-= Maatalous Foorum =-

[kalz] kirjoitti:Oletteko sitä mieltä että multaus soveltuu hyvin myös viljan oraille,vai onko enemmin heinä maitten juttu?rikkooko multain oraskasvustoa? multain vai 16m letkulevitin?

Juuri luin jostakin lehdestä, että multaus on paras vaihtoehto oraille levitettäessä. Ravinteet jää talteen ja aiheuttaa vähiten vahinkoa. Muutaman päivän kuulemma kestää jälkien korjaantuminen, mutta ei aiheuta pysyvää vahinkoa.

Itse ajattelin tänä vuonna yrittää tuota vaihtoehtoa, jos urakoija ei ehdi ajaa ennen ohran kylvöä kaikille maille.

Harmi kun en muista mistä lehdestä luin, mutta tässä parin viikon sisällä se juttu on ollut.

Joo o 0-4cm kiekkomultaimella jälkinäyttää ensin rajulta mutta kai ne oraat siitä sitten nousee,kun ei oikeen letkuLE kannata ostaa jos vaikka pinta levitys kieletään.
Mikä kattaa multauksen rajan että saa tuen?

kevinc kirjoitti:

[kalz] kirjoitti:Oletteko sitä mieltä että multaus soveltuu hyvin myös viljan oraille,vai onko enemmin heinä maitten juttu?rikkooko multain oraskasvustoa? multain vai 16m letkulevitin?

Juuri luin jostakin lehdestä, että multaus on paras vaihtoehto oraille levitettäessä. Ravinteet jää talteen ja aiheuttaa vähiten vahinkoa. Muutaman päivän kuulemma kestää jälkien korjaantuminen, mutta ei aiheuta pysyvää vahinkoa.

Itse ajattelin tänä vuonna yrittää tuota vaihtoehtoa, jos urakoija ei ehdi ajaa ennen ohran kylvöä kaikille maille.

Harmi kun en muista mistä lehdestä luin, mutta tässä parin viikon sisällä se juttu on ollut.

Koneviesti tai Käytännön Maamies muistuu nopeasti mieleen, kun olisin itsekin lukenut saman jutun.

Koneviesti tai Käytännön Maamies muistuu nopeasti mieleen, kun olisin itsekin lukenut saman jutun.

Taisi olla KM pari vuotta sitten. Muistan vain toimittajan lauseen siitä että vanha isäntä kannattaa viedä pellon laidalta pois ennen kuin ajo alkaa, niin rajun näköistä touhua se on.

Eilen ajettiin multaavalla kärryllä viikon vanhoille ohran oraille naudan lietettä. Pitää tänään ottaa kamera mukaan, niin voin laittaa kuvia "tuhosta". Vähä itteäkin jännittää mitä sielä on tapahtunut, kun olin jo ehtiny kämpille juhlistamaan kylvöjen päätöstä käristemakkaran voimin, ennenkuin urakoija soitti ajavansa.

Tänään vasta pääsin kuvaamaan yhtä lohkoa ja kamerakin jäi kotia. Onneksi kännykässä on jonkinlainen...

Aika kamalalta näyttää multamaalla lietevaunun jäljet, mutta itse levitysvantaista ei pahoja jälkiä näy 3 päivän jälkeen. Kaipa nämä viime päivien sateet on pahimpia tasoitellu. Uskon kyllä että nuo oraat tuolta pyöränjäljistäkin vielä palautuu.

Voin käydä kuvailemassa tuota aina silloin tällöin, niin saadaan vähän kokemuksia tästäkin hommasta. Kovasti ainakin helpottaa aikataulutusta, kun saa kylvää kelien salliessa ja lietettä sitten kuivemmille pelloille. Käyn ne muutkin lohkot tutkimassa joutessani. Niissä maatyyppi runsasmultainen liejusavi ja tuskin on noin syvään painunut.

Kiitoksia kuvasta. Enpä olisi uskonut että multaimen vantaat kohtelevat orasta noin hellästi, mutta noi pyöränjäljet ahdistaa.

Carnivor kirjoitti:Kiitoksia kuvasta. Enpä olisi uskonut että multaimen vantaat kohtelevat orasta noin hellästi, mutta noi pyöränjäljet ahdistaa.

Tuo maa on todella pehmeä, sellaista mikä lähtee helposti esim. äkeen mukaan jos mukana on vähän juolavehnän juuria. Huomenna käyn ottamassa kuvan sellaiselta täällä päin normaalista (?) rm LjS pellosta. Katotaan miltä siellä näyttää viikon vanhat jäljet.

