-= Maatalous Foorum =-

Jari kirjoitti:

claas58 kirjoitti:Jos kyseessä ei ollut hybridiruis niin tuo 4 tonniahan on täysi sato. Täyttyy kyllä osua kaikki osua kohdalleen että pääsee neljän tonnin yli. Ei 40% prosentin ruis nyt ole valmistakaan..

Niin,neljä tonnia JOS saa maksimissaan ja tuotteen hinta mikä on, kuivauskulut AINA hirmuiset vrt. muut viljat sekä talvehtimisriski+ eri työtahti ruiskutuksissa sekä kylvössä... Ne plussat on vähissä...

Tuosta kosteudesta, kevätvehniä puitu ja ruis ollut käppyrällä pitkään. Tiedä mikä siinä on että rukiin puintikosteudet aina korkeita? Tuntuisi että pitäisi olla tällähetkellä kovastikin valmista.

Ei nyt oo kovin pitkä rukiinviljelijän ura vielä takana, mutta neljäntonnin maksimisato on aika alhainen, tosin täytyy muistaa että näin hyvää vuotta rukiille ei varmastikaan kovin usein tule. Kuivauskulut eivät AINA ole hirmuiset, nimimerkillä 17 prosenttia taisi olla kostein satsi tänä syksynä.. Eikä tuo hintakaan nyt aivan hanurissa tällä hetkellä seikkaile, taitaa tämän hetken paras noteeraus olla 165 euroa (Kinnusellakin 163).

Kloppi kirjoitti:

Jari kirjoitti:

claas58 kirjoitti:Jos kyseessä ei ollut hybridiruis niin tuo 4 tonniahan on täysi sato. Täyttyy kyllä osua kaikki osua kohdalleen että pääsee neljän tonnin yli. Ei 40% prosentin ruis nyt ole valmistakaan..

Niin,neljä tonnia JOS saa maksimissaan ja tuotteen hinta mikä on, kuivauskulut AINA hirmuiset vrt. muut viljat sekä talvehtimisriski+ eri työtahti ruiskutuksissa sekä kylvössä... Ne plussat on vähissä...

Tuosta kosteudesta, kevätvehniä puitu ja ruis ollut käppyrällä pitkään. Tiedä mikä siinä on että rukiin puintikosteudet aina korkeita? Tuntuisi että pitäisi olla tällähetkellä kovastikin valmista.

Ei nyt oo kovin pitkä rukiinviljelijän ura vielä takana, mutta neljäntonnin maksimisato on aika alhainen, tosin täytyy muistaa että näin hyvää vuotta rukiille ei varmastikaan kovin usein tule. Kuivauskulut eivät AINA ole hirmuiset, nimimerkillä 17 prosenttia taisi olla kostein satsi tänä syksynä.. Eikä tuo hintakaan nyt aivan hanurissa tällä hetkellä seikkaile, taitaa tämän hetken paras noteeraus olla 165 euroa (Kinnusellakin 163).

Joo, ja harvemmin ruis tarvitsee tautitorjuntaa onnistuakseen kuin vehnä tai ohra (lakoainetta kyllä...). Siemenmäärä/meno tai lannoitemäärä usein myös alhaisempi. Tietty viljely tarvitsee välillä hieman asennetta ja on tuurissaan tietty talvenkin takia...

Pidemmän päälle keskisato ei ihan helpolla yllä neljään tonniin, hybridiruis erikseen?

maamees kirjoitti: Pidemmän päälle keskisato ei ihan helpolla yllä neljään tonniin, hybridiruis erikseen?

Juu perinteinen ruis tuottaa jättisatoja karjanlantakesannon tai viherkesannon jälkeen, samalla lohkolla ehkä kerran 5-10 vuodessa. Jos rukiinviljelyä - ja yleisesti syysviljojen viljelyä - lisää koko pinta-alalla, voi jättisadot unohtaa. Valtaisalla lannoituksella ja korrenvahvistajien käytöllä saa vain tuleentumisen myöhäisemmäksi, tähkän niska ei taivu samalla tavalla ja paljastuva jyvä alkaa itää.

90-luvun alusta on ainakin kolmena kertana joutunut ajamaan oraat (tai ei-oraat) ylös. Kuivina vuosina vastaavasti sato kuivui kokoon, ehkä juuri liiallisen varmistelukorrenvahvistuksen takia.

