-= Maatalous Foorum =-

Jorma kirjoitti:

SS kirjoitti:Onko muilla ollut telasyöttimessä ongelmaa, että kierrätysnopeus nousee erittäin kuivalla vehnällä suureksi.

-SS-

On, sama vaiva on itselläkin, tosin heilurisyöttimessä. Oma diagnoosi on, että latat on kuluneet sen verran, että päästävät jyvät valumaan läpi vaikka syöttö olisi kuinka pienellä.

Tuota kulumista minäkin olen epäillyt. Mutta ne telat ovat hyvin lähellä niitä kouruja. Ja kourut ovat tosi paksua rautaa. Ja useimmiten kun syöttö pysähtyy, ei jää rapisemaan viljaa. Jonkun kerran toki on niinkin käynyt, että pohjasuppiloon on muutama hehto viljaa itsekseen kuivurin pysähdyttyä, eikä ole huomannut laittaa luukkua elevaattorista kiinni ennen kuin on käynnistänyt tyhjennykselle, niin siinähän sitten tulee liikaa viljaa mukaan kun elevaattori käynnistyy, ja siinä istuu.

Pienijyväisellä Manu kevätvehnällä näin on käynyt. Sama vika Magnifik syysvehnällä.

Toisaalta, yli 5000 h kuivurikoneistossa. On se jo melko paljon Arskalle.

-SS-

Jossain määrin mystinen juttu kyllä tuo kuivan vehnän hallitsematon virtaus. Omassa tapauksessa pahin vilja on kuitenkin ruis, pienijyväisenä se kuivahtaa loppuvaiheessa niin hätäisesti, ettei millään tahdo ehtiä säätää syöttöä ajoissa tarpeeksi pienelle ja tukkoonhan se sitten menee.
Käytännössä olen vääntänyt syötön pienelle rukiilla ja vehnällä, kun kosteus on siinä 17% nurkilla. Kuivatessa johonkin 13.5% paikkeille ei ongelmia ole.
Jotenkin tuntuu, että kuivausilmaa ehkä menee liikaa alasäiliöön ja se nostaa syöttöä. Pitäisi kokeilla sammuttaa pohjaimuri ja katsoa onko sillä vaikutusta. Tai sitten kuristaa kuivausilmaa loppuvaiheessa. Omassa tapauksessa kulumaa ja ylimääräistä välystä on kyllä syöttölaitteessa. Rapisee jonkin verran sammuttamisen jälkeenkin. Koneistona on Terässiilo Moduli vm-74

Säädin hiukan otsikkoa, niin ei mene ot:ksi tämäkään

omalla kohdalla kuivauslämpötilat 73-80 ulkoilmasta riippuen
vanha jaakon kuivuri kun ruista kuivaa loppuvaiheessa kun syöttö lisääntyy riittää kun pienentää pohjaimuria niin ei mene elevaattori tukkoon

SS kirjoitti:+22 asteen ulkolämpötilassa vehnällä max 80 astetta. +10 asteen ulkolämpötilassa noin 70 . Painetta suuttimella 12 bar, en lisää yöksi, alkaa savuttaa vielä... Ei ole kuin yksiliekkipoltin tässä.

Silti edelleen tuo Arska toimii hygrostaatilla ja releautomatiikalla yllättävän luotettavasti. No ehkä hiukan liian kuivaa on tullut, keskimäärin 12.7-13.4 . Mut ei viitti sitä punasta täplää säätöpyörässä uudestaankaan asetella, on ollut siinä merkissä käännettynä jo vuosikaudet.

Onko muillaollut telasyöttimessä ongelmaa, että kierrätysnopeus nousee erittäin kuivalla vehnällä suureksi.

-SS-

Mulla valmistui uusi arska pari vuotta sitten. En ole ainakaan vielä huomannut syötön lisääntymistä kuivalla vehnällä.
Automaati kierrättää jäähdytyksessä 22 hrz eikä ole elevaattori mennyt tukkoon.

Muuten nuo säädöt vielä vähän hakusessa. Millä nopeudella syötät kuivatuksessa? Olen itse syöttänyt noin 12 hrz.
Oletko kuristanut ilmaa ennen uunia vai uuunin jälkeen olevalla läpällä? Onko ollut vaikutusta kuivausaikoihin?

koivumaki kirjoitti: --niin,VILJAN lämpötila saa olla max 100-alkukosteus
--puhalluslämpö voi olla vaikka 100 em.ehto toteutuu...tosin eihän ylipaineuunilla juuri yli 80 pääse ilman laittomia vippaskonsteja

Nykyään ei ole mitään lakirajaa tuolle polttimen lämmölle, valmistaja asettettaa rajoitukset.

seppmi kirjoitti:Mulla valmistui uusi arska pari vuotta sitten. En ole ainakaan vielä huomannut syötön lisääntymistä kuivalla vehnällä. Automaati kierrättää jäähdytyksessä 22 hrz eikä ole elevaattori mennyt tukkoon.

