka pienempi sato, viivytykset kylvöissä, peltojen tallaantuminen päisteissä ja tarviihan se kuitenkin pientä lisälannoitusta apulannalla..yms..

Niin,sanoppa tuo.
Ainoastaan tämä pähkäileminen estää ottamasta enemmän lantaa vastaan,pskan kanssa joutuu funtsimaan viljelyä paljon perusteellisemmin kuin pelkällä apulannalla. Levitysajankohta,pellon kantavuus/sietokyky,etäisyys,laji/lajike, lannoitustarve,aikataulut,multaamiset ym. Helkutin monta asiaa mikäli tavoitteena nimenomaan HYÖTYÄ lannasta eikä ainoastaan ottaa sitä vastaan. Syksyllä lupailin ottaa lantaa vastaan mikäli tarvetta luovuttamiseen,toisaalta en haluaisi muokata suorakylvettävää peltoa pelkän lannan vastaanoton takia ts. pitäisi kylvää syysviljaa muttei ehdi. Kevätlevitys ei ko. pelloille sovellu järkevästi,alaosa pellosta kostean nihkeää kylvettäväksi mutta pskakärryllä pellon rakenteen junttaa pilalle...

Aikamoista kuhinaa aiheuttaa nämä lannanvastaanotot ja luovutukset,hintaa aletaan pyytämään sopimuksettomista paskoista missä ei järkeä yo. syistä. Levityskustannukset jakoon kuten kukin parhaaksi näkee,täälläpäin vastaanottaja maksaa levityksen mikäli sopimuspskaa. Sopimuksettomat fifti siksti,kumpikin hyötyy mutta vastaanottajalla ei pakottavaa tarvetta päästä eroon eli kumpikin maksaa osan ja kaikki tyytyväisiä?

Näin sitä ollaan puun ja kuoren välissä aina. Jos nämä kustannukset siirtyisivätkin viljan hintaan niin ei välttämättä vielä ensivuodenkaan aikana.

Nyt vaan väsäilemään pakokaasuja maahan kuten koneviestissä Kanadasta kerrottiin ja uskomaan ihmeisiin.

16 euron Prismasta ostettu Kivikankaan typpisalkku maksaa itsensä nyt aika hyvin takaisin tulevina vuosina. Samoin lannoiteikkunat/värikortit ja niiden avulla lisäurean laitto voi alkaa nyt kannattaa siinä määrin että sitä kannattaa edes harkita.

Viherlannoituksista on aika vähän tietoa löydettävissä. KMssä juttua oli mutta siinä oli tyydytty vaan näyttämään valokuvia viherlannoituksista ja kertomaan perusperiaatteista kuin että olisi kerrottu tutkimustuloksia ja faktoja. Ilmeisesti pohjolassa ei viherlannoitusta ole tutkittu lainkaan vai onko se luomuviljelijöiden salatiedettä?

Nyt ei sitten lannoitetta Yaralta saa. 4.6 jälkeen tiedetään sitten enemmän. Täytyy ostaa vanhoja varastoja että saisi edes osan ensivuoden lannoitteista.Mitenkähän käynee kalkin hinnoittelun kanssa ? Vielä on korotukset olleet aika maltillisia.

Kuljetuskustannukset nousevat joten ainakin se vaikuttaa kalkin hintaan.

