-= Maatalous Foorum =-

Sv kirjoitti:Kahden vuoden kokemuksella voin ehdottaa myös Picoloa, molempina vuosina keskisato 21 ha:n alalta yli 6 tn, valkuainen 2007 14,2 ja 2008 13,8

just Picolo kiinnostais. Minkälaiset maalajit ja phoot ollu ? Onko poudanarkuutta, mitenkäs korrenlujuus ? Itsellä ollu monet vuodet Kruunua, vaihtelu virkistäis...

Jorma kirjoitti:Kevetvehnän siemen hankinnat mun osalta taitaa kallistua Amaretton suuntaan. Millaisia valkuaispitoisuuksia foorumilaiset on em lajikkeesta saaneet?

Valkuainen ei yleisesti ole vahvin puoli, satotaso kyllä....

^Näin minäkin olen ymmärtänyt. Valkuaisen saaminen korkealle edellyttänee lisälannoitusta, tosin Amarettoa viljelevällä tuttavallani valkuainen oli tänä vuonna 12.5% ilman lisälannoitusta eli meni jokseenkin samaan tahtiin Tjalven kanssa. Satoa Amarettosta kyllä tuli paljon enemmän.

sokuri kirjoitti:

Sv kirjoitti:Kahden vuoden kokemuksella voin ehdottaa myös Picoloa, molempina vuosina keskisato 21 ha:n alalta yli 6 tn, valkuainen 2007 14,2 ja 2008 13,8

just Picolo kiinnostais. Minkälaiset maalajit ja phoot ollu ? Onko poudanarkuutta, mitenkäs korrenlujuus ? Itsellä ollu monet vuodet Kruunua, vaihtelu virkistäis...

Maalajit on olleet Ljs ja Hs ph 6-6,3 poudanarkuutta en ole näillä maalajeilla huomannut, korrenlujuuteen olen tyytyväinen, lakoa on ollut vain ristiinkylvetyissä ja niissäkin vain vähän. Naapurilla on ollut Kruunua ojan takana ja pesee sen kyllä korrenlujuudessa satanolla.Papereiden mukaan lako% on 7.

Itselläni on ensi kesänä Amarettoa ja matala valkuainen mietityttää. Käytännössä on kolme vaihtoehtoa, viuhkasuuttimella tautiaineen mukana, pistesuuttimella maahan tai rakeina pintalevityksellä. Itsellä on lähinnä tuo pintaleivtys mielessä koska tarvittavat säkit on jo hallissa, tosin Y1senä. Ruiskun kanssa suositellaan käytettävän 200l/ha kun itse käytän 120-130l/ha.

Kysymyksiä
1. Kuinka suuria typpimääriä olette käyttäneet viuhkasuuttimella tautiaineen kanssa? Entä nestemäärä/ha?
2. Voiko Y1:stä käyttää yhtä hyvin pintalevitykseen, liukeneeko yhtä hyvin kuin salpietari?

Kotkaniemen(Kemira) tutkimusasemalla on joskus tuota lisätypen levitystapaa tutkittu ja todettu että jos kerralla annettu typpimäärä on 20kg tai enemmän voi sen antaa myös rakeina. Rakeissa tietty aina se pieni riski ettei sada vaikka luvataan. Pieni juttu tuosta on leipä lehdessä 3/2006: http://www.yara.fi/fi/Menestysbrandi/Leipaleveammaksi

masto kirjoitti:Itselläni on ensi kesänä Amarettoa ja matala valkuainen mietityttää.

Ei huolta, laita alasta puolet kevätruista ja toinen puoli Amarettoa. Laitat muistiinpanoihin rukiille 120 kg N/ha mutta kylvät vain 60 kg. Lakoon se menee siltikin, semmoinen heinä. Sitten vaan Amaretolle 140 kg + 60 kg typpeä, luulisi sillä tahdilla ainakin nyt yli yhdeksän menevän valkuaisprosentin.

Ja tämmöinen runsastyppinen ruokavalio antaa joustoa puintiaikoihin, pääsee ennen itsenäisyyspäivää Amareton kimppuun.

-SS-

SS kirjoitti:Ja tämmöinen runsastyppinen ruokavalio antaa joustoa puintiaikoihin, pääsee ennen itsenäisyyspäivää Amareton kimppuun.

