-= Maatalous Foorum =-

Tappi tehoja sisu moottorilla - kone kaikissa SisuDiesel 44CWA

*****************************************************************************************
"
MF 5470
Max 2 100 r min 90,1 kW teho nimellis kierrosluvulla 2 200 min 83,6 kW
Kulutus: Max teholla 241 g/kWh = 26,1 lh nimellis kierrosluvulla 2 200 min 255 g/kWh = 25,7 l/h

Valtra N 121 Advance
Max 2 000 min 91,5 kW teho nimellis kierrosluvulla 2 200 min 84,7 kW
Kulutus: Max teholla 270 g/kWh = 29,7 l/h nimellis kierrosluvulla 2 200 min 301 g/kWh = 30,7 l/h

Valtra N121 HiTech
Max 1 900 min 85,4 kW teho nimellis kierrosluvulla 2 200 min 78,1 kW
Kulutus: Max teholla 251 g/kWh = 25,8 l/h nimellis kierrosluvulla 2 200 min 286 g/kWh = 26,9 l/h
"
*************************************************************************************************************************
Ferkoo taloudelisempi kuin Valtra ? - vaihteisto on tosin pois pelistä kun pelkkää akselia pyörittää.

Eikös Advancessa ole isotuottoinen lataus pumppu joka ruokkii säätätilavuus pumppua selittäiskö se tuon g/kWh eron HiTechn ja Advancen välillä ja miksei myös mfään ?

( www.profi.de )

Paha sanoa kuinka paljon valmistajat ilmoittavat tehot ylä tai alakanttiin. Alakantiin ilmoittamalla traktorille tulee riskin maine, mutta onko sekään oikeasti fiksua kun paperilla tehot voi näyttää kalliilta. Kuinka paljon sitten on heittoa mallisarjan sisällä. Eli samasta mallista toisessa pumppu jäänyt vähän reippaammalle säädölle? Tuo maticin tieto tappitehoista oli mielenkiintoinen, eroa kuitenkin yli 6 kw. Mistä nuo tehot oli poimittu?

lynx kirjoitti:Paha sanoa kuinka paljon valmistajat ilmoittavat tehot ylä tai alakanttiin. Alakantiin ilmoittamalla traktorille tulee riskin maine, mutta onko sekään oikeasti fiksua kun paperilla tehot voi näyttää kalliilta. Kuinka paljon sitten on heittoa mallisarjan sisällä. Eli samasta mallista toisessa pumppu jäänyt vähän reippaammalle säädölle? Tuo maticin tieto tappitehoista oli mielenkiintoinen, eroa kuitenkin yli 6 kw. Mistä nuo tehot oli poimittu?

http://www.dlg.org/traktoren.html

Zapfwellenleistung = tappiakseliteho

MF 5470 ja Advancen tehoero 2200r 1,1kw Advancen eduksi, Advance syö 5 L löpöä enempi tunissa ???

Tehdas ilmoittamat boosti tehot on ilmeisesti säädetty noissa Valtroissa eri tavalla, mutta mistä tulee kulutus ero 15 g/kWh ?

-- Hitek / Transportboost max. 101 kW/137 PS
Advance / Transportboost max. 106 kW/144 PS mit

8450 Valmetti (140hv) kävi penkissä. Vakiona 104kw 141,4hv tapista. Pumpun säädön jälkeen 175hv Valtran dynon mukaan. Samaa teholuokkaa nyt kuin tuo T191. http://www.dlg-test.de/pbdocs/traktoren ... dvance.pdf
Uudemmissa tehot ilmoitettu yläkanttiin, esim. moottoriteho ilman apulaitteita?

koivumaki kirjoitti:Tohon Maticin kommenttiin säätötilavuuspumpusta.Ei noissa testeissä hydrauliikka juuri näy,vakiotuottopumpun tehonkulutus on aika pieni kun tuotto menee vapaasti ympäri pienellä vastapaineella.Eri asia olisi jos testissä käytettäisiiin jonkinlaista säädettyä tuottoa siten että vakiotuottopumpun tehosta osa menisi hukkaan.Tällöin säätötilavushydrauliikka todennäköisesti voittaisi hiukan.

Eikös vakiotuottopumppu paina aina järjestelmän painerajaa vasten silloin kun hydrauliikkaa ei käytetä? Eli tuottaa silloin lähes maksimipaineet ja tuotto mikä sattuu pyörimisnopeus sitten olemaankaan. MIten järjestelmään on järjestetty pienen vastapaineen rajoitusventtiili ilman että sitä täytyisi käyttäjän kytkeä päälle tai että se ei häiritse hydrauliikan käyttöä esim lähes maksimpaineilla

oltsik kirjoitti: Eikös vakiotuottopumppu paina aina järjestelmän painerajaa vasten silloin kun hydrauliikkaa ei käytetä?

Ei paina vaan kierrättää öljyn vapaasti venttiilipöydän ym läpi takaisin öljytilaan. Jos pöytä ja putket väljästi mitoitettu, vastapaine on pieni. Kyllähän siinä sen verran tehoa kuluu, että öljyt lämpenee ajan kanssa.

Olen Hemmon kanssa samaa mieltä.Vaiotuottoisen hydrauliikan öljy kiertää vapaakiertopaineella ympäri.

Hemmo Raunio kirjoitti:

oltsik kirjoitti: Eikös vakiotuottopumppu paina aina järjestelmän painerajaa vasten silloin kun hydrauliikkaa ei käytetä?

