-= Maatalous Foorum =-

Twin kirjoitti: Toi Sahi ei taida olla oikein selvillä mitkä pellot on jonossa ja mitkä on olleet ilmoitettuna kevään 2004 tukihaussa.
Ton päätöksen perusteella voi olettaa, että nyt tuet annetaan keväällä 2004 ilmoitetuille pelloille.
Syksyllä 2004 ilmoitetut jonopellot jää ilman tukia.

Tuossa järjestyksessähän sen oikeudenmukaisuuden toteutuessa on mentäväkin. Vieläkin jää tosin ihmetyttämään, kun luvut ei oikein täsmää toistensa kanssa.

Twin kirjoitti: Toi Sahi ei taida olla oikein selvillä mitkä pellot on jonossa ja mitkä on olleet ilmoitettuna kevään 2004 tukihaussa.
Ton päätöksen perusteella voi olettaa, että nyt tuet annetaan keväällä 2004 ilmoitetuille pelloille.
Syksyllä 2004 ilmoitetut jonopellot jää ilman tukia.

Tai sitten tulee jälleen kerran jotain todella outoja ehtoja, jotka ministeriön virkamiehen kummin kaiman serkun tila sattuu juuri sopivasti täyttämään.

aurajokilaivuri kirjoitti:Tai sitten tulee jälleen kerran jotain todella outoja ehtoja, jotka ministeriön virkamiehen kummin kaiman serkun tila sattuu juuri sopivasti täyttämään.

Toivottavasti ei siellä kehitellä mitään outoja ehtoja, jotka jälleen kerran rajaisivat ne ainoat tuettomat vuokralohkoni tukikelpoisuuden ulkopuolelle. Mulle riittäisi niiden tukikelpoiseksi saamiselle, että ne on ilmoitettu kevään 2004 tukihaussa. Se ehto täyttyisi.

Loput 2-3000ha voisi olla peltoja, jotka ovat olleet olemassa jo 2004 keväällä, mutta ei ole jostain syystä ilmoitettu.

Ministeri Anttila ainakin yrittää saada asiaa eteenpäin. Toivottavasti ei ole vain tuleviin vaaleihin liittyvää ääntenkalastelua Keskustan suuntaan.

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tied ... ellot.html

Tosta Anttilan lausunnosta voisi ymmärtää, että noi 15 000ha on ns. kasvusääntölohkoja ja 27 000ha on jonolohkoja.
Kasvusääntölohkoja on tullut tukien piiriin jo 6 000ha ja loput 9 000ha olisi vielä odottamassa vuoroaan?
Vai onko tossa 6 000ha jonolohkoja myös?

Twin kirjoitti:Tosta Anttilan lausunnosta voisi ymmärtää, että noi 15 000ha on ns. kasvusääntölohkoja ja 27 000ha on jonolohkoja.
Kasvusääntölohkoja on tullut tukien piiriin jo 6 000ha ja loput 9 000ha olisi vielä odottamassa vuoroaan?
Vai onko tossa 6 000ha jonolohkoja myös?

On siinä jonolohkojakin. Raivioitahan sai tiettyinä vuosina tukien piiriin, kun vertailuala kasvoi puolella ja teki uuden sitoumuksen. Tiedän täältäpäin ainakin yhden sellaisen tilan.

Eikös raivioiden hyväksyminen tukien piiriin alenna "vanhan" tukikelpoisen pellon tukitasoa ? Pottihan on kiinteä ja jakajaluku kasvaa. Raiviot vievät tukea meiltä kaikilta jusseilta pois, pikkusiivu pois joka vuosi /ha. Käsittämätöntä toimintaa.
Minulla ei todellakaan ole mitään raivausta vastaan. Vastustan ainostaan sitä, että raivaukset nipistävät muiden peltojen kannattavuutta. Alkujaan sovittiin ja hyväksyttiin, ettei uusia peltoja enää hyväksytä tukikelpoiseen alaan (tukipotin jakajalukuun), mutta puheet eivät tietyillä tahoilla pidä.

Keskustapuolueen pitäisi toimia kaikkien maanviljelijöiden eduksi eikä kaikkia vastaan !
Voi Sirkka-Liisa minkä sosialisoinnin teit...

Raivioita tukien piiriin 18300ha vs. koko peltoala 2.2milj. ha. Mikäli raiviot saisi kaikki tuet, laskisi se kaikkien peltojen tukea noin 4€/ha.
125 ha:n tilalla 500€ joka kuittautuisi yhdellä raiviohehtaarilla, tukien puolesta
Tosin raiviot saa nykyiselläänkin jotain tukea joten tuo laskelma muuttuu vielä mitättömämpään suuntaan. 150ha:n tilalla on olettetavasti löytynyt 2004 vuoden jälkeen raivattavia nurkkia hehtaarin verran, oikeus ja kohtuus että ne saa vihdoinkin tukien piiriin. Mikäli joku on raivannut 100ha ja viljellyt tähän saakka ilman tukea, hattua voi nostaa yritteliäisyydestä!

