mikäs lajike leipävehnäksi

[Mikama]

Mikä lajike laivurilla oli aikaisemmin viljelyssä?

Siis ei minun mielestäni kunnollista kevätvehnälajiketta ole vielä keksittykään. Anniina ja Quarna tuottavat valkuaista, mutta ei satoa. Myöhäisemmät vehnät tuottaa sitten enemmän kiloja, mutta valkuaiset todella helposti hukassa. Tai sitten en vaan osaa viljellä. Nyt on parina vuonna ollut Kruunusta valkuaiset totaalisesti kadoksissa. Ensi kesänä joutuu kokeilemaan lisätypen antoa

Mä meinaan Quarnaa laittaa tulevana kautena. Viime kautena oli vajaa 6ha ja onnistui ihan hyvin. Typpeä en kauheasti laittanut, kun tarkoituksena oli vaan saada pystyssä olevaa tavaraa omaksi siemeneksi. Laskeskelin, että minkä tällä lajilla sadossa häviää, nini valkuaisella luulisi saavan hintaa ylöspäin jonkun vertaa.

[SS]

Quarnan satoero esim. Amarettoon on ollut 1000 kg/ha ( 5000 kg vs. 6000 kg) // Västankvarn koetulokset // . Valkuainen on ollut 14.6 vs. Amareton 12.2 - 12.4 samoilla koealoilla. Kumpikin lajike ottaa siis noin 110 kg typpeä maasta.

25 euron valkuaislisä tarkoittaa samaa kuin 1250 kg:n satoero, jos vehnän perushinta on 100 EUR /tn. Jos hinta on 200 EUR/tn, ero on 600 kg. Jos hinta on 250 EUR/tn, valkuaishyvitys vastaa 500 kg satoeroa.

Valkuaishyvityksen pitää olla 220 EUR tonnihinnoilla 44 EUR / tn, jotta valkuaisvehnä tuottaa saman tuloksen samalla lannoituksella. Hinnan laskiessa valkuaisvehnän valinta on järkevää vehnän hinnan painuessa alle 125 euron tonnilta.

Näin äkkiseltään tuli mieleen. Monia muitakin syitä tietenkin lajikevalintaan on, mutta jos esimerkiksi on valinnut ravinnetaseet-toimenpiteen, pitäisi pyrkiä välttämään sellaisia lajikkeita, jotka esim. kuivuvat pystyyn.

-SS-

[Joozeppi]

itellä kans muutama tonni vehnänsiementä ostettavana. tällä hetkellä olen kallistumassa marbleen raisiosta. onko kokemuksia/kuulopuheita jollain?

vielä myöhäsempiin en näillä polttoöljyn hinnoilla lähde ja quarnaa/anniinaa pidän puotivina ja liian heikkosatoisina. zebraa japicoloo ollu lähinnä viime vuosina. picoloo on nytkin peitattuna mut lisäks ajattelin jotain ostaa. jaettua lannoitusta käytän joka tapauksessa (lisälannoitusta voi antaa sen mukaan kuin kylvöt onnistuu) ja kananlanta vapauttaa typpeä pitkin vuotta, joten valkuaista pitäis tulla tarpeeksi leipälaadulle.

[SS]

Valkuaishyvityksen pitää olla 220 EUR tonnihinnoilla 44 EUR / tn, jotta valkuaisvehnä tuottaa saman tuloksen samalla lannoituksella.
-SS-

Raisiolla leipävehnän perushinta 220 EUR , maksimi valkuaishyvitys 10 EUR. Rehuvehnän perushinta 202 EUR maksimi valkuaisvähennys -5 EUR eli 197 EUR olisi jonkun hyvinonnistuneen Gunbon hinta. Hintaero 33 EUR/tn . Tuollainen hinnoittelu ei minusta arvosta laatuleipävehnää vieläkään riittävästi.

Eli aikainen lannoitus tuolle Gunbolle ja lisälannoitus pensastumisvaiheessa, sato nousee helposti 7 tonniin, valkuainen 10.5:een. Ilman jatkuvaa ureoiden puisuttelua. Kustannuspuolella kevätvehnällä mene melkein tuplasti sertisiementä verrattuna syyskylvöön, sekin tietty on otettava huomioon kustannuspuolella ylimääräisen syksyn typpilannoituksen vastapuolelle.

Hintapolitiikan tilanne voi syksyllä tietysti olla toinen.

-SS-

[Jari]

[. Kustannuspuolella kevätvehnällä mene melkein tuplasti sertisiementä verrattuna syyskylvöön, sekin tietty on otettava huomioon kustannuspuolella ylimääräisen syksyn typpilannoituksen vastapuolelle.
-SS-

Mä kylvin syysvehnää 330kg/ha, suunnilleen samaan tiheyteen kuin kevätversiota... Tarkoitus saada tähkät kiinni toisiinsa ettei mahdu kaatumaan

[SS]

Optimaalisissa olosuhteissa syysvehnän maksimi sivuversomäärä tuottaa suurimman sadon; myöhemmällä kylvöllä joutuu tietty lisäämään. 500 kpl/m2 on se ohjeellinen syysvehnän kylvötiheys.

Kevätvehnällä kuivilla savimailla käyttävät tiheytenä 750 kpl / m2 !

-SS-

[Jari]

Optimaalisissa olosuhteissa syysvehnän maksimi sivuversomäärä tuottaa suurimman sadon; myöhemmällä kylvöllä joutuu tietty lisäämään. 500 kpl/m2 on se ohjeellinen syysvehnän kylvötiheys.

Kevätvehnällä kuivilla savimailla käyttävät tiheytenä 750 kpl / m2 !

-SS-

Oraat noin muutaman sentin mittaisia, kakslehtiasteella ehkäpä. Ennen syyskuun puoliväliä kylvin, kuitenkin myöhään vrt. etelässä olisi pitänyt kylvää ehkäpä lokakuun puolella samaan kasvuasteeseen pääsemiseksi? Tarkoituksella, ettei tulisi lumihometta. Saa nähdä, lunta on ainakin suojana tänä talvena, kun vain pysyis huhtikuun vaihteeseen saakka.

[sokuri]

Oraat noin muutaman sentin mittaisia, kakslehtiasteella ehkäpä. Ennen syyskuun puoliväliä kylvin, kuitenkin myöhään vrt. etelässä olisi pitänyt kylvää ehkäpä lokakuun puolella samaan kasvuasteeseen pääsemiseksi? Tarkoituksella, ettei tulisi lumihometta. Saa nähdä, lunta on ainakin suojana tänä talvena, kun vain pysyis huhtikuun vaihteeseen saakka.

Muistaakseni kylvivät täälläpäin viimeiset syysvehnät lokakuun 10. päivä. Nämä ehtivät juuri ja juuri maanpinnalle ennen pakkasia.
Omat syysvehnät kylvän hyvinkin tiheään, on vaan nää keväät semmosia ettei pensastumista tahdo vaan tapahtua tarpeeksi. Lumihometta vastaan nyt ekaa kertaa ajettu aineita, saas nähdä miten käy. Viime vuonna kaikki syysvehnät uusintakylvettiin, suurin syy lienee lajike; Olivin.

[SS]

Skagen kylvetty syyskuun puolivälin maissa, kuva otettu 10.10.2010

-SS-