-= Maatalous Foorum =-

on kyllä unelma vaihteisto!harjottelussa ajelin 820:lla ja ihastuin täysin.maantiellä tosin jonkin verran vanhaa sekotuskoppaa laiskempi.ainoa miinus mitä keksin

koivumaki kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/1975/9030/TRAKTOREIDEN%20VAIHTEISTOT%20JA%20NIIDEN%20TULEVAISUUS_valmis.pdf?sequence=3
Sivulta 50 eteenpäin.
(Ei auennu mulla toi dokumentti suoraan, piti tallentaa ensin koneelle)

--tosi mielenkiintoinen dokumentti.Isoimpana pettymyksenä tuon luettuani koen directin toiminnassa hydraulisen osuuden 100% tason kolmessa pisteessä.liekö sitten ohjelmoinnilla pystytty välttämään noilla alueilla ajoa.

Ei kannata uskoa ihan kaikkea, minkä lukee. Lähes 100% hydraulinen osuus ei ole tuolla rakenteella mitenkään mahdollista kuin liikkelle lähdössä. Kaaviossa on ilmeinen virhe.

Cultor kirjoitti:

koivumaki kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/1975/9030/TRAKTOREIDEN%20VAIHTEISTOT%20JA%20NIIDEN%20TULEVAISUUS_valmis.pdf?sequence=3
Sivulta 50 eteenpäin.
(Ei auennu mulla toi dokumentti suoraan, piti tallentaa ensin koneelle)

--tosi mielenkiintoinen dokumentti.Isoimpana pettymyksenä tuon luettuani koen directin toiminnassa hydraulisen osuuden 100% tason kolmessa pisteessä.liekö sitten ohjelmoinnilla pystytty välttämään noilla alueilla ajoa.

Ei kannata uskoa ihan kaikkea, minkä lukee. Lähes 100% hydraulinen osuus ei ole tuolla rakenteella mitenkään mahdollista kuin liikkelle lähdössä. Kaaviossa on ilmeinen virhe.

--taidat olla oikeassa jos traktori on liikkeessä niin mekaaninen keskiosa ei voi pysähtyä ja tällöin sen osuus tehonsiirrostakaan ei voi olla ainakaan nolla.Ja toistappäin hyden osuus ei voi kasvaa 100:n.Järkeilinkö kaaviokuvasta oikein?

koivumaki kirjoitti:

Cultor kirjoitti:

koivumaki kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/1975/9030/TRAKTOREIDEN%20VAIHTEISTOT%20JA%20NIIDEN%20TULEVAISUUS_valmis.pdf?sequence=3
Sivulta 50 eteenpäin.
(Ei auennu mulla toi dokumentti suoraan, piti tallentaa ensin koneelle)

--tosi mielenkiintoinen dokumentti.Isoimpana pettymyksenä tuon luettuani koen directin toiminnassa hydraulisen osuuden 100% tason kolmessa pisteessä.liekö sitten ohjelmoinnilla pystytty välttämään noilla alueilla ajoa.

Ei kannata uskoa ihan kaikkea, minkä lukee. Lähes 100% hydraulinen osuus ei ole tuolla rakenteella mitenkään mahdollista kuin liikkelle lähdössä. Kaaviossa on ilmeinen virhe.

--taidat olla oikeassa jos traktori on liikkeessä niin mekaaninen keskiosa ei voi pysähtyä ja tällöin sen osuus tehonsiirrostakaan ei voi olla ainakaan nolla.Ja toistappäin hyden osuus ei voi kasvaa 100:n.Järkeilinkö kaaviokuvasta oikein?

Jotenkin noin

Valistunut arvaukseni, minkälainen kaavion pitäisi olla.

