Sivu 2/5
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 11 Loka 2009, 21:46
Kirjoittaja rgsleo
Tuost työntövarresta ja kynnöstä tul mielee, naapuri kyläs isäntä kyns järeä kettinki "työntövartena". Joskus ajat sitte...
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 12 Loka 2009, 00:32
Kirjoittaja SS
rgsleo kirjoitti:Tuost työntövarresta ja kynnöstä tul mielee, naapuri kyläs isäntä kyns järeä kettinki "työntövartena". Joskus ajat sitte...
Traktorissa on saattanut olla vetovarsitunnustelu jo silloin. Työntövarren pitkässä reiässä tai ketjulla se homma toimii mainiosti. John Deereissä oli vetovarsitunnustelu jo 60-luvulla, vastaava Load Monitor tuli 70-luvun alussa Fordeihin. Fiatissa oli kanssa 70-luvun puolivälissä vetovarsitunnustelu, varmaankin monissa muissakin, esimerkiksi Zetor Crystallissa. Eli pitää tietää traktorimerkki ja erityisesti -malli.
Mutta jos on työntövarsitunnustelija, ei pyörien vetopito "työntövarsiketjulla" ole parhaimmillaan esimerkiksi silloin kun etupyörät nousevat jonkun töyssyn päälle: nostolaite ei saa nostavaa signaalia työntövarren korvakkeen sisäänpuristumasta, että pyörillä pysyisi se sama painatus kuin tasaisella.
-SS-
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 12 Loka 2009, 17:24
Kirjoittaja Jussi T.
Oksa kirjoitti:katselin, olosuhteen pakosta, tuttavan kossin innostusta kyntöön, kun koulussa oli päässyt tekemään työn näytön ja kun sen teki siellä paluuauroilla niin jotenkinmielenkiinnosta seurasin miten käy sama homma sarka sellaisilla..... aurat valtun perässä ja pellolle: säädöistä ja yleensäkään periaatteesta ei näyttänyt olevan hajuakaan ja kun työjälki oli todella surkeaa alkoi hermot mennä! valttu sai kiertää kunnolla, -noo, karstat poikken putkista ja sitten tunti että ei enää mikään huvita, olkoon! Katselin aikanai sitä touhua ja sitten kun liiat höyryt pois niin jutuille: ei pahemmin ole koulussa ollut perusteita opilla ja neuvoja saanu vain niinkuin kännyllä pellonlaidalta! Huh, alkoi vähän tulla pelko että millaisin eväin nykysoumessa yrittäjiä oikein leivotaan noissa "valtion liikeyrityksissä" ? taitaa olla vanhemmilla työsarkaa opettaa koulunkäyneille työtekoa tulevaisuudessa! ja mikä onkaan into kun kotona ei löydy samanlaista uutta konetta kuin ja tilalla onkin viimekartainen malli..........
Kynnöstä arvosanaksi "välttäävä" ;D
Noin mäkin jouduin opettelemaan, kun ei koulussa juuri sitä säätöhommaa käyty läpi. Eipä näy metodit parantuneen.
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 13 Loka 2009, 12:48
Kirjoittaja -jk-
Vetovarsitunnustelulla syvyys säädetään kait työntövarrella, että tappi nojaa kevyesti pitkän reiän takaosaan. Omia agroluxeja kanssa joskus koitin säätää huolella, mutta nytkin ne kampeaa ulospäin kynnöksestä toiseen suuntaan ajaessa, ainakin piukemmassa paikassa. Jos kulmaa säätää niin sitten kampeaa sisällepäin vastakkaiseen suuntaan ajettaessa.
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 14 Loka 2009, 10:05
Kirjoittaja Iivari
Kiitokset hyvistä linkeistä. Sarka-auroilla kynnän edelleen ja opiskelin kyntöteorian sellaisesta opuksesta kuin "Maan muokkaus", joka on peräisin 80-luvulta. Sen verran laiskaksi olen tullut nykyään, ettei jaksa mittanauhan kanssa ravata, vaan silmämääräisillä arvioilla säädöt. Perussäädöt on kumminkin kunnossa, kun vuodesta toiseen sama traktori ja aurat.
Samaten tuon virallisen lopetuksen teosta (=yrittämisestä) olen luopunut, koska ei se multa niin tarkasti osu kumminkaan. Tai vähintäänkin hyöty on käytettyyn aikaan nähden kyseenalainen. Viimeistä viilua vedettäessä ruuvaan vain tukipyörän noin puoleen normaalisyvyydestä. Tämä siksi, että pyörä kulkee silloin vaossa/ pehmeällä kynnetyllä ja muuten lopetusvaosta tulee tarpeettoman syvä.
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 19 Loka 2009, 18:47
Kirjoittaja Auts
Pistetään arvon raadille arvioitavaa ...
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 19 Loka 2009, 22:01
Kirjoittaja renkimikko
Työntövarren säädöstä. Omat kokemukseni nostolaitesovitteisista 5 siipisistä kverneistä on sellaiset että tuo työntövarsi täytyy olla säädetty niin lyhyelle että jos tunnustelu alkaa reagoida niin aura alkaa teoriassa nousemaan koko pituudelta. Olen koittanut myös siten että on vapaasti pitkässä reiässä mutta tällöin tuppaa tiukassa paikassa nousta etummaiset siivet jo pintaan eikä painoa vielä siirry takapyörille tarpeeksi.En tiedä onko tämä mitenkään oikeaoppista koska periaatteessa nostolaite kannattelee hieman koko auraa(todella vähän kylläkin).Tuolloin kun tuo työntövarsi on vapaasti pitkässä reiässä niin nuo 5 siipiset tuntuu kuin kyntäisi hinattavilla eikä painonsiirto toimi mielestäni riittävästi. Korjatkaa ihmeessä jos toimin väärin sillä tämä tapa tuntuu nyt vain ainoalta millä luiston saa tiukemmassakin maassa pysymään poissa.
