just Picolo kiinnostais. Minkälaiset maalajit ja phoot ollu ? Onko poudanarkuutta, mitenkäs korrenlujuus ? Itsellä ollu monet vuodet Kruunua, vaihtelu virkistäis...Sv kirjoitti:Kahden vuoden kokemuksella voin ehdottaa myös Picoloa, molempina vuosina keskisato 21 ha:n alalta yli 6 tn, valkuainen 2007 14,2 ja 2008 13,8
vehnälajikkeet
Valvoja: Farmari-ryhmä
Re: vehnälajikkeet
- sirkussonni
- Luokka: >500hv
- Viestit: 741
- Liittynyt: 28 Helmi 2007, 16:46
- Paikkakunta: Varsinaisesti Suomesta
Re: vehnälajikkeet
Valkuainen ei yleisesti ole vahvin puoli, satotaso kyllä....Jorma kirjoitti:Kevetvehnän siemen hankinnat mun osalta taitaa kallistua Amaretton suuntaan. Millaisia valkuaispitoisuuksia foorumilaiset on em lajikkeesta saaneet?
Re: vehnälajikkeet
^Näin minäkin olen ymmärtänyt. Valkuaisen saaminen korkealle edellyttänee lisälannoitusta, tosin Amarettoa viljelevällä tuttavallani valkuainen oli tänä vuonna 12.5% ilman lisälannoitusta eli meni jokseenkin samaan tahtiin Tjalven kanssa. Satoa Amarettosta kyllä tuli paljon enemmän.
-
Sv
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 31
- Liittynyt: 06 Syys 2007, 22:45
- Paikkakunta: Länsi-Suomi
Re: vehnälajikkeet
Maalajit on olleet Ljs ja Hs ph 6-6,3 poudanarkuutta en ole näillä maalajeilla huomannut, korrenlujuuteen olen tyytyväinen, lakoa on ollut vain ristiinkylvetyissä ja niissäkin vain vähän. Naapurilla on ollut Kruunua ojan takana ja pesee sen kyllä korrenlujuudessa satanolla.Papereiden mukaan lako% on 7.sokuri kirjoitti:just Picolo kiinnostais. Minkälaiset maalajit ja phoot ollu ? Onko poudanarkuutta, mitenkäs korrenlujuus ? Itsellä ollu monet vuodet Kruunua, vaihtelu virkistäis...Sv kirjoitti:Kahden vuoden kokemuksella voin ehdottaa myös Picoloa, molempina vuosina keskisato 21 ha:n alalta yli 6 tn, valkuainen 2007 14,2 ja 2008 13,8
Re: vehnälajikkeet
Itselläni on ensi kesänä Amarettoa ja matala valkuainen mietityttää. Käytännössä on kolme vaihtoehtoa, viuhkasuuttimella tautiaineen mukana, pistesuuttimella maahan tai rakeina pintalevityksellä. Itsellä on lähinnä tuo pintaleivtys mielessä koska tarvittavat säkit on jo hallissa, tosin Y1senä. Ruiskun kanssa suositellaan käytettävän 200l/ha kun itse käytän 120-130l/ha.
Kysymyksiä
1. Kuinka suuria typpimääriä olette käyttäneet viuhkasuuttimella tautiaineen kanssa? Entä nestemäärä/ha?
2. Voiko Y1:stä käyttää yhtä hyvin pintalevitykseen, liukeneeko yhtä hyvin kuin salpietari?
Kotkaniemen(Kemira) tutkimusasemalla on joskus tuota lisätypen levitystapaa tutkittu ja todettu että jos kerralla annettu typpimäärä on 20kg tai enemmän voi sen antaa myös rakeina. Rakeissa tietty aina se pieni riski ettei sada vaikka luvataan. Pieni juttu tuosta on leipä lehdessä 3/2006: http://www.yara.fi/fi/Menestysbrandi/Leipaleveammaksi
Kysymyksiä
1. Kuinka suuria typpimääriä olette käyttäneet viuhkasuuttimella tautiaineen kanssa? Entä nestemäärä/ha?
2. Voiko Y1:stä käyttää yhtä hyvin pintalevitykseen, liukeneeko yhtä hyvin kuin salpietari?
Kotkaniemen(Kemira) tutkimusasemalla on joskus tuota lisätypen levitystapaa tutkittu ja todettu että jos kerralla annettu typpimäärä on 20kg tai enemmän voi sen antaa myös rakeina. Rakeissa tietty aina se pieni riski ettei sada vaikka luvataan. Pieni juttu tuosta on leipä lehdessä 3/2006: http://www.yara.fi/fi/Menestysbrandi/Leipaleveammaksi
Re: vehnälajikkeet
Ei huolta, laita alasta puolet kevätruista ja toinen puoli Amarettoa. Laitat muistiinpanoihin rukiille 120 kg N/ha mutta kylvät vain 60 kg. Lakoon se menee siltikin, semmoinen heinä. Sitten vaan Amaretolle 140 kg + 60 kg typpeä, luulisi sillä tahdilla ainakin nyt yli yhdeksän menevän valkuaisprosentin.masto kirjoitti:Itselläni on ensi kesänä Amarettoa ja matala valkuainen mietityttää.