Muuten nuo säädöt vielä vähän hakusessa. Millä nopeudella syötät kuivatuksessa? Olen itse syöttänyt noin 12 hrz.
Oletko kuristanut ilmaa ennen uunia vai uuunin jälkeen olevalla läpällä? Onko ollut vaikutusta kuivausaikoihin?

Tota. Mulla on mekaaninen säätö kierrätyksessä. Kiertokanki tuuppaa teloja ympäri ketjuvälityksellä semmosta hammastettua pyörää ja klinkua käyttäen aina pätkän kerrallaan runsaan sekunnin välein. Tuuppausmatka säädetään kiertokangen tehollista mittaa säätämällä.

Jäähdytysaika on tunti 15 min, kiertonopeus on hiukka isompi kun lämmin lakkaa tulemasta poistoputkesta jo noin 10 min ennen. Märällä viljalla menee lähes kaksi tuntia kierrokseen.

Ilmaa kuristetaan uunin imupuolelta jos rypsiä esimerkiksi kuivataan. Pitää myös vaihtaa polttimen suutin, se kyyl eikestä 5 min kauempaa. Olen jo tilannut kollegalta semmosen säätöpellin imuaukkoon jossa jousipalautteinen peltimoottori. Sitten laitetaan termostaatti ja pikkulogiikka ohjaamaan kuivauslämpötilaa yön ajaksi, hieman kuristamalla. Lähdetään siitä, että kuristetaan vain osaa aukkoa, ettei tule riskiä hallitsemattomasta kuristamisesta.

Tommosta vanhaa on mukava värkkäillä.

Jorma kirjoitti:Jotenkin tuntuu, että kuivausilmaa ehkä menee liikaa alasäiliöön ja se nostaa syöttöä. Pitäisi kokeilla sammuttaa pohjaimuri ja katsoa onko sillä vaikutusta. Tai sitten kuristaa kuivausilmaa loppuvaiheessa.

Nyt muuten löysin Arskasta ihmeellisyyden: alimman kennon tuloilmapuolella on vipu, joka onkin tarkoitettu juuri helposti syöttimestä tulvivan viljan ehkäisyyn: Se vähentää alimpien ilmaharjojen painetta syöttölaitteille päin, kun vilja on oikein kuivaa. Pihkura kun ei oo ohjetta tohon, tämäkin selvis kun puhuin Arskan ihmisten kanssa. Noita kennoja tehdään vielä. Plantaasi-Arskako se nyt on (Vanha Kartano-Arska)


-SS-

SS kirjoitti:
Ilmaa kuristetaan uunin imupuolelta jos rypsiä esimerkiksi kuivataan. Pitää myös vaihtaa polttimen suutin, se kyyl eikestä 5 min kauempaa. Olen jo tilannut kollegalta semmosen säätöpellin imuaukkoon jossa jousipalautteinen peltimoottori. Sitten laitetaan termostaatti ja pikkulogiikka ohjaamaan kuivauslämpötilaa yön ajaksi, hieman kuristamalla. Lähdetään siitä, että kuristetaan vain osaa aukkoa, ettei tule riskiä hallitsemattomasta kuristamisesta.

-SS-

Mietin tuota kuristinta ja kuristimen logiikkaa tänään kaksiliekkisellä polttimella olevalla pannulla ja loppui järki kesken. Voisit pistää myöhemmin tietoa miten projekti etenee. Voisin sitten evästää hovisähkäriäni.

Juu kaksiliekkipoltinhan poistaa melkein tuon kuristamisen tarpeen.

Idea on se, että vakioteholla lämmitetään ilmaa, jonka lämpötilannousu uunissa tietyllä normaali-ilmavirtauksella on esim 60 astetta. Siksi +5 asteinen syysilma antaa uunista lähtevän ilman lämmöksi vain 65, vaikka voisi käyttää 80 asteista ilmaa. Siksi peltiä ohjaava säädin havaitsee tämän ja kuristaa tuloilmaa hieman, jotta ilman virtaus alenee (mutta pysyy vielä riittävänä poistopuolen kondensoitumisen estämiseksi) ja tällöin polttimen teho riittää lämmittämään ilman siihen 80 - asteesen. (Kun siis ilma viipyy kuivurin solissa hieman pitempään)

Olen käsin säädellyt tätä ilmiötä imuritilän aukon eteen vedetyllä pellillä, iltapuhteina. Noin 30% peitolla on suurehko vaikutus. Onnistuu käsin hyvin, pitää silloin myös onnistua sähköisesti.