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 19 Loka 2009, 22:53
Kirjoittaja SS
renkimikko kirjoitti:Olen koittanut myös siten että on vapaasti pitkässä reiässä mutta tällöin tuppaa tiukassa paikassa nousta etummaiset siivet jo pintaan eikä painoa vielä siirry takapyörille tarpeeksi.
Olet mielestäni oikeassa.
Puolihinattaviin auroihin sai aikanaan sellaisen lisäraudan, joka painoi tai veti työntövartta, sen mukaan miten vetovoima vaihteli.
Nostolaiteaurassa, jos on työntövarsitunnustelija, siinähän on jo liikematkaa jousta vasten eestaas jonkin verran, ennen kuin signaali menee venttiilille. Työntävarsi kiinteässä reiässä, takana oleva tukipyörä klotisee suurimman osan melko löysänä, silloin kun painonsiirto on makeimmillaan.
-SS-
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 20 Loka 2009, 08:31
Kirjoittaja Cultio
Pistetään arvon raadille arvioitavaa ...
Hyvin kynnetyllä pellolla ei pidä voida laskea monellako siivellä se on kynnetty
(paitsi päisteistä tietysti)
Työleveys on ainakin reilu.
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 20 Loka 2009, 09:03
Kirjoittaja Cultor
Cultio kirjoitti:Pistetään arvon raadille arvioitavaa ...
Hyvin kynnetyllä pellolla ei pidä voida laskea monellako siivellä se on kynnetty
(paitsi päisteistä tietysti)
Paluuauralla kynnetystä sen voi lähes aina laskea, jos viilut ovat pysyneet vähääkään koossa.
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 20 Loka 2009, 22:00
Kirjoittaja keke66
Auts kirjoitti:Pistetään arvon raadille arvioitavaa ...
Maa näkyy olevan senlaatusta, että kynnöstä tulee vaikka miten tekis...
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 21 Loka 2009, 20:12
Kirjoittaja Make
SS kirjoitti:
Olet mielestäni oikeassa.
Puolihinattaviin auroihin sai aikanaan sellaisen lisäraudan, joka painoi tai veti työntövartta, sen mukaan miten vetovoima vaihteli.
-SS-
Tarkoitatko sellaista rautaa, jota käytettiin jos traktorissa oli työntövarsitunnustelu ja kynnettiin puolihinattavalla?
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 21 Loka 2009, 20:17
Kirjoittaja SS
Make kirjoitti:SS kirjoitti:
Olet mielestäni oikeassa.
Puolihinattaviin auroihin sai aikanaan sellaisen lisäraudan, joka painoi tai veti työntövartta, sen mukaan miten vetovoima vaihteli.
-SS-
Tarkoitatko sellaista rautaa, jota käytettiin jos traktorissa oli työntövarsitunnustelu ja kynnettiin puolihinattavalla?
Kyllä ainakin Överum SR-aurojen käyttöohjekirjassa ja varaosaluettelossa kyseinen osa on mainittu.
Esimerkiksi Fordeissa ei ollut vetovarsitunnustelua 70-luvulla. Load Monitor oli lisävaruste, joka ratkaisi pulman.
-SS-
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 21 Loka 2009, 20:38
Kirjoittaja Sepe
Cultor kirjoitti:Cultio kirjoitti:Pistetään arvon raadille arvioitavaa ...
Hyvin kynnetyllä pellolla ei pidä voida laskea monellako siivellä se on kynnetty
(paitsi päisteistä tietysti)
Paluuauralla kynnetystä sen voi lähes aina laskea, jos viilut ovat pysyneet vähääkään koossa.
Juu ja vaikka oliskin säädöt ihan kohdallan niin viilun kääntymissuunta paljastaa kuten myös kuvasta näkyy...
Re: Koulutustasosta (kyntö)
Lähetetty: 21 Loka 2009, 22:22
Kirjoittaja maraani
En ole saanut koulutusta enkä oikeastaan opastustakaan kyntöön. Nuorempana satunnnaisesti päässy ajeleen ja viilua on kääntyny
Pari vuotta sitten tein ekat varsinaiset kynnöt alusta loppuun ja jotenkin keskittyminen herpaantui kesken kaiken. Sain alussa mielestäni ihan kelvollista jälkeä, mutta lopussa taisi mennä liian syvään. Osan kelvottomasta jäljestä pistän kyllä vuotavan kääntösylinterin piikkiin. Mutta kylä hävetti jälki, on vielä tien vieressä pelto - mahtoi naapurit nauraa uuden isännän kynnöksiä! Ja kyllä sen on huomannut jälkeenpäin, että huono kynnös ei ole mikään hyvä lähtökohta.
Aura on kaksisiipinen paluuaura (Överum). Tälle syksylle on puhuttuna naapurista tuplat eli nelisiipiset. Eniten mietityttää päisteiden "mitoitus". Oon koittanu vähän mallia katella, mutta kyntöä näkee täälläpäin aika vähän - valtaosa viljapelloista on sängellä. Muutakin hommaa vielä olis tälle syksylle ei viitteis ihan koko syksyä käyttää kyntämiseenkään - no onneksi ala on pieni.