-= Maatalous Foorum =-

sirkussonni kirjoitti:Tulkitsenko oikein, fosforia 3,2 kg/ kuutio josta vesiliukoista ei juuri ollenkaan.
Typpeä 5kg/ kuutio josta vesiliukoista 0.5 kg/kuutio.
Sitä kun rojauttaa pikkulusikalla kymmenen kuutiota hehtaarille, niin tulee ainakin raskasmetallit tyydytettyä moneksi vuodeksi.
Eikös ole ollut taannoin juttua, että tämäntyyppistä ainetta käytettäessä, ei pellolta saisi elintarvikekäyttöön satoa korjata, ei ainakaan saisi minun mielestäni. Ruokohelpille vaan tai polttoviljalle!!!
En ottaisi vaikka rahaakin hiukan mukaan laittaisivat!

Ensimmäinen rajoittava tekijä on kokonaisfosfori , puhdistamolietepohjaisen lannoitevalmisteen
kokonaisfosforista 40 % hyväksiluetaan ymp.tuen sitoumusehdoissa 2007

7500 kg/ha levitettynä
16 kg kok.fosforia/ha
6 kg liuk.typpeä
63 kg kok.typpeä
kadmium 0,57 g/ha max. sallitaan 6g/ha 4 vuoden aikana

Raskasmetallipitoisuudet noissa alittaa Yaran riippuen lietteen ka-pitoisuudesta
Yaran pitoisuudet:
Haitalliset raskasmetallit Puhtaustakuun raja-arvo mg/kg lannoitetta
Kadmium (Cd) alle 0,5*
Elohopea (Hg) alle 0,2
Lyijy (Pb) alle 4
Arseniini (As) alle 5
Nikkeli (Ni) alle 20
Kromi (Cr) alle 20
Vanadiini (V) alle 20
Siis ei mitään estettä ottaa tuota pellolle!

traktorikuski kirjoitti:Soitin ja tilasin esiteen.
pH 6,8
Kokonaistyppi 5000mg/l 30000mg/kg ka
Vesiliukuinen typpi 500mg/l 3000mg/kg ka
Kokonaisfosfori 3200mg/l 18000mg/kg ka
Vesiliukoinene fosfori 0,04mg/l 210mg/kg ka
Tilavuuspaino 600g/l
Tuote sisältää tuulilevitteistä rikkakasvisiementä.
Tuote ei ole seulottu.

Haitaliset metallit enmmäispitoisuudet mg/kg ka
arseeni 5
elohopea 0,5
kadmium 0,5
kromi 25
kupari 180
lyijy 15
nikkeli 15
sinkki 250


Muistan kun ne aliotti toimintaansa ennen EUta. Silloin ne levitti just samanlaista tavaraa lähialueen pelloille, kun vielä sai tehdä sen. Oli puhetta kylillä kuika monta "vaaleita tiivisterenkaita" oli tarttunut äkeisiin.

Mikähän on ka-pitoisuus tuotteessa?

Hassua, Metro- ilmaislehteä kun duunipaikalla hesassa tavailin, tuota metsäpirtin multaa mainostettiin iloisen ipanan kuvalla, ja saapi hakea MAKSUA VASTAAN. Aika kumma juttu, pienhakija maksaa ja maajussille ilmaseks suuret erät . Tuota maajussi-osiota ei ollut kyseisessä mainoksessa.

11,60 euroa/m3 + rahdit päälle,
http://www.metsapirtinmulta.fi/tuoteselosteet_ptm.html

Eli siihen metsäpirtin multaan on puhdistamolietteeseen sekoitettu turvetta, hevosenlantaa ja hiekkaa.
Varastot (18 ha) ilmeisesti täynnä kun on noita ilmoituksia lehdissä

mange kirjoitti:

Eli siihen metsäpirtin multaan on puhdistamolietteeseen sekoitettu turvetta, hevosenlantaa ja hiekkaa.
Varastot (18 ha) ilmeisesti täynnä kun on noita ilmoituksia lehdissä

Näissä seos jutuissa kannatta sitten muistaa hukkakaura. Maakunnassa tuli aikanaan ongelmia, kun isännät ajoi esiputsarin moskat kompostointikentälle. Ja sieltä pellolle.

Jokseenkin hanurista tämän puhdistamolietefirman toiminta.

Vieläkään ei ole tullut muruakaan multaa, vaikka olin ensimmäisten tilaajien joukossa. Olen useamman kerran soittanut ko. puljuun, milloin on tilaus hukkunut tai muuta vastaavaa. Luvattu aina ensi viikolla tuoda.

Antaa olla, pitäkööt puhdistamolietteensä.

Muutama vuosi on tullut tehtyä tota "keinomultaa" Vapon nimissä Lahdessa. Niinkuin Koivumäki selvitti niin puhdistamoliete ja komposti on eri asioita. http://www.phj.fi/jateasema/kujalankomposti.html

Mullantekijän hommaan sisältyy myös myynti ja kompostimultia ei suositella kotikasvimaille raskasmetallien takia. Saa niitä sielläkin käyttää ja käytetäänkin. Juurekset ja peruna kuulemma voivat enemmän kerätä itseensä niitä. Se kotikasvimaa kaupunkioloissa tehdään 100% siitä aineesta, pelloille levitetään siihen verrattuna tavaraa hyvin vähän. Kaikki raja-arvot kompostimulta alittaa. Kompostoinnin jälkeen tavaran pitäisi olla hygieenistä ja vapaata rikkasiemenistä. Paitsi tomaatinsiemenet eivät täysin tuhoudu.

ATH kirjoitti:Mistä ne raskasmetallit muuten tulevat kiertoon mukaan?

