Käytätkö päisteautomatiikkaa?

[massey ferguson5455]

Lukkoautomatiikka kyntäessä käytössä niissä koneissa joista se löytyy. Lisäksi 5455 fergussa tulee aina välillä käytettyä nelikko automatiikkaa. (nelikko pois kun nopeus nousee yli 15km/h ja sama toisinpäin)

[zetor8045]

No lukko on ainoa automatiikka mitä tulee käytettyä ja sitä en päisteautomaatiksi lue ja yleensä on sen verran vauhtia joka hommassa että noi automatiikat ei oikein pelitä... Eikä ole sellaista konetta tullut vielä vastaan jossa se oleellisesti olisi edes helpottanut...

[SS]

Kuitenkin kynnössä akselipainot keveissäkin koneissa liikaa suositeltuihin nähden

Onko alle 1900 kg taka-akselimassa ja 700 kg aura liikaa? Rengasvalmistajan minimipainesuositus kuitenkin riittää ;- )

Sulla varmaan on päisteessä aura pyörien varassa ? Jos on nostolaitteiden varassa niin taka-akselille tulee myäs se vältin paino. Ja etuakselipaino on paljon pienempi kuin aura alhaalla, eli ei se etupäästä se paino mihinkään ilmaan haihdu, sekin on siinä takarenkaiden päällä.

Jos nokka pomppii kevyesti, niin silloin taka-akselilla on oikeastaan koko traktorin paino sekä vältin paino yhteenlaskettuna. Siinä kastemato vinkasee kun yli ajaa.

-SS-

[Jorma Samuli]

Käytän tietysti kun sellaisesta olen maksanut. Kyntäessä,niittäessä,kylväessä ja lumilingossakin.On mukava ja helppo,opettelu ottaa oman aikansa mutta kannattaa. Ensin tallennus ja sitten tarpeen mukaan muutoksia jos aihetta.
Sielläpä ohjelmat pysyvätkin tallessa mutta letkut täytyy joskus kääntää jotta pelittää oikeinpäin.

[Cultor]

Kuitenkin kynnössä akselipainot keveissäkin koneissa liikaa suositeltuihin nähden

Onko alle 1900 kg taka-akselimassa ja 700 kg aura liikaa? Rengasvalmistajan minimipainesuositus kuitenkin riittää ;- )

Sulla varmaan on päisteessä aura pyörien varassa ? Jos on nostolaitteiden varassa niin taka-akselille tulee myäs se vältin paino. Ja etuakselipaino on paljon pienempi kuin aura alhaalla, eli ei se etupäästä se paino mihinkään ilmaan haihdu, sekin on siinä takarenkaiden päällä.

Jos nokka pomppii kevyesti, niin silloin taka-akselilla on oikeastaan koko traktorin paino sekä vältin paino yhteenlaskettuna. Siinä kastemato vinkasee kun yli ajaa.

Ei pompi nokka, aikoinaan toin aurat kaupasta 502 Valmetilla ilman etupainoja eikä siinäkään nokka pomppinut. Jos oletetaan auran painopisteen etäisyydeksi taka-akselista sama kuin akseliväli, etuakseli kevenee sen saman 700 kg ja taka-akselille tulee lisää 1400 kg. Rengasvalmistajan taulukon mukaan 16.9R30 rengas kantaa 1600 kg 0,6 barin paineella 30 km/h nopeudella. Saman taulukon mukaan rengas kyntövaossa ajettaessa minimipaine 0,7 bar, joten eiköhän kaksi rengasta kanna hyvinkin sen vajaan 3300 kg. Enkä nyt muutenkaan osaa huolta kantaa päisteiden kastemadoista, sen verran tiivistynyttä maa päisteissä on muutenkin, etteivät madot niissä kovin hyvin viihdy.

[kyntäjä]

En käytä,molemmista löytyy.

Menee työnteko jo liian puuduttavaksi jos ei tartte painaa kun 1 ja 2.

Ja toinen et ei satu vahinkoja kun kone ei tee itse mitään liikkeitä vaan ne tulevat aina kuljettajalta.
Esim.joku erikois tilanne.

Jd vois kokeilla kun laajempi kuin nh. Eli sisältää kaikki toiminnot.

[Carnivor]

Jos ihminen tekee samat vipstaakien kääntämissarjat tunnista toiseen niin jossain vaiheessa ajatus harhautuu ja tulee käännettyä väärää vipua. Päisteautomatiikka taas muistaa sarjan aina oikein. Mulle suurin syy sähkölohkojen hankkimiseen oli juuri että saa nekin hoidettua automatiikalla. Päisteohjelma pysähtyy jos traktori pysähtyy, joten en muista että