Tässä ko. tutkielman tekijän vastaus:

"Vastaus lyhyesti:

CVT-vaihteistot jaetaan momenttia (esim.Vario) ja nopeutta
(esim.Direct) summaaviin vaihteistoihin. Näissä nykyään
markkinoilla olevissa vaihteistoissa mekaaninen ja
hydraulinen osa yhdistyy planeettavaihteessa. Joten se
"mekaaninen keskiosa" tietenkin pyörii ja diesel-moottorin
pyörittämänä. MUTTA hydrostaattisen osan tehtävä on mm.
Directissä nopeuden summaaminen planeettavaihteessa, joka
tapahtuu 100% niissä kohdissa hydraulisesti. Eli mekaanista
ja hydrostaattista voimaa/momenttia siirtyy silloin.

Kaavio kuvaa hydrostaatin toimintaperiaatetta lähinnä. Eikä
ne juurikaan mene 0-100% tarkasti. Merkittävää on
kuitenkin, että vaihteistoissa joissa hydrostaatin
toiminta-alue on suuri voidaan kaikilla vaihteilla lähteä
liikkeelle. Kun pienemmillä hydrostaattien toiminnalla
liikkeellelähtö on aina I-vaihteella ja nopeuden kasvaessa
vaihteetkin vaihtuvat, hydrostaatin tasatessa eri pykälien
nopeuseroja.

CVT-vaihteistossa sivuakseli saadaan pyörimään kahteen
suuntaa (myötä- ja vastapäivään) eri nopeuksilla, kun
powershift-vaihteistoissa se pyörii samaan suuntaa vain eri
portaallisin nopeuksin. Tästäkin syystä toiminta-alue on
laaja CVT:ssä. Momentin harjoina näkyvät nämä
pyörimissuuntien muutokset mm. "

Agriduunari kirjoitti:

koivumaki kirjoitti:Aikoo?.

Joo, sorry, huono sanavalinta. Mutta siis se pääasia, onko alunperin venäläisten keksintö.

--etpä ole vielä tainnut saada tähän vastausta.Käsittääkseni teollisuuspuolella on jo kauan sitten käytetty portaatonta nopeudensäätöä joissain tuotantolinjoissa.Periaatteeltaan variolaatikon kaltaisia,erona vaan säätöyksikön mekaanisuus ja hyvin rajallinen säätöalue.Esimerkkiä nyt en saa kaivettua tähän hätään....

[quote="koivumaki]
--etpä ole vielä tainnut saada tähän vastausta.Käsittääkseni teollisuuspuolella on jo kauan sitten käytetty portaatonta nopeudensäätöä joissain tuotantolinjoissa.Periaatteeltaan variolaatikon kaltaisia,erona vaan säätöyksikön mekaanisuus ja hyvin rajallinen säätöalue.Esimerkkiä nyt en saa kaivettua tähän hätään....[/quote]

No eipä tuo haittaa, mutta tuloksena oli ja on hieno ja asiallinen keskustelu aiheesta. Ja mikä valtava tietomäärä on taaskin koottu parin hiirenklikkauksen taakse.

koivumaki kirjoitti:

Agriduunari kirjoitti:

koivumaki kirjoitti:Aikoo?.

Joo, sorry, huono sanavalinta. Mutta siis se pääasia, onko alunperin venäläisten keksintö.

--etpä ole vielä tainnut saada tähän vastausta.Käsittääkseni teollisuuspuolella on jo kauan sitten käytetty portaatonta nopeudensäätöä joissain tuotantolinjoissa.Periaatteeltaan variolaatikon kaltaisia,erona vaan säätöyksikön mekaanisuus ja hyvin rajallinen säätöalue.Esimerkkiä nyt en saa kaivettua tähän hätään....

http://auto.howstuffworks.com/cvt1.htm

Uskaltaisko sanoa italialainen?

Huhuja olen kuullut, että tämä Fendin laatikko olisi jo keksitty Venäjällä 1800-luvun lopulla.

