Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Millä tavalla arvioitte pellon hintaa ylös ja alas, jos ohjearvo on maanmittauslaitoksen alueen keskihinta? Hintaa nostanee hyvin salaojitettu iso savimaa tien vieressä, mutta kärjistäen paljonko vähentäisitte "kivisestä sarka-oja rapamaasta" keskellä metsää?
Cultio kirjoitti:Millä tavalla arvioitte pellon hintaa ylös ja alas, jos ohjearvo on maanmittauslaitoksen alueen keskihinta? Hintaa nostanee hyvin salaojitettu iso savimaa tien vieressä, mutta kärjistäen paljonko vähentäisitte "kivisestä sarka-oja rapamaasta" keskellä metsää?
Kilpailua ei ole, pellot jo hallinnassa monen vuoden takaa ja lapsettoman sukulaisen kp omistaa. Kun kaivinkone on periaatteessa ensimmäinen muokkaaja niin ajattelin että tarjoaisiko keskihinnan miinus arvioidut perusparannukset, joita en ole halunnut tehdä ym syystä.
Meillä päin maksettiin 17000euroa/ha
Tuolla hinnalla pitäisi olla jo lapsenlapsen uravalinta tiedossa, jos kyseessä ei ole erikoiskasvitila, tai öljy-esiintymä tai kaivospotentiaalia...
Maatalouden kannattavuus on jotenkin hilautunut salavihkaa ylöspäin; onko sitten kyseessä vahva euro joka sittenkin halventaa ostopanoksia suhteessa myyntituottoihin.
Tuo 17000 EUR/ha tulee varmaankin vielä maksuun, voisi ajatella esimerkiksi niin, että olemassaolevien hehtaarien tuotot käytetään täysimääräisesti uusien hehtaarien hankintaan. Tämähän on itseään ruokkiva systeemi, ja selittää kiihtyvän tilakoon kasvun.
Suuri lyhennetyn maatilaomaisuuden massa "imee" lisämaata. Ainoastaan pankkiirit, suuret konealan perheyrityksien omistajaportaat, autokauppiaat, ja mahdollisesti maatalouteen liittyvien teollisuudenalojen suuromistajat voivat lykätä "kiilaa" perusperittyjen / edullisesti sukupolvenvaihdettujen maatilojen luontaisen kasvun laajenemisen rattaisiin.
oliver kirjoitti:Meillä päin maksettiin 17000euroa/ha 12ha pelloista jotka olivat 3 lohkossa ja osittain sarka tyyppisilläojilla.
Jos etsii sijoituskohdetta rahalle, niin vuokraamalla tuon eteenpäin saa melko turvallisesti pääomalleen korkoa. Ihmettelen miksi sijoittajat eivät ole metsän tavoin alkaneet sijoittaa rahojaan peltomaahan. Velkarahalla ostavien viljelijöiden tilanne on tietysti ongelmallinen.
oliver kirjoitti:Meillä päin maksettiin 17000euroa/ha 12ha pelloista jotka olivat 3 lohkossa ja osittain sarka tyyppisilläojilla.
Jos etsii sijoituskohdetta rahalle, niin vuokraamalla tuon eteenpäin saa melko turvallisesti pääomalleen korkoa. Ihmettelen miksi sijoittajat eivät ole metsän tavoin alkaneet sijoittaa rahojaan peltomaahan. Velkarahalla ostavien viljelijöiden tilanne on tietysti ongelmallinen.
Onhan noita sijoittajia, jotka ovat ostaneet/tehneet peltoa vuokrauskäyttöön. Tämä ei tosin ole ollut viljelijöiltä pois, viljelijät maksaa mitä vain, kunhan peltoa saa. Tuo yllä oleva valitettavasti vielä pientä
Naapurissa kaupunki ostelee lähes kaikki pellot pois kuljeskelemasta. Hinta on tommoset 12000 - 15000 €/ha laatuun katsomatta. Jos tavallinen agraari haluaa päästä kauppoihin sen täytyy maksaa 4000 - 5000 € lisää, kaupungilla kun on veroetuja käytössä.
Eli jos tossa naapurissa haluaa ostaa lisää peltoa, niin täytyy antaa kaupungille sopivasta paikkaa peltoa tai metsää niin saa sitten tilalle kaupungilta peltoa tai metsää.
Agriduunari kirjoitti:Naapurissa kaupunki ostelee lähes kaikki pellot pois kuljeskelemasta. Hinta on tommoset 12000 - 15000 €/ha laatuun katsomatta. Jos tavallinen agraari haluaa päästä kauppoihin sen täytyy maksaa 4000 - 5000 € lisää, kaupungilla kun on veroetuja käytössä.
Eli jos tossa naapurissa haluaa ostaa lisää peltoa, niin täytyy antaa kaupungille sopivasta paikkaa peltoa tai metsää niin saa sitten tilalle kaupungilta peltoa tai metsää.
Salossa kävi vähän toisin päin: Joensuunkartanon nuori isäntä tuli julkisuuteen Salonsanomissa, kun oli tehnyt kaupungin kanssa maanvaihtokaupan ja vähän rahaakin vielä: Sai myymäänsä maata vastaan useamman kertaa isomman kauempaa, ja jonkun miljoonan vielä rahaakin. Lehden kuvassa messevä hymy kasvoillaan kaupungin kauppatilaisuudessa.
Salohan taitaa olla Meriniityn alueen osalta kokonaan Joensuunkartanon pellolla.