Selitys taisi olla sellainen että tulevat teollisuuden jätevesilietteistä. En tiedä mitä se tarkemmin meinaa. Pesuaineita, leikkausnesteitä, liimoja...

Kuten aikaisemmissa on jo todettu. Raakaa puhdistamolietettä ei pidä keskusteluissa sotkea komposteihin. Kompostointi on tässä tapauksessa se avaintekijä joka mahdollistaa itsessään ongelmallisen jätteen hyödyntämisen maanviljelyssä. Kompostoinnin aikana haitta-aineet ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat, ravinteet rikastuvat ja eloperäinen aines jalostuu vakaaksi humukseksi. Lopputuotteen on oltava viljelykäyttöä varten kypsää. Tämä voidaan varmistaa edellä esitellyssä laitoskompostoinnissa.

Aikanaan raskasmetalleja jätevesiin päätyi teollisuudesta, mutta nykyisellään raskasmetallipäästöt ovat vähentyneet ja ohjautuneet teollisuuden omaan käsittelyyn. Raskasmetalleja on myös luonnon kiertokulussa, siis jopa ihmiskehossa. Osa raskasmetalleista, kuten kupari ja sinkki, ovat myös tärkeitä hivenravinteita kasveille. Ongelmallisin on lähinnä kadmium. Puissa raskasmetallit kertyvät pääosin kuoreen ja siksi puuntuhkassa on verrattain paljon niitä. Suurin osa kuitenkin täysin luontaisia. Maassa raskasmetallit pidättyvät voimakkaasti, eivätkä kompostien määrät aiheuta suurta riskiä ruuantuotannolle.

Myös keinolannoitteet sisältävät raskasmetalleja, kuten kadmiumia. Suomen fosfaattivarannot ovat onneksemme, tai siis Norjalaisten onneksi, maailman puhtaimia. Suomessa valmistetuille lannoitteille ei ilmoiteta raskasmetallipitoisuuksia vaan annetaan "puhtaustakuu". Siitäkin huolimatta eräässä tutkimuksessa on todettu Suomessa valmistettujen keinolannoitteiden sisältävän raskasmetalleja (mm. Cd) enemmän kuin puhdistamolietteestä laitoksessa valmistettu komposti. Toki aina tulee varmistua tuoteselosteen turvin käytettävän kompostin puhtaudesta.

Kompostien viljelykäyttö on erittäin suositeltavaa ravinteiden ja etenkin eloperäisen aineksen palauttamiseksi taikaisin kiertoon. Kompostien sisältämän humuksen maanparannusvaikutukset ovat huomattavia.

Itsellä on erittäin positiivisia kokemuksia biojäte- ja puhdistamolietekomposteista viiden vuoden ajalta. Sadot ja viljelyvarmuus ovat nousseet merkittävästi samalla kun lannoituskustannukset ovat pienentyneet kymmeniä prosentteja hehtaaria kohden verrattuna pelkkään väkilannoitukseen. Parina viime vuotena ensimmäiset lohkot ovat päässeet toiselle kierrokselle kompostin käytössä ja positiiviset vaikutukset alkavat kertaantumaan.

Linkkien takaa löytyy yksi taannoin KM:ssä ollut lehtijuttu aiheesta, MTT:n tutkimuksia ja yksi kansainväinen konferenssijulkaisu, jossa runsaasti tietoa komposteista.

Kompostit ovat ravinteikkaita maanparannusaineita, Käytännön Maamies 4/2008
http://www.vapo.fi/filebank/3751-jateko ... -joona.pdf

Biojäte- ja litekompostien käyttömahdollisuudet kasvintuotannossa, MTT:
http://www.mtt.fi/met/pdf/met28.pdf

Jätekompostit lannoitteena peltoviljelyssä - biologiset ja kemialliset vaikutukset, MTT:
http://www.mtt.fi/met/pdf/met81a.pdf

Compost and digestate : sustainability, benefits, impacts for the environment and for plant production.
http://www.orgprints.org/13135/

Kaksi iloisesti höyryävää (-32 asteessa) läjää odottaa kevätlevitystä pellolla.
Ymmärsinköhän oikein: Kokonaisfosforista lasketaan käyttöön 40% ja liukoinen typpi kokonaan? Eikä mitään jälkivaikutuksia?
Wisuun tuo komposti syötetään lantojen kautta valitettavasti. Rikkiä siellä ei tunneta ollenkaan. Kadmiumkirjanpito pitää tehdä myös paperille. Tosin sitä kamaa tulee vähemmän kuin lannoitteissa.
Alkoi löytymään vajavaisuudet Wisusta tämän asian kanssa. Tutkinkin jo Agrineuvoksen demoa sillä silmällä mutta ojasta allikkoon siinä joutuisi. Tuon demon alkuruudussa ilmoitetaan selväsanaisesti että Suonentieto ei vastaa yhtikäs mistään vaikeuksista mihin ohjelman kanssa voipi itsensä saattaa.

Hommaa Softsalon Peltotuki Pro. Kaikkista paras ohjelma. Tosin en ole katsonut löytyykö peltotuesta noita kompostilannoitteita, mutta on siellä muuten kaikennäköistä. Joku humuspehtoori siellä ainakin on, eikö se mahda olla jotain kompostin tapaista?

Pitääpä tutkia sitäkin. Ei kyllä viittisi vaihtaa ohjelmaa. Wisu ja wakka tulevat kätevästi hoidetuksi kokonaisuutena ja päivitykset ym. Ja yhdessä ovat myös halvempia. Humuspehtoorin tuotteita hyödynnetään eri lailla. Tosin tässä on nyt vastakkain pirkanmaan ja hämeen ely-keskusten kannat ja kaksi eri kantaa mmm:stä. Ja lopuksi Harjakaisen Timon sanoin: Kuka vastaa?
Viljelijä vastaa.