Huhuja olen kuullut, että tämä Fendin laatikko olisi jo keksitty Venäjällä 1800-luvun lopulla.[/quote]

---tässä tuolta sivuilta historiaa:
* 1490 - da Vinci sketches a stepless continuously variable transmission
* 1886 - first toroidal CVT patent filed
* 1935 - Adiel Dodge receives U.S. patent for toroidal CVT
* 1939 - fully automatic transmission based on planetary gear system introduced
* 1958 - Daf (of The Netherlands) produces a CVT in a car
* 1989 - Subaru Justy GL is the first U.S.-sold production automobile to offer a CVT
* 2002 - Saturn Vue with a CVT debuts; first Saturn to offer CVT technology
* 2004 - Ford begins offering a CVT

---tarina ei kerro kuka 1886 patentin on hakenut

Rubinjo kirjoitti:Tässä ko. tutkielman tekijän vastaus:

"Vastaus lyhyesti:

CVT-vaihteistot jaetaan momenttia (esim.Vario) ja nopeutta
(esim.Direct) summaaviin vaihteistoihin. Näissä nykyään
markkinoilla olevissa vaihteistoissa mekaaninen ja
hydraulinen osa yhdistyy planeettavaihteessa. Joten se
"mekaaninen keskiosa" tietenkin pyörii ja diesel-moottorin
pyörittämänä. MUTTA hydrostaattisen osan tehtävä on mm.
Directissä nopeuden summaaminen planeettavaihteessa, joka
tapahtuu 100% niissä kohdissa hydraulisesti. Eli mekaanista
ja hydrostaattista voimaa/momenttia siirtyy silloin.

Kaavio kuvaa hydrostaatin toimintaperiaatetta lähinnä. Eikä
ne juurikaan mene 0-100% tarkasti. Merkittävää on
kuitenkin, että vaihteistoissa joissa hydrostaatin
toiminta-alue on suuri voidaan kaikilla vaihteilla lähteä
liikkeelle. Kun pienemmillä hydrostaattien toiminnalla
liikkeellelähtö on aina I-vaihteella ja nopeuden kasvaessa
vaihteetkin vaihtuvat, hydrostaatin tasatessa eri pykälien
nopeuseroja.

CVT-vaihteistossa sivuakseli saadaan pyörimään kahteen
suuntaa (myötä- ja vastapäivään) eri nopeuksilla, kun
powershift-vaihteistoissa se pyörii samaan suuntaa vain eri
portaallisin nopeuksin. Tästäkin syystä toiminta-alue on
laaja CVT:ssä. Momentin harjoina näkyvät nämä
pyörimissuuntien muutokset mm. "

Tuosta Timo Teinilän vastauksesta voisi päätellä, ettei hän ole täysin ymmärtänyt Valtra Directin toimintaa. Tai sitten minä en ymmärrä siitä yhtään mitään
Kaavion (oma muunnelma) keskimmäisen harjan kohdalla tapahtuu mekaanisen välityksen muutos alentavasta ylentävään. Planeettakannattimen pyörimissuunta ei muutu, ei myöskään nopeus ennenkuin ajonopeutta lisätään. Alentavan ja ylentävän välityksen pakat ovat hetken yht'aikaa kiinni.
Lähde Ville Viitasalon videoesitykset http://www.autokanta.com/urakointi_uuti ... 437=537586 :
http://autokanta-com-bin.directo.fi/@Bi ... teisto.flv
http://autokanta-com-bin.directo.fi/@Bi ... eisto2.flv

Jos tarkastellaan A-alueen nopeuksia planeettakannatin pysähtyneenä, alentavalla välityksellä nopeus on n. 3,5 km/h ja ylentävällä 8 km/h. Lisäämällä hydrauliikan avulla n. 40% alentavan nopeutta tai vähentämällä samalla prosentilla ylentävän nopeutta, päästään samaan nopeuteen n. 4,85 km/h. Jos työalueella hydrauliikalla tehty nopeuden muutos on enintään 40%, ei tavallisella talonpoikaisjärjellä jaksa ymmärtää, miten hydraulisen puolen prosenttiosuus siirretystä tehosta voisi olla merkittävästi suurempi.

Mitä otsikkoon tulee, Fendtin portaattomassa peruutusnopeuksilla hydrauliikan osuus tehonsiirrosta on aina 100%.

