-= Maatalous Foorum =-

Lehmä on märehtijä, pankinjohtaja murehtija

Niinhän se on, että sääliä saa pyytämättäkin, kateus pitää ansaita. Mä en ainakaan jaksa kuluttaa voimiani toisten tekemisten murehtimiseen, kun työtä piisaa itselläkin aivan riittämiin. Tosi asia on kumminkin niin, ettei mitään saa, ellei yritäkään. Meidänkin vanha isäntä kertoi, kuinka 70-luvulla rakentaessaan 40 lehmän navettaa kylällä puhuttiin konkurssin tulevan siinä paikassa. Lujilla silloin oli oltu niin fyysisesti kuin taloudellisestikin, mutta niin vain siitäkin selvittiin. Lähtökohdat oli aikoinaan olleet samat kuin naapurillakin, mutta toinen laajenti ja toinen ei. Myöhemmin on sitten saanut siitä kateudesta nauttia, vaikka mahdollisuudet samaan olisi ollut yhtälailla. Näin jatkajan näkökulmasta on ollut helppo laajentaa tuotantoa, kun lähtökohta on ollut jo ihan kohtuullisen kokoinen.

Maalaispoika kirjoitti:Niinhän se on, että sääliä saa pyytämättäkin, kateus pitää ansaita. Mä en ainakaan jaksa kuluttaa voimiani toisten tekemisten murehtimiseen, kun työtä piisaa itselläkin aivan riittämiin. Tosi asia on kumminkin niin, ettei mitään saa, ellei yritäkään. Meidänkin vanha isäntä kertoi, kuinka 70-luvulla rakentaessaan 40 lehmän navettaa kylällä puhuttiin konkurssin tulevan siinä paikassa. Lujilla silloin oli oltu niin fyysisesti kuin taloudellisestikin, mutta niin vain siitäkin selvittiin. Lähtökohdat oli aikoinaan olleet samat kuin naapurillakin, mutta toinen laajenti ja toinen ei. Myöhemmin on sitten saanut siitä kateudesta nauttia, vaikka mahdollisuudet samaan olisi ollut yhtälailla. Näin jatkajan näkökulmasta on ollut helppo laajentaa tuotantoa, kun lähtökohta on ollut jo ihan kohtuullisen kokoinen.

Sama juttu. Kylällä talot on perustettu 1945-50, siirtokarjalaisten tiloja. Lähtötilanteessa kaikilla oli 10-15 ha peltoa ja harmaatiilinavetta. Muut on jämähtäneet ennalleen, yksi tila laajentaa. Isäni kertoo, että -70 luvulla korkea inflaatio "kuittasi" velkoja aika helposti. Eihän sitä silloin kukaan osannut ennakoida. Jos ei koskaan uskalla ottaa riskiä, ei paljon mitään saakaan. Kateus ei lopu koskaan.

karjatilan koneet vaihtuu vuotuisen tuntimäärän vuoksikin tiheämpään.

Onhan niitä joilta mopo karkaa käsistä, mutta suomi on vapaa maa. Kukin saa tehdä ja laskea kuinka haluaa. Pahimmillaan myydään omat maat että saadaan vuokrat maksuun

70-luvulla tulivat maatilalainat ja negatiiviset reaalikorot apuun, se mahdollisti rakennemuutoksen kiihtymisen. On kuitenkin muistettava, että kaikki samalla kylällä viljelevät eivät voineet kasvaa kymmenen hehtaarin tilasta tuplaksi tai jopa viisinkertaiseksi samalla aukealla.

Ei ole matemaattisesti mahdollista.

Se maatilalainaputkeen pääsy edellytti siihen aikaan monen ehdon toteutumista: suhteen maatilalainoista päättäviin luottamusmieselimiin, maanhankintaluvan saamista samoilta päättäjiltä, sopivia sukulaisuussuhteita ja muita verkostoja.

Nyt tilakoon kasvun jatkuminen on ainakin etelässä houkutellut maatalouden ulkopuolista löysää rahaa liikkeelle, osakkeilla keinoteltua tai vaikkapa lääkärikeskuksen osakkaana kerättyä pääomaa käytetään suurten tilakokonaisuuksien rakentamiseen. Vaikka kaupunkilaiset öykärit tulevatkin rahoinensa niitä hevostiloja rakentelemaan, on se silti enemmän minun mieleeni kuin väkipakolla rajoituksin ja ostoluvin maiden hamstraaminen. Että eihän se pörssihain raha myyjän kannalta ole sen huonompaa kuin Osuuspankista lainaksi haettu ?