SS kirjoitti:
Salossa kävi vähän toisin päin: Joensuunkartanon nuori isäntä tuli julkisuuteen Salonsanomissa, kun oli tehnyt kaupungin kanssa maanvaihtokaupan ja vähän rahaakin vielä: Sai myymäänsä maata vastaan useamman kertaa isomman kauempaa, ja jonkun miljoonan vielä rahaakin. Lehden kuvassa messevä hymy kasvoillaan kaupungin kauppatilaisuudessa.
Salohan taitaa olla Meriniityn alueen osalta kokonaan Joensuunkartanon pellolla.
Niin no käytännössä tuollakin käy samoin. Puuronsilmästä myydään kaupungille pari hehtaaria. Ja kaupunki antaa toistakymmentä hehtaaria ja tukun euroja tilalle. Eli käytännössä kuntalaiset maksavat viljelijöiden maanhankinnan. Ja antavat vielä muutaman toimintatonnin käteen. Samaan aikaan vanhuksia makuutetaan tk:n käytävillä.
Cultio kirjoitti:Kilpailua ei ole, pellot jo hallinnassa monen vuoden takaa ja lapsettoman sukulaisen kp omistaa. Kun kaivinkone on periaatteessa ensimmäinen muokkaaja niin ajattelin että tarjoaisiko keskihinnan miinus arvioidut perusparannukset, joita en ole halunnut tehdä ym syystä.
Meillä päin maksettiin 17000euroa/ha
Tuolla hinnalla pitäisi olla jo lapsenlapsen uravalinta tiedossa, jos kyseessä ei ole erikoiskasvitila, tai öljy-esiintymä tai kaivospotentiaalia...
Myyjänä oli kunta, joten kaavoitukset tonteiksi voi unohtaa. Ostaja oli nuori n.30v Normaali viljanviljelijä, kokonaisuus reilusti alle 100ha.
SS kirjoitti:
Salossa kävi vähän toisin päin: Joensuunkartanon nuori isäntä tuli julkisuuteen Salonsanomissa, kun oli tehnyt kaupungin kanssa maanvaihtokaupan ja vähän rahaakin vielä: Sai myymäänsä maata vastaan useamman kertaa isomman kauempaa, ja jonkun miljoonan vielä rahaakin. Lehden kuvassa messevä hymy kasvoillaan kaupungin kauppatilaisuudessa.
Salohan taitaa olla Meriniityn alueen osalta kokonaan Joensuunkartanon pellolla.
Niin no käytännössä tuollakin käy samoin. Puuronsilmästä myydään kaupungille pari hehtaaria. Ja kaupunki antaa toistakymmentä hehtaaria ja tukun euroja tilalle. Eli käytännössä kuntalaiset maksavat viljelijöiden maanhankinnan. Ja antavat vielä muutaman toimintatonnin käteen. Samaan aikaan vanhuksia makuutetaan tk:n käytävillä.
Kuulostaapa vaihtosuhde hyvältä - tässähän omakin ala sitten saattaa kasvaa kymmeniä hehtaareja lähiaikoina
Oikeesti kyllä vaihtosuhde EI ole lähellekään tuota. Tonttimaan hinta on tuohon kaupungin osatamaan peltomaan hintaan nähden suunnilleen kaksinkertainen. Tuota kuntalaisten "maksamaa maanhankintaa" en kyllä allekirjoita.
Viimeisimmät isommat kaupungin tonttimaaksi hankkimat peltoalueet Salossa (Halikossa) meni muistaakseni n. 12 tn/ha. Tämä pari vuotta sitten. Eri asia sitten kun kaupunki myy niitä tontteina eteenpäin. Ei täällä kunta/kaupunki ole maksanu kun maatalousmaan hinnan, jos sitäkään. (pl. em. "vaihtokaupat")
[quote="Kari]Kuulostaapa vaihtosuhde hyvältä - tässähän omakin ala sitten saattaa kasvaa kymmeniä hehtaareja lähiaikoina
Oikeesti kyllä vaihtosuhde EI ole lähellekään tuota. Tonttimaan hinta on tuohon kaupungin osatamaan peltomaan hintaan nähden suunnilleen kaksinkertainen. Tuota kuntalaisten "maksamaa maanhankintaa" en kyllä allekirjoita.[/quote]
Niin 6.4 peltoa => 21 peltoa ja 12.5 metsää ja vielä rahaa päälle. http://julkaisu.lapua.fi/dweb/kokous/2012742-10.HTM
Kuka mahtaa olla tämän tuleva omistaja ? http://julkaisu.lapua.fi/dweb/kokous/2013866-11.HTM
Ja onhan siellä naapurissa tehty muitakin vaihtokauppoja. Tuon kaupungin maksamaan hintaan täytyy aina huomioida se veroetu. Eli sen maksama hinta ei ole suoraan verrannollinen vapaan kaupan hintoihin.
Niin mistä se kaupunki sitten saa rahansa? Jos ei sitten asukkailtaan. Tuossa kun on laakeriliikkeessä käväissyt niin on matkan varrella ihmetellyt eräänkin entisen pellon kohtaloa. Eka ostetaan 25000 hehtaari reilu pari hehtaaria. Sitten kaavoitetaan pelto neljälle tontille. Rakennetaan kunnallistekniikka ja tiet. Lopputuloksena on senverta kalliit peltotontit, ettei ole myyty kuin yksi niistä kolmen vuoden aikana. Tuolla yhden tontin hinnalla ei ole saatu ostettua edes yhtä hehtaaria peltoa saati sitten niitä rahoja, mitä muu rakentaminen on maksanut. Eli kunnan asukkaat on maksaneet isännälle pellon hankinnan.