Ei paina vaan kierrättää öljyn vapaasti venttiilipöydän ym läpi takaisin öljytilaan. Jos pöytä ja putket väljästi mitoitettu, vastapaine on pieni. Kyllähän siinä sen verran tehoa kuluu, että öljyt lämpenee ajan kanssa.

Joo niin se onkin. Eli lohkossa on karalle neljäs asento (kahden suunta-asennon ja suljetun keskiasennon lisäksi) jolla öljy pääsee juoksemaan suoraan lohkon lävitse jolloin se voidaan juoksuttaa painerajan ohitse.

oltsik kirjoitti:

Hemmo Raunio kirjoitti:

oltsik kirjoitti: Eikös vakiotuottopumppu paina aina järjestelmän painerajaa vasten silloin kun hydrauliikkaa ei käytetä?

Ei paina vaan kierrättää öljyn vapaasti venttiilipöydän ym läpi takaisin öljytilaan. Jos pöytä ja putket väljästi mitoitettu, vastapaine on pieni. Kyllähän siinä sen verran tehoa kuluu, että öljyt lämpenee ajan kanssa.

Joo niin se onkin. Eli lohkossa on karalle neljäs asento (kahden suunta-asennon ja suljetun keskiasennon lisäksi) jolla öljy pääsee juoksemaan suoraan lohkon lävitse jolloin se voidaan juoksuttaa painerajan ohitse.

Ei.

Ympäripumppaavassa järjestelmässä on keskiasento avoin.
Vanhemmat jontikat ja Kanadan massikat on suljetulla keskiasennolla, eli muuttuvatilaavuspumppu pitää paineen ylhäällä, ja tuoton alhaalla, kun hydrauliikkkaa ei käytetä.

Rimuli kirjoitti:

oltsik kirjoitti:

Hemmo Raunio kirjoitti:

oltsik kirjoitti: Eikös vakiotuottopumppu paina aina järjestelmän painerajaa vasten silloin kun hydrauliikkaa ei käytetä?

Ei paina vaan kierrättää öljyn vapaasti venttiilipöydän ym läpi takaisin öljytilaan. Jos pöytä ja putket väljästi mitoitettu, vastapaine on pieni. Kyllähän siinä sen verran tehoa kuluu, että öljyt lämpenee ajan kanssa.

Joo niin se onkin. Eli lohkossa on karalle neljäs asento (kahden suunta-asennon ja suljetun keskiasennon lisäksi) jolla öljy pääsee juoksemaan suoraan lohkon lävitse jolloin se voidaan juoksuttaa painerajan ohitse.

Ei.

Ympäripumppaavassa järjestelmässä on keskiasento avoin.
Vanhemmat jontikat ja Kanadan massikat on suljetulla keskiasennolla, eli muuttuvatilaavuspumppu pitää paineen ylhäällä, ja tuoton alhaalla, kun hydrauliikkkaa ei käytetä.

Jos näin on niin mikä estää että kyseinen lohko pitää esim hydraulisylinterin asennon vaikka lohkoa ei käytetä? Puhutaankohan me samasta asiasta

Ja millä keinoin tämä maalapaineinen "tyhjäkäynti" on sitten järjestetty?

oltsik kirjoitti:
Jos näin on niin mikä estää että kyseinen lohko pitää esim hydraulisylinterin asennon vaikka lohkoa ei käytetä?

Kun kara on keskiasennossa on pumpulla vapaa virtaus ja liitäntä jossa esim. hydr.sylinteri on suljettu eli öljy ei pääse pois sylinteriltä.

Puhutaan varmaan eri asiasta. Koivumäki tarkoitti kai vakiotuottoisella sitä perinteistä hammasrataspumppusysteemiä, niin ainakin ymmärsin. Vaikka siinä tuotto riippuu tietenkin kierroksista.

Joo,tarkoitin tosiaan sanalla vakiotuotto,nimenomaan esim.hammaspyöräpumppua jossa tuotto vakio/kierros.Saman asianhan toteuttavat siipirataspumppu,mäntäpumppu(ilman kulmasäätöä) etc.

Nää kehittyneemmät hydrauliikathan ovat sitten varustettu säätötilavuuspumpuilla joissa tuotto/kierros voi olla 0-100% pumpun maksimituotosta riippuen tarpeesta.

Sittenhän on vielä joitain järjestelmiä joissa käytetään kierrostilavuudeltaan vakiopumppua ja säätötilavuus'tuntuma' tehdään ventiilitekniikalla.Tunnetuin taitanee olla JDn SE.

koivumaki kirjoitti:Joo,tarkoitin tosiaan sanalla vakiotuotto,nimenomaan esim.hammaspyöräpumppua jossa tuotto vakio/kierros.Saman asianhan toteuttavat siipirataspumppu,mäntäpumppu(ilman kulmasäätöä) etc.

Nää kehittyneemmät hydrauliikathan ovat sitten varustettu säätötilavuuspumpuilla joissa tuotto/kierros voi olla 0-100% pumpun maksimituotosta riippuen tarpeesta.

Sittenhän on vielä joitain järjestelmiä joissa käytetään kierrostilavuudeltaan vakiopumppua ja säätötilavuus'tuntuma' tehdään ventiilitekniikalla.Tunnetuin taitanee olla JDn SE.

Ja Valtra T

koivumaki kirjoitti:Sittenhän on vielä joitain järjestelmiä joissa käytetään kierrostilavuudeltaan vakiopumppua ja säätötilavuus'tuntuma' tehdään ventiilitekniikalla.Tunnetuin taitanee olla JDn SE.

Massikan nostolaitesydeemiä tehtiin kanssa tuolla periaatteella "muutama" kappale 1900-luvun mittaan.