Raiviot tulee kuitenkin niille alueille ja niille viljelijöille jotka jatkaa, joilla uskoa tulevaisuuteen. Ympäri Suomea löytyy raivattavaa peltoa, eriasia kuka metsät omistaa ja onko halukkuutta raivaamiseen. Itsellä tukien piiriin tulee jokunen hehtaari ja suurin plussa peruslohkojen väheneminen,paperityön helpottuminen. Samalla lohkolla voi olla todella montakin peruslohkoa, jatkossa ojien tai maanomistuksen mukaan.

On nähtävissä, että raivioiden saattaminen tukien piiriin on jokavuotinen tapahtuma, onhan ministerikin sitä vaatinut. Maatalousalan järjestötoimintaan osallistuneidenkin raivausaktiivisuus kertonee siitä, että käytäväkeskusteluissa on jo 2013- EU:n maatalouspolitiikasta jotakin syvällisempää tietoa.

Maanantain MT:ssä sivulauseessa vilautettu "tuet tulevaisuudessa vain päätoimiselle viljelylle", saattaisi olla huhua pitemmällä oleva kansallinen näkemys.

Voisi sanoa, että tällaisen skenaarion toteutuessa aktiivinen suurten lisäalueiden raivaaminen, vuokraaminen ja ostaminen, vaivaa ja kustannuksia säästämättä, saa selityksensä, kyseessähän voivat olla ne eloonjäämistaistelun ratkaisevat hehtaarit, joilla tilat jaetaan vuohiin ja lampaisiin.

-SS-

Mielestäni ensisijaisesti pitäisi tukia maksaa ns. uusiopelloille, jotka ovat syystä tai toisesta pudonneet tukijärjestelmän ulkopuolelle tai joiden raivaamiseen ei kyntöauroja kummallisempaa kalustoa ole tarvittu. Eli lohkot jotka ovat olleet lähimenneisyydessä viljelykäytössä. Näitäkin peltoja on kuitenkin jo jonkin verran. Sitten kun nämä ha:t ovat selvillä niin aletaan saattaa näitä todellisia raivioita tukikelpoisiksi.

Tämä lainkaan umpimettää pelloksi kunnostaneita väheksymättä!

Kaikilla raivioilla on samat perusteet päästä tukien piiriin.

Vähäinenkin epäily pärstäkertoimen mukaan tehdystä tarveharkinnasta ruokkii hallinnon jääviysepäilyjä.

Tämä raiviokysymys lienee samaa luokkaa kuin kesannointivelvoitteen poisto tai maito- ja sokerikiintiöiden lopettaminen. Tuet siirtyvät 2013 alkaen valtaosaltaan tilatuen kaltaiseen hehtaarikorvaukseen, tällöin raivioiden merkitys kasvaa, intervention ja mahdollisen tullisuojan poistuessa vähitellen kaikilta maataloustuotteilta. Vähentyneet tulot tuotteista voidaan vain kompensoida viljelyalaa ja edelleen tukia kasvattamalla. Tukiyksikkömarkkinat kasvavat kullakin seudulla edullisimmin hankittavalla resurssilla, esimerkiksi ostamalla, vuokraamalla tai raivaamalla.

Ns. markkinavetoisuutta on kuitenkin vähemmän kuin luulisi: viljelijöiden eloonjäämiskamppailu tulee keskittymään tukiyksiköiden hankkimiseen eikä maanviljelyn tehostamiseen. Niin paljon tehokkaampaa suurissa liha- ja viljamaissa massan tuottaminen on, että vain kourallinen suomalaisia suurtiloja voinee kilpailla järkevästi kone- rakennus- ja palkkakulujen korkeudesta johtuen. Varsinkin sokeriruokomaiden sokerituotannon kulut ovat alemmat verrattuna juurikassokerin tuotantokustannuksiin.

http://ec.europa.eu/finland/news/press/080520_fi.htm

Tämä on 2000-alkavan vuosisadan maatalousreformi - ennen mentiin puimaan tai lypsylle, maanviljelijän satoa korjaamaan, nyt käynnistetään kaivinkone metsän reunassa, sieltä se tili tulee.

-SS-

Yleisesti ottaen kantsii olla varovainen Raivioiden kanssa,,,,,


Mulla lähti kaikki tuet kerrasta -03 vuonna juuri Raivioiden takia, siis myös Hyvien peltojenkin.

perfekt kirjoitti:Yleisesti ottaen kantsii olla varovainen Raivioiden kanssa,,,,,


Mulla lähti kaikki tuet kerrasta -03 vuonna juuri Raivioiden takia, siis myös Hyvien peltojenkin.

Miten se oli mahdollista?

Raivion rypsi katsottiin 20 % huonoksi jolloin lohko hylättiin ja kun pinta-alasta yli puolet näitä 20 % huonoa hylättiin kaikki + tuli kolmen vuoden sanktiot joiden vapautumiseksi piti vuokrata naapurille maat,,,,,,