Rounduppia kylkeen et pakkotuleentuu.

masto kirjoitti:

SS kirjoitti:Ja tämmöinen runsastyppinen ruokavalio antaa joustoa puintiaikoihin, pääsee ennen itsenäisyyspäivää Amareton kimppuun.

Rounduppia kylkeen et pakkotuleentuu.

Ai niin, unohin. Englannin tavalla juu. Laatusadon mallilla.

-SS-

Sv kirjoitti:Kysymyksiä
1. Kuinka suuria typpimääriä olette käyttäneet viuhkasuuttimella tautiaineen kanssa? Entä nestemäärä/ha?
2. Voiko Y1:stä käyttää yhtä hyvin pintalevitykseen, liukeneeko yhtä hyvin kuin salpietari?

Tautiaineen kera ureaa max 25 kg/ha, 200 litraan vettä/ha. Voi aihettaa hiukan ruskettumista lehden kärjissä. Jonkun verran olen harrastanut myös erillisruiskutusta, jolloin ureamäärä on ollut 30 - 40 kg/ha, vettä vastaavasti jonkin verran enemmän. Vanhat suositukset, joissa piti käyttää vettä urean kanssa tosi paljon (400 l/ha) olen hyllyttänyt.

Viime kesänä tuo 25 kg/ha oli liian vähän, valkuaiset jäivät alle 12.

Ykkönen ei muistaakseni liukene niin hyvin kuin salpietari. Tästä oli juttua Growhow:n aikana jonkun senaikaisen kehityspäällikön kanssa. Peruste oli, että se oli suunniteltu nurmille ja nurmissa on aina kosteutta

Olis sellainen toinen ongelma siementuotannon kanssa. Siemenviljelyksessä oli viime vuonna sellaista lajiketta kevätvehnää, jota ei ole kansallisen siementuotannon listassa. Eli kansallisen siementuotannon tuen maksatus peruutettiin. Voiko tuota tukea karhuta jostain esim yritykseltä, jonka kanssa sopimus tehty? Miten kannattaisi toimia?

konevaari kirjoitti:Olis sellainen toinen ongelma siementuotannon kanssa. Siemenviljelyksessä oli viime vuonna sellaista lajiketta kevätvehnää, jota ei ole kansallisen siementuotannon listassa. Eli kansallisen siementuotannon tuen maksatus peruutettiin. Voiko tuota tukea karhuta jostain esim yritykseltä, jonka kanssa sopimus tehty? Miten kannattaisi toimia?

Ylensähän viljelyttävä liike maksaa korkeempaa siemenlisää tollasille lajikkeille. Kenen kans sopimus oli?

Rubinjo kirjoitti:

konevaari kirjoitti:Olis sellainen toinen ongelma siementuotannon kanssa. Siemenviljelyksessä oli viime vuonna sellaista lajiketta kevätvehnää, jota ei ole kansallisen siementuotannon listassa. Eli kansallisen siementuotannon tuen maksatus peruutettiin. Voiko tuota tukea karhuta jostain esim yritykseltä, jonka kanssa sopimus tehty? Miten kannattaisi toimia?

Ylensähän viljelyttävä liike maksaa korkeempaa siemenlisää tollasille lajikkeille. Kenen kans sopimus oli?

Selvä! Täytyykin tarkistaa se asia. K:ssa muistaakseni. Lajike Zebra.

konevaari kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

konevaari kirjoitti:Olis sellainen toinen ongelma siementuotannon kanssa. Siemenviljelyksessä oli viime vuonna sellaista lajiketta kevätvehnää, jota ei ole kansallisen siementuotannon listassa. Eli kansallisen siementuotannon tuen maksatus peruutettiin. Voiko tuota tukea karhuta jostain esim yritykseltä, jonka kanssa sopimus tehty? Miten kannattaisi toimia?

Ylensähän viljelyttävä liike maksaa korkeempaa siemenlisää tollasille lajikkeille. Kenen kans sopimus oli?

Selvä! Täytyykin tarkistaa se asia. K:ssa muistaakseni. Lajike Zebra.

Zebraa ei muillla voi ollakaan ku K:lla. Tulevalle kesälle 8 e/tn lisähinta siemenlisän päälle, jos ei saa kansallista tukea. Viime vuodesta en muista, mut samaa luokkaa kuitenki.