-= Maatalous Foorum =-

Olisko pehmyt metallit ?

Eli Melto rauta Tume , sanotaan täälläpäin.

perfekt kirjoitti:Olisko pehmyt metallit ?

Eli Melto rauta Tume , sanotaan täälläpäin.

Ja Simulta on tehty pohojammaan erikoisteräksestä, Fe37?

Mun mielestäni joka kylvökoneessa on omat hyvät ja huonot puolensa ja joku toimii tietyillä maalajeilla paremmin kuin joku toinen. Syöttölaitteiltaan parempaa konetta kuin mitä vanhat Nordstenit ei ole vielä tullut vastaan, mutta ko. kone todella herkkä tukkimaan jos on esim. juolavehnän juuria. Voisikin sanoa, että kylvimen valinta on tilakohtainen juttu.

Varmatoimisin kylvökone mitä olen käyttänyt on toissapäivänä Biltemasta hankittu suolan ja apulannan käsinveivattava keskipakoislevitin (makso 6,90e). Levittää tasaisesti ja toimii pomminvarmasti esim. nurmen paikkakylvössä tms.

Tume on tinasta tehty, mutta laahavantaiden aisat ovat tuontitavaraa laadusta päätellen.

ATH kirjoitti:Tume on tinasta tehty, mutta laahavantaiden aisat ovat tuontitavaraa laadusta päätellen.

Mistä moinen päätelmä? Olen moniaita vuosia sitten omin silmin nähnyt, kuinka niitä varsia tehtiin siellä pajalla. Muistaakseni oli jotenkin automatisoitu prosessi. Vuotta en muista, mutta sokeritehdas katsastettiin samalla reissulla.

Laahavantaisella Tume JC:llä olen kylveskellyt, lannoitevantaatkin sitä vanhaa mallia eli jousi ja pystypiikki. Siemenvantaissa keraamiset palat ja lannoitevantaissa kovametallilappu etumaisena.

Laadullaan Tume ei kyllä hurmaa. Kaikenlaista pikku kökköä ja suoranaista ajattelemattomuutta on koneen suunnittelussa ja toteutuksessa harrastettu. Hydrauliikka on turkasen hidas. Päisteissä täytyy vahtia, että urat vaihtuvat oikein. Urakone myös pätkii joskus eli ei tule uria - solenoideja täytyy puhdistella aika ajoin.

Kylvövantaiden muoviteleskoopit ovat minulla ihme kyllä kestäneet. Lannoitevantaiden jousia menee muutama keväässä, johtuen ilmeisesti siitä, että meillä lannoite on tapana sijoittaa professori Heinosen oppien mukaan. Jouset pakkaavat myös jonkun verran vääntyilemään. Syöttölaitteeseen kaipailen nykyisen tilalle tai ohelle portaatonta akselin nopeuden säätöön perustuvaa systeemiä.

Hyvänä puolena koneessa on sitten se, että sillä saa hyvää kylvöä aikaan. Siemenet ja lannoitteet menevät sinne minne halutaan. Siemenet saa kovaa maata vasten, jousikuormasta ja maan laadusta riippuen jopa hiukan maan sisään. Lannoitteet voi sijoittaa ilman pelkoa muokkauspohjan hajoamisesta savimaalla.

Kylvö onnistuu myös sänkimaahan kunhan lautasmuokkaus tehdään huolellisesti - olkikasat yms. pitää ajaa kahteen kertaan ja päälle tavallinen äestys. Normaalitilanteessa riittää lautasmuokkaus ja yksi äestyskerta.

Eli ei paha värkki, joskin pienillä parannuksilla ja paremmalla viimeistelyllä koneesta saisi suorastaan loistavan.

Cultor kirjoitti:

ATH kirjoitti:Tume on tinasta tehty, mutta laahavantaiden aisat ovat tuontitavaraa laadusta päätellen.

Mistä moinen päätelmä? Olen moniaita vuosia sitten omin silmin nähnyt, kuinka niitä varsia tehtiin siellä pajalla. Muistaakseni oli jotenkin automatisoitu prosessi. Vuotta en muista, mutta sokeritehdas katsastettiin samalla reissulla.

Siitä päättelin, että ovat JC:n ainoat asiaankuuluvasta teräksestä tehdyt osat kylvimessä. Loppu koneesta on kokemusperäisesti pohjammaanterästä. Mm. juurikin eo. mainitut lannoitevantaat. Hakkasin niitä kylminä keväällä takaisin entiseen muotoonsa alasimen päällä