Sitten jonakin vuonna tärppää, kuten oheisesta kuvasta näkyy. Sakoluku mainiot 80. Massaa kyllä tuli runsaat 4.5 tonnia. Ja kyllä, laonestokäsittelyt on tehty kolmestikin. Tämän jälkeen en lannoittanut enää "kasvuohjelman mukaisesti", mentiin 60-70 kg typpiannoksella, satoa tulee pystyrukiista sellaiset 3 - 3.5 tonnia. Samalla aukealla taidettiin sinä vuonna polttaa isohko ala täpinäruista, vain pienviljelijällä on mahdollisuus krassuuttaa aarin tuntivauhdilla ruistansa pois pellosta.

Hybridiruis näyttäisi olevan ihan eri viljalaji, siitä nyt tulee niukan sadan kilon typpipanostuksella sen 5.5 tonnia; aikaisin pitää kylvää, kahukärpäset torjua, eikä hybridiruis harvana ja lyhyenä pidä rikkaruohoja kurissa samalla tavalla kuin perinteinen ruis: varsinkin luomuviljelyssä tulee uudet haasteet heinän, luohon ja juolavehnän osalta.

-SS-

Aina kun olen ruista kokeillut (sis.2krt hybridilajiketta) se on ollut tilan heikoin viljalaji satomäärältään ja katetuotoltaan. Syysvehnä on usein ollut määrältään paras tosin runsaasti panostusta vaativana katetuotto keskimääräinen.

Johtopäätös: Rukiin viljelyn jätän suosiolla osaavammille ja keskityn syysvehnään.

viljanviljelijä kirjoitti:Aina kun olen ruista kokeillut (sis.2krt hybridilajiketta) se on ollut tilan heikoin viljalaji satomäärältään ja katetuotoltaan. Syysvehnä on usein ollut määrältään paras tosin runsaasti panostusta vaativana katetuotto keskimääräinen.

Johtopäätös: Rukiin viljelyn jätän suosiolla osaavammille ja keskityn syysvehnään.

Tuo on tuttu ilmiö, että erityisesti rukiilla ei satopotettiaali tule siiloon asti, yksittäisen onnenkantamoisen jälkeen pysyy into sitkeimmillä yrittäjillä jopa viisi vuotta, ja sitten kun taas tulee se "kerran kymmenessä vuodessa" komea kasvusto, alkaa kylillä rukiinsiemenen saalistus.

Nyt on taas se aika, jolloin KAIKKI laittavat ruista, kun jokainen noviisikin otti tänä kesänä yli seitsemän tonnia rukiistansa. Nyt olisi järkevintä olla laittamatta itse. Mutta tuli tilatuksi siementä jo paljon aikaisemmin, ei viitsi jättää peitattuna varastoon, rotat puhkoo säkit kumminkin.

Laitoin siis Evolot peltoon, tiä kuin käy. toivottavasti kaikki ruislajikkeet menis kaikilla pieleen, sais taas rauhassa viljellä yksin ruistansa muutaman vuoden...

-SS-

Mun kokeilu jäi tällä kertaa yhteen vuoteen, sato keskimäärin 2500kg rukiista. Tänä vuonna ajattelin koittaa huonosti talvehtivaa olivin-vehnää. Jospa ens vuonna vois lopettaa syysviljojen viljelyn

Tänä syksynä tulee sitten aloitettua ura syysviljojen viljelijänä. Alunperin oli tarkoitus laittaa Reettaa, mutta kääntyikin loppupeleissä Arktikan puolelle. Saa nähdä kuinka käy.

kylmis kirjoitti:Tänä syksynä tulee sitten aloitettua ura syysviljojen viljelijänä. Alunperin oli tarkoitus laittaa Reettaa, mutta kääntyikin loppupeleissä Arktikan puolelle. Saa nähdä kuinka käy.

--olisit vaan pannu Reettaa,olis tullu satoa

Evoloa laitoin kylvöön oikein pitkän kaavan kautta. Eli kyntö, epälukuinen määrä äestyksiä ja kylvö kokkareiseen maahan (savimaa on herneen jälkeen aika pirullista muokattavaa, mikä on todistettu). Matalaan tuli kylvettyä ja vähillä siemenillä, 75 kiloa/hehtaari. Tuli sentään kymmenkunta milliä vettä päälle, joten itämistä luulisi ilmenevän.

Edellisen kerran oli syysviljaa kylvössä vuosikymmenenen alkupuoliskolla. Silloin sekä ruis että syysvehnä kärsivät useina vuosina huonoista talvista ja erinäisistä kylvökokeiluista. Nyt ajatuksena on "back to roots" eli tehdään niin kuin hyvä tuli joskus 80- ja 90-luvuilla ja kokeillaan varovasti, mistä voidaan oikaista. Paitsi tuon siemenmäärän suhteen: siinä pihdataan rankemman päälle kun on kallista ja on vakuutettu, että kyllä se siitä.