Joo, Jukka Rajalan laudaturtyö, ISBN 951-99373-7-4. Tässä kirjasessa paljon asiaa tavaomaisestikin viljelevälle. Takakannessa todetaan, että kirjallisuutta suomeksi niukasti tutkimuksista. Tuosta lannoittamisesta kirjassa mm.: "Tuore lanta sisältää kasveille haitallisia aineita esim. indoli-3-etikkahappoa, joka jo pieninä pitoisuuksina hidastaa juurten kasvua ja fenoleja, lisäksi lanta sisältää nykyisin rehujen lisäaineita ja lääkeaineita, jotka anaerobisessa varastoinnissa häviävät hyvin hitaasti. Tuore lanta sisältää myös taudinaiheuttajia ja rikkakasvien siemeniä. Lisäksi johtoluku, ennenkaikkea nestemmäinen on varsin korkea. Anaerobisessa varastoinnissa syntyy kasveille ja pieneliöille haitallisia aineita (H2S, NH3, orgaanisia happoja. Huhdan ym. (1978) mukaan anaerobinen puhdistamoliete oli myrkyllistä kastemadoille, eikä niitä ollut vielä kolmantenakaan vuonna niillä ruuduilla, jotka olivat saaneet sitä. Kompostointi hävitti myrkyllisyyden." "Tuore, runsaasti helppoliukoista typpeä ja helpostihajoavaa orgaanista ainetta sisältävä lanta voi kiihdyttää humuksen hajotusta. Tällöin lannan humusta lisäävä vaikutus kuluu syntyneen vajauksen korjaamiseen."

masto kirjoitti: Ilmeisesti pohjolassa ei viherlannoitusta ole tutkittu lainkaan vai onko se luomuviljelijöiden salatiedettä?

Ei sala- vaan julki. Täältä löytyy Jukka Rajalan oivallinen "Luonnonmukainen maatalous" -kirja, täysin ilmaiseksi netistä luettavana:
http://www.luomu.fi/alkutuotanto/luomumaat.htm
Ja tämän ketjun aiheeseen liittyen "4. RAVINNEKIERROT JA RAVINNEHUOLTO LUONNONMUKAISESSA VILJELYSSÄ"
http://www.luomu.fi/alkutuotanto/pdf/luku4.pdf

Kirjoittelin taannoin agron puolelle siitä, millä hintaa GrowHow olisi ollut ostettavissa pois pörssistä. Tässä pääsi kaikille käymään pieni nukahdus. Nyt on sitten ihan turhaa enää jossitella. Pitäisi alkaa selvittelemään Keski-Eurooppalaisia lannoitusmenetelmiä ja niiden soveltuvuutta Suomeen. Tulevaisuudessa on ihan mahdoton tilanne, että apulanta on vain yhden firman varassa. Jos ei ole kilpailua, niin on käytännössä monopoli ja se on huono asia.

2004 Irlannin matkalla näin maatalouskaupan pihalla viiden eri valmistajan lannoitteita varastossa, näin ehkä Suomessa pitäisi olla, ettei myydä ei oota.

http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-1384

mites ootteko käyttäny noita ulkolaisia lannoitteita..?? millanen rakeistus ja on paakkuuntuneet?? siilinjärven vanhaa tavaraa myyneet yli 500€/tn ja hinta taas pompsahtaa

Tämän päivän maastullissa yleisönosastolla hemmetin hyvä kirjoitus Yaran myymisestä. Potutus kasvoi taas lisää, koskas lähdetään harjoittamaan mielenosoituksia niinkuin muualla euroopassa välillä on? En tiennytkään, että Suomen kaivos oli yksi ainoita laatuaan koko maailmassa.

Eikös maahan o varastoitonnu ravinteita melkoiset määrät...parin välivuotta lannoittamises vois pitää? Paljonkohan Yara vuodes myy apulantaa, kaikkiaan ja mikä on Suomen osuus? Sattumalta liiteris huomasin vanhan lannoitesäkin (tyhjän) 60-luvun alust, ellei 50-luvulta... Siinä luki NORSK HYDRO... Niin sitä, että tää Kemira Grow How oli tuolloin kai Rikkihappo Oy nimeltään. Lieneekö Yara silloisen Norsk Hydron "jälkeläinen"?

Viikonloppuna kuulin huhua, että ainakin 17% korotus tulee tän hetkisiin hintoihin, 700€/tn hintoja alkaa olemaan kuulemma jossain vaiheessa, ei kovin hyvältä kuullosta.