Itse olen ajatellut niin, että kun 200kg hehtaarilla säästää apulantaa, ei pieni satotappio jälkien vuoksi haittaa. Mutta kyllä tietenkin mieluummin ennen kylvöjä, kuin tuonne oraille. Joka tapauksessa uskon, että pitkän päälle lietteen ajaminen parantaa maan rakennetta ja lisää multavuutta.

kevinc kirjoitti:

Carnivor kirjoitti:Kiitoksia kuvasta. Enpä olisi uskonut että multaimen vantaat kohtelevat orasta noin hellästi, mutta noi pyöränjäljet ahdistaa.

Tuo maa on todella pehmeä, sellaista mikä lähtee helposti esim. äkeen mukaan jos mukana on vähän juolavehnän juuria. Huomenna käyn ottamassa kuvan sellaiselta täällä päin normaalista (?) rm LjS pellosta. Katotaan miltä siellä näyttää viikon vanhat jäljet.

Itse olen ajatellut niin, että kun 200kg hehtaarilla säästää apulantaa, ei pieni satotappio jälkien vuoksi haittaa. Mutta kyllä tietenkin mieluummin ennen kylvöjä, kuin tuonne oraille. Joka tapauksessa uskon, että pitkän päälle lietteen ajaminen parantaa maan rakennetta ja lisää multavuutta.

Kyllä liete parantaa huonokasvuista maata pikkuhiljaa, jos näin muuten kasvuedellytykset ovat kunnossa. Sitä mä olen ihmetellyt, että miksei viljanviljelijät ole ottaneet lietettä syysviljan apulannan korvikkeeksi. Pienenisi syyskylvöjen riskit.

Tässäpä eräs toinen lohko. On varmasti surkein kasvukunnoltaan, tuolta ei ole oikein ikinä tullut hyvää satoa. Eikä sinne ole lantaakaan ikinä ajettu, paitsi nyt viimeisenä 3 vuotena. Josko se siitä joskus.

Kuvassa vasemmalla oma kylvömoka ja kuvan keskellä lietevaunun ajourat. Aika maata myöden ne oraat vieläkin on, vaikka levityksestä on viikko. Toki sen jälkeen joka päivä on satanut ja lämmintä 10 astetta. Ehkä ne siitä nousee kun kelit lämpee. Painumista tuossa ei juuri ole, niinkuin epäilinkin.

Väliaikakuvia 14.6.2011.

Kovasti näyttää jo paremmalta. Pyöränjäljet kyllä erottuu edelleen, mutta muutos on aika huomattava varsinkin tuolla multamaalla. Kuvat otettu samalta kohtaa.

Köysti kirjoitti:Sitä mä olen ihmetellyt, että miksei viljanviljelijät ole ottaneet lietettä syysviljan apulannan korvikkeeksi. Pienenisi syyskylvöjen riskit.

Onko lantaa mahdollista levittää, vaikka fosfori on arveluttavan korkea ? Tämä siis on kynnyskysymys ainakín täällä vanhoilla sokerijuurikaspelloilla.

-SS-

Arveluttavan korkealle ei saa lantaa levittää.

Korkealle ei saa käyttää fosforilannoitetta, mutta lannan käyttö on sallittu karjanlantapoikkeuksella (max 15 kg fosforia)

aurajokilaivuri kirjoitti:Arveluttavan korkealle ei saa lantaa levittää.

Korkealle ei saa käyttää fosforilannoitetta, mutta lannan käyttö on sallittu karjanlantapoikkeuksella (max 15 kg fosforia)

Just joo eli unoha.

Milläs sitä fosforia saisi alas nopiammin, ja miksi jokin fosforiluku esim. 60-80 on korkea miksi luokka arveluttavan korkea ? Riippuuko pH:sta tms ?

Ennevvanhaan laitettiin supervosvaattia 500-1000 kiloakin hehtaarille ? Eihän siitä edes vielä tule älyttömiä määriä ? Noin 50-100 kg ? Yks kesä kaksi ikivanhaa säkkiä tuuppasin suulin heinäkasan alta ryytimaalle. Paperisäkkejä vielä.

-SS-

Köysti kirjoitti: Kyllä liete parantaa huonokasvuista maata pikkuhiljaa, jos näin muuten kasvuedellytykset ovat kunnossa. Sitä mä olen ihmetellyt, että miksei viljanviljelijät ole ottaneet lietettä syysviljan apulannan korvikkeeksi. Pienenisi syyskylvöjen riskit.

Kuminat on kans hyvä startata matkaan lannalla, sopivasti broikkulantaa tai lietettä kylvössä, niin on fosforiakin varastossa satovuosille. Syysviljoille tietty sopii tosi hyvin, tulee kaliakin mukaan - mulle ainakin menisi/menee syksyllä rukiille, jos jollain laarit pullottaa