-SS-

Tuli väärinkäsitys tuon logiikka-termin kanssa. Tarkoitin automaation logiikkaa. Eli onko kuristin pelkästään painepuolen termostaatin takana. Millainen säätömoottori ja ohjausyksikkö jne. Jäähdytyksellä ainakin pitää ohittaa. On hankittuna neljäs kuivauskenno, jolloin voisi syöttää suuremman virtauksen vuosi pannun imuun hakkeella esilämmitettyä ilmaa. Puhaltimessa riittää kyllä potkua. Se on melkein 2 x mitä kuuluisi. Vaatii kuristimen ja logiikan silloin kyllä. Asia ihan auki. Hahmottelen vasta. Suunnitelma voi muuttua. Toinen haara on Tampereenmiesten moniöljypoltin, Siinäkin tarvitaan kuristusmaatti. Niitä kun ei taida olla kaksiliekkisiä.

Juu mulla ei ole logiikkaohjattua kuivuria näetsen. Siksi ajattelin laitattaa pikkulogiikan esim. Siemens Logo jossa ainakin analoginen lähtö relelähtöjen ohessa, säätämään peltimoottoria, voip olla 24 V tai 220 V ,24 V systeemillä voisi tehdä pistotulppaliitäntäisen systeemin kokonaan ja tehä mekaanisen asennuksen kuivurilla ite.. Uunista lähtevään kanavaan ajattelin sen lämpötilalähettimen laittaa.

Sitten imupuolelle tukeva sälepelti, joita käytetään isoissa ilmanvaihtokoneissa tuolla tehtaissa. Mekaaninen toppari vielä noi 10% asentoon ettei pääse alipaine vetämään säleitä tiukkaan.

Sitten kun nälkä kasvaa, neljä nappianturia tassujen alle ja summain ja sitten painon mukaan punnitus ja kuivauksen säätö ja tilastoinnit ja ja ja se vasta olis jotain.

-SS-

Antilta saa myös valmiita lisävarustepaketteja.
Tämä laitettiin reilu 10v sitte: http://www.agrosec.fi/index.php?id=48
Tämä pantiin samalla: http://www.agrosec.fi/index.php?id=39
Tänä syksynä tuo erillinen digitaaliautomatiikka väisty uuen ohjauskeskuksen (Digicontrol) tieltä, mistä itestään löytyy valmiina sama toiminto.

Kuinka hyvin Antin vakiolämpösäädin toimii http://www.agrosec.fi/index.php?id=48
Alkaako tekemään haitariliikettä kaksoisliekin kanssa ?
Eli onko kannattava hankinta, viileillä öillä ei tavis käsipelillä imuilmaa kuristaa.
Aika kallis lisälaite.

No tuos onkin ihan standardi sälepelti ja siihen pyöreä yhdistyspala kanavaan. Toisella puolella on varmaankin peltimoottori ja siihen yksikkösäädin ja lämpöanturi. Se o just semmonen kun olen ajatellut. Mutta itse laitan vain osan kanavan pinta-alasta säädettäväksi, ja hinnat tietty tukun kautta alhaiset kollega hoitaa ja tekee muunnot mulle sopuhintaan. Kun on toimittu yhteistyössä tuossa isojen ilmanvaihtokoneiden parissa, suurimmat sälepellit ovat olleet 2.5 x 1.5 m poikkipinta-alaltaan !

-SS-

Murtola_Lasse kirjoitti:Kuinka hyvin Antin vakiolämpösäädin toimii http://www.agrosec.fi/index.php?id=48
Alkaako tekemään haitariliikettä kaksoisliekin kanssa ?
Eli onko kannattava hankinta, viileillä öillä ei tavis käsipelillä imuilmaa kuristaa.
Aika kallis lisälaite.

Viime syksynä käsiteltiin tätä asiaa aika kattavasti tässä viestiketjussa. Silloin hintaa kaihtimella oli 2ke.
viewtopic.php?f=32&t=4895

Murtola_Lasse kirjoitti:Kuinka hyvin Antin vakiolämpösäädin toimii http://www.agrosec.fi/index.php?id=48
Alkaako tekemään haitariliikettä kaksoisliekin kanssa ?
Eli onko kannattava hankinta, viileillä öillä ei tavis käsipelillä imuilmaa kuristaa.
Aika kallis lisälaite.

Tuola vanhassa topikissa oliki jo aika tarkkaan juttua, mutta kerrataan vielä. Automaatti sääjetään muutama aste alle 2-liekin rajalämmön, jolloin 2-liekki on jatkuvasti päällä. Ja hyvin toimii.

SS kirjoitti:Se o just semmonen kun olen ajatellut. Mutta itse laitan vain osan kanavan pinta-alasta säädettäväksi, ja hinnat tietty tukun kautta alhaiset kollega hoitaa ja tekee muunnot mulle sopuhintaan.
-SS-

Meillon tuosta hieman vanhempi malli, ja se peittää maksimissaan n.50% putken pinta-alasta.