Pelto-Jussi kirjoitti:Evoloa laitoin kylvöön oikein pitkän kaavan kautta. Eli kyntö, epälukuinen määrä äestyksiä ja kylvö kokkareiseen maahan (savimaa on herneen jälkeen aika pirullista muokattavaa, mikä on todistettu).

Sama vika ohralla ja osin kevätvehnällä. Rukiin ja syysvehnän jälkeen voi vaan vihellellä, murentuu heti.

Aikaisempi vanhojen isäntien ohje että maan pitää oleentua kynnön jälkeen kunnolla, ennen kuin voi kylvää, se on aivan mahdoton, jos ei ole kivimurskaa itsellä käytössä kokkareiden - tai paremminkin lohkareiden - pienimiseen. Kynnön jälkeen on muutama tunti aikaa ajaa raskaasti lisäpainotetulla tasausäkeellä tai pakkerilla viilut tiukkaan ja sitten äestää tosiaan niin matalaan, että lohkareet eivät pyörähdä piikin vetämänä ylös.

Kahdeksan - kymmenen kertaa pitää joskus ajaa yli, ennen kuin on multaa kokkareiden välissä.

Suorakylväjät ja kevytmuokkaajat hymähtävät tämmöiselle ongelmalle, oletettavasti kuitenkin tulee silloin tällöin pettymyksiä syksyn vesien ja muun tautihomman kanssa, muutenhan valtaosa eteläisen Suomen peltoalasta olisi sadokkaalla syysviljalla minkä tahansa muun kevätviljan perään puolhuolimattomasti suorakylvettynä. Kyntö ja äestys on niin työlästä kuivana sekä märkänä syksynä, että se rajoittaa useimpina syksyinä syysviljan alaa.

Jostakin syystä täppärit ovat alkaneet taas kyntää syysviljamaitaan, vaikka aito- tai vaihtoehtoisesti oranssinkeltainen eiaitosuorakylvökone on tallissa. Tai lautasamuokkari. Niitä multaisia pahnakasoja juu.

-SS-

Taitaa olla turhan aikaista kylvää syysvehnää viikonlopulla?

Onko syysviljojen peittausaineissa eroja? Sertifioitu Magnifikin siemen oli Celestillä peitattu, mutta onko Baytan Universal toimiva kans? Baytan vaan vaikuttais monipuolisemmalta kun toimii ohrallakin.

Köysti kirjoitti:Onko syysviljojen peittausaineissa eroja? Sertifioitu Magnifikin siemen oli Celestillä peitattu, mutta onko Baytan Universal toimiva kans? Baytan vaan vaikuttais monipuolisemmalta kun toimii ohrallakin.

Kyllä niissä pieniä eroja on, baytan universal on kaiketi laajatehoisin. Mutta kumman tahansa valitsee niin ei pahasti mene metsään, topsin taitaa olla nykyisin jo vähän menneen talven lumia, sillä kun ei saa suojaa kuin lumihomeeseen.

errav kirjoitti:Taitaa olla turhan aikaista kylvää syysvehnää viikonlopulla?

Ei tietenkään ole, mutta pari kertaa Kestakkia pitää laittaa, aikaisempi kahukärpästä ja myöhempi viirukaskasta vastaan.

Likaruohot itää jo syksyllä ja ne voi olla vaikea saada keväällä pois.

Eli sepäs se on, mistäs sitä tietää vaikka lokakuun alussa olisi maa jo roudassa. Sellainenkin syksy oli, kuivaan tuhkaan kylvetiin ja talvi tuli lokakuulla. Silloin ei paljon syyskuun lopun kylvökset armoa saaneet.

-SS-

errav kirjoitti:Taitaa olla turhan aikaista kylvää syysvehnää viikonlopulla?

Suomessa on peloteltu aikaisen kylvön tuhohyönteisriskeillä, mutta itse arvelen että hybridirukiista tuttua kaavaa kannattaisi kokeilla syysvehnällekin. Eli kylvää vaan aikaisin mutta pienellä siemenmäärällä. Tuhohyönteiset on kumminkin aika helppo torjua tarvittaessa. Kanadassa syysvehnän kylvöpäiväksi suositellaan syyskuun ensimmäistä ja olemme kuitenkin noin 1000 km pohjoisempana kuin Kanadan tärkeimmät vehnäntuotantoalueet, joten tuskin täällä kannattaa kylvöjä paljon myöhäisemmäksi venytellä.