Cultor kirjoitti:
Mitä otsikkoon tulee, Fendtin portaattomassa peruutusnopeuksilla hydrauliikan osuus tehonsiirrosta on aina 100%.

Ja uudessa CNH:n portaattomassa mekaaninen veto aina vähintään 70%... Oliskohan ventin aika uudistua?

ei välttämättä. molempi parempi.

fendtin hyötysuhde on kuitenkin aika hyvä. tosin sitä tukee yliviritetyt moottorit (voa teho aina vähintään ilmoitettu max teho) .. olen ihmetelly miksei muut valmistajat tee samoin, 10% ekstraa ilmotetun päälle ja asiakkaat tyytyväisiä...

no joo. takasin vaihteistoihin.

fendtin vario on yksinkertainen, pieni ja edullinen. vähän liikkuvia osia,vähän painoa.

valtran direktissä on rautaa powersihtistä,portaattomasta ja mekaanisesta laatikosta. sen takia rakenne on monimutkainen. muuta ongelmaahan tässä ei ole kuin kallis valmistaa(??)ja erittäin kallis korjata! tiedä sitten tarviiko valtran portaatonta paljo korjata, muutenkin vahvaa voimansiirtoa on vahvistettu rajusti pakkojen ja aluevaihteen osalta (vanhan 4+3 viahteen tilalla 4 vaihdetta= mahtuu leveämmät hammaspyörät)
pakat on vahvemmat, esim. maljat tosi paljo rajummat. pakat on myös aina 100% kiinni, myös liikkeelle lähtiessä=ei luistoa=lisää kestävyyttä.

newhollandin uusi portaaton käsittääkseni aika lailla samanlainen?

------

agritechnikassa kattelin vanhaa steyrin portaatonta (halkileikattu) olihan rautaa! ja yksinkertanen. luulisi että uskaltaa ostaa esim. ulkomailta käyetyn cvx:n. luotettavan näkönen kampe se loota!
------

agritechnikassa oli myös uusi deutsi/same portaaton 100hv luokkaan. mielenkiintonen paketti. hiukka valtra linjalla tehty. pumppu ja moottori tais olla samaa murua. pitkä rakenne.

Cultor kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Tässä ko. tutkielman tekijän vastaus:

"Vastaus lyhyesti:

CVT-vaihteistot jaetaan momenttia (esim.Vario) ja nopeutta
(esim.Direct) summaaviin vaihteistoihin. Näissä nykyään
markkinoilla olevissa vaihteistoissa mekaaninen ja
hydraulinen osa yhdistyy planeettavaihteessa. Joten se
"mekaaninen keskiosa" tietenkin pyörii ja diesel-moottorin
pyörittämänä. MUTTA hydrostaattisen osan tehtävä on mm.
Directissä nopeuden summaaminen planeettavaihteessa, joka
tapahtuu 100% niissä kohdissa hydraulisesti. Eli mekaanista
ja hydrostaattista voimaa/momenttia siirtyy silloin.

Kaavio kuvaa hydrostaatin toimintaperiaatetta lähinnä. Eikä
ne juurikaan mene 0-100% tarkasti. Merkittävää on
kuitenkin, että vaihteistoissa joissa hydrostaatin
toiminta-alue on suuri voidaan kaikilla vaihteilla lähteä
liikkeelle. Kun pienemmillä hydrostaattien toiminnalla
liikkeellelähtö on aina I-vaihteella ja nopeuden kasvaessa
vaihteetkin vaihtuvat, hydrostaatin tasatessa eri pykälien
nopeuseroja.