Ja tämmöinen runsastyppinen ruokavalio antaa joustoa puintiaikoihin, pääsee ennen itsenäisyyspäivää Amareton kimppuun.
-SS-
Re: vehnälajikkeet
Rounduppia kylkeen et pakkotuleentuu.SS kirjoitti:Ja tämmöinen runsastyppinen ruokavalio antaa joustoa puintiaikoihin, pääsee ennen itsenäisyyspäivää Amareton kimppuun.
Re: vehnälajikkeet
Ai niin, unohin. Englannin tavalla juu. Laatusadon mallilla.masto kirjoitti:Rounduppia kylkeen et pakkotuleentuu.SS kirjoitti:Ja tämmöinen runsastyppinen ruokavalio antaa joustoa puintiaikoihin, pääsee ennen itsenäisyyspäivää Amareton kimppuun.
-SS-
-
Pelto-Jussi
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 317
- Liittynyt: 12 Joulu 2007, 20:41
- Paikkakunta: Saviseutu
Re: vehnälajikkeet
Tautiaineen kera ureaa max 25 kg/ha, 200 litraan vettä/ha. Voi aihettaa hiukan ruskettumista lehden kärjissä. Jonkun verran olen harrastanut myös erillisruiskutusta, jolloin ureamäärä on ollut 30 - 40 kg/ha, vettä vastaavasti jonkin verran enemmän. Vanhat suositukset, joissa piti käyttää vettä urean kanssa tosi paljon (400 l/ha) olen hyllyttänyt.Sv kirjoitti:Kysymyksiä
1. Kuinka suuria typpimääriä olette käyttäneet viuhkasuuttimella tautiaineen kanssa? Entä nestemäärä/ha?
2. Voiko Y1:stä käyttää yhtä hyvin pintalevitykseen, liukeneeko yhtä hyvin kuin salpietari?
Viime kesänä tuo 25 kg/ha oli liian vähän, valkuaiset jäivät alle 12.
Ykkönen ei muistaakseni liukene niin hyvin kuin salpietari. Tästä oli juttua Growhow:n aikana jonkun senaikaisen kehityspäällikön kanssa. Peruste oli, että se oli suunniteltu nurmille ja nurmissa on aina kosteutta
Re: vehnälajikkeet
Olis sellainen toinen ongelma siementuotannon kanssa. Siemenviljelyksessä oli viime vuonna sellaista lajiketta kevätvehnää, jota ei ole kansallisen siementuotannon listassa. Eli kansallisen siementuotannon tuen maksatus peruutettiin. Voiko tuota tukea karhuta jostain esim yritykseltä, jonka kanssa sopimus tehty? Miten kannattaisi toimia?
- Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
Re: vehnälajikkeet
Ylensähän viljelyttävä liike maksaa korkeempaa siemenlisää tollasille lajikkeille. Kenen kans sopimus oli?konevaari kirjoitti:Olis sellainen toinen ongelma siementuotannon kanssa. Siemenviljelyksessä oli viime vuonna sellaista lajiketta kevätvehnää, jota ei ole kansallisen siementuotannon listassa. Eli kansallisen siementuotannon tuen maksatus peruutettiin. Voiko tuota tukea karhuta jostain esim yritykseltä, jonka kanssa sopimus tehty? Miten kannattaisi toimia?
Re: vehnälajikkeet
Selvä! Täytyykin tarkistaa se asia. K:ssa muistaakseni. Lajike Zebra.Rubinjo kirjoitti:Ylensähän viljelyttävä liike maksaa korkeempaa siemenlisää tollasille lajikkeille. Kenen kans sopimus oli?konevaari kirjoitti:Olis sellainen toinen ongelma siementuotannon kanssa. Siemenviljelyksessä oli viime vuonna sellaista lajiketta kevätvehnää, jota ei ole kansallisen siementuotannon listassa. Eli kansallisen siementuotannon tuen maksatus peruutettiin. Voiko tuota tukea karhuta jostain esim yritykseltä, jonka kanssa sopimus tehty? Miten kannattaisi toimia?
- Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
Re: vehnälajikkeet
Zebraa ei muillla voi ollakaan ku K:lla. Tulevalle kesälle 8 e/tn lisähinta siemenlisän päälle, jos ei saa kansallista tukea. Viime vuodesta en muista, mut samaa luokkaa kuitenki.konevaari kirjoitti:Selvä! Täytyykin tarkistaa se asia. K:ssa muistaakseni. Lajike Zebra.Rubinjo kirjoitti:Ylensähän viljelyttävä liike maksaa korkeempaa siemenlisää tollasille lajikkeille. Kenen kans sopimus oli?konevaari kirjoitti:Olis sellainen toinen ongelma siementuotannon kanssa. Siemenviljelyksessä oli viime vuonna sellaista lajiketta kevätvehnää, jota ei ole kansallisen siementuotannon listassa. Eli kansallisen siementuotannon tuen maksatus peruutettiin. Voiko tuota tukea karhuta jostain esim yritykseltä, jonka kanssa sopimus tehty? Miten kannattaisi toimia?