-SS-

Maatilalainoitus loppui jossain reilussa 40 hehtaarissa. Isompia ei katsottu perheviljelmiksi.

Rubinjo kirjoitti:Oli hiljan ylen uutinen missä taivasteltiin et maitotilojen tulot on pudonnu oikeen 10 %.
Mites kasvinviljelytilat?
Kulujen lisääntymisestä siinä ei ollu mainintaa.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/s ... 43372.html

No tuossakin on vain maininta maidon hinnan putoomisesta 10%. Onhan sitä muitakin tuloja.

Maalaispoika kirjoitti:Niinhän se on, että sääliä saa pyytämättäkin, kateus pitää ansaita. Mä en ainakaan jaksa kuluttaa voimiani toisten tekemisten murehtimiseen, kun työtä piisaa itselläkin aivan riittämiin. Tosi asia on kumminkin niin, ettei mitään saa, ellei yritäkään.

Sama. Toisilla vaan se yrittäminen on mennyt vähän överiksi. Tai sitten en vaan ymmärrä esim. yli 100 kiloeuron huvilaa, jos lainaa ennestään lähemmäs miljoona ja työtä vähintäänkin riittävästi

Make kirjoitti:Maatilalainoitus loppui jossain reilussa 40 hehtaarissa. Isompia ei katsottu perheviljelmiksi.

Juu tiedän. Silloin maatilat olivat 3-15 hehtaarisia, eli 40-45 ha hankittuna alkupanokseksi aika vähäisellä korolla, vapaavuosilla ja maanhankintaluvan mahdollistamalla päsmäämisellä muiden nenän edestä on sekin tyhjää parempi ollut.

Isot tilat, 50-150 ha:n kokoiset eivät silloin kovin paljon kasvaneetkaan, itse asiassa.

Ja aika moni todella ison tilan rakentanut on todellakin jonkun ison yhtiön omistaja, pörssipeluri, arkkitehti, eläinlääkäri, lääkäri, lakimies tai autokauppias, eiköhän tästä ryhmästä aika paljon eteläisen Suomen uustilallisia löydy.

Samasta asiasta minäkin olen kuullut, että tila myy emätilan maita pala kerrallaan, jotta saa ison vuokramaa-alueensa maksetuksi.

-SS-

Huhujen mukaan Pälkäneen suurnavetta olis konkassa. Siel piti se 300 lehmää olla,jos olivat saaneet navetan täyteen.

Kylläpä tätäkin ketjua lukiessa tulee esille, kuinka se kateus on näemmä elämää ylläpitävä voima joillakin...


-Mf-

Mullifarmari kirjoitti:Kylläpä tätäkin ketjua lukiessa tulee esille, kuinka se kateus on näemmä elämää ylläpitävä voima joillakin...


-Mf-

Juu, ei oikein enään pysy asiassa mutta hyvä että keskustelua on. Onneksi itse ei tarvi kadehtia maanviljelijöitä vaikka en itse sellainen olekkaan mutta kun tietää sen työmäärän ja ettei niitä tukia niin vaan tuu yli tarpeiden, kuten moni tuntuu luulevan. Tosin joidenkin tilojen innokkuutta investoida tavallaan "turhaan", esim. 100kiloeuron auto ja emännälle tietysti oma, 8m äes 15 ha varten, vähän ihmettelen kun jatkuvastí puhutaan että kuinka huonosti menee ja jos kiire apua tarvitsevat niin palkka pitäis olla talkoo luokkaa. Tosin jokainen saa tehdä niin kuin haluaa ja jokaisella on yhtälailla mahdollisuudet menestyä elämässä. Koulutus on ilmaista ja sitä kautta saa menestystä jos vaan itse haluaa.

Suomi on ainoa maa maailmassa jossa kateus voittaa kiimankin...

Jos on puhetta parista navetta konkasta ei kannata vielä hermostua eikä iloita . Peltoa olis hyvä olla 1,5 kertaa lehmämäärä , tuolloin pääsee mahdollisimman lähelle omavaraisuus astetta . Lehmänpaska on hyvää lannoitetta viljalle , vaikka ostorehuja käyttääkin saa viljasta pikkusen maksuapua rehulaskuun .Pelkästään maidontuotantoon suuntautuva tila joka ostaa palvelut ja rehut kokonaan ei Suomessa helpolla menesty .

kiertomies kirjoitti:Pelkästään maidontuotantoon suuntautuva tila joka ostaa palvelut ja rehut kokonaan ei Suomessa helpolla menesty .

Usein pidetään kasvun edellytyksenä sitä, että keskitytään tiettyyn osa-alueeseen ja osataan se paremmin ja tehokkaammin kuin muut.