CVT-vaihteistossa sivuakseli saadaan pyörimään kahteen
suuntaa (myötä- ja vastapäivään) eri nopeuksilla, kun
powershift-vaihteistoissa se pyörii samaan suuntaa vain eri
portaallisin nopeuksin. Tästäkin syystä toiminta-alue on
laaja CVT:ssä. Momentin harjoina näkyvät nämä
pyörimissuuntien muutokset mm. "

Tuosta Timo Teinilän vastauksesta voisi päätellä, ettei hän ole täysin ymmärtänyt Valtra Directin toimintaa. Tai sitten minä en ymmärrä siitä yhtään mitään

Direct06.PNG

Kaavion (oma muunnelma) keskimmäisen harjan kohdalla tapahtuu mekaanisen välityksen muutos alentavasta ylentävään. Planeettakannattimen pyörimissuunta ei muutu, ei myöskään nopeus ennenkuin ajonopeutta lisätään. Alentavan ja ylentävän välityksen pakat ovat hetken yht'aikaa kiinni.
Lähde Ville Viitasalon videoesitykset http://www.autokanta.com/urakointi_uuti ... 437=537586 :
http://autokanta-com-bin.directo.fi/@Bi ... teisto.flv
http://autokanta-com-bin.directo.fi/@Bi ... eisto2.flv

Jos tarkastellaan A-alueen nopeuksia planeettakannatin pysähtyneenä, alentavalla välityksellä nopeus on n. 3,5 km/h ja ylentävällä 8 km/h. Lisäämällä hydrauliikan avulla n. 40% alentavan nopeutta tai vähentämällä samalla prosentilla ylentävän nopeutta, päästään samaan nopeuteen n. 4,85 km/h. Jos työalueella hydrauliikalla tehty nopeuden muutos on enintään 40%, ei tavallisella talonpoikaisjärjellä jaksa ymmärtää, miten hydraulisen puolen prosenttiosuus siirretystä tehosta voisi olla merkittävästi suurempi.

Mitä otsikkoon tulee, Fendtin portaattomassa peruutusnopeuksilla hydrauliikan osuus tehonsiirrosta on aina 100%.

Ilmeisesti aita ja seipäät menny sekasin.
"Kaavio kuvaa hydrostaatin toimintaperiaatetta lähinnä."

valtran direktissä on rautaa powersihtistä,portaattomasta ja mekaanisesta laatikosta. sen takia rakenne on monimutkainen. muuta ongelmaahan tässä ei ole kuin kallis valmistaa(??)ja erittäin kallis korjata! tiedä sitten tarviiko valtran portaatonta paljo korjata, muutenkin vahvaa voimansiirtoa on vahvistettu rajusti pakkojen ja aluevaihteen osalta (vanhan 4+3 viahteen tilalla 4 vaihdetta= mahtuu leveämmät hammaspyörät)
pakat on vahvemmat, esim. maljat tosi paljo rajummat. pakat on myös aina 100% kiinni, myös liikkeelle lähtiessä=ei luistoa=lisää kestävyyttä.

---Valtran tehtaala annettiin ymmärtää,että Directin mekaanisista osista suurin osa on samoja kuin vanhat,onkos tohon nyt tullu muutos?
---valmistamisesta sanottiin,että tuotantokustannukset pysyvät kurissa nimenomaan samojen osien sekä yhteisen tuotantolinjan käytöllä

newhollandin uusi portaaton käsittääkseni aika lailla samanlainen?

---Directiin verraten hydrostaatti samantapainen,mekaniikkapuoli ihan erilainen(esivalintahammaskytkennät+2 hydraulipakkaa,joilla tehdään myös peruutus)

------

agritechnikassa kattelin vanhaa steyrin portaatonta (halkileikattu) olihan rautaa! ja yksinkertanen. luulisi että uskaltaa ostaa esim. ulkomailta käyetyn cvx:n. luotettavan näkönen kampe se loota!

---niin,ZF-Smatic tuo taitanee olla,vähän miettiny jopa samantapaista ratkaisua,tosin vain unissani.
------

Mitä otsikkoon tulee, Fendtin portaattomassa peruutusnopeuksilla hydrauliikan osuus tehonsiirrosta on aina 100%.

Tämä on totta, mutta eikö eteenpäin mekaanisen vedon osuus Fendtissä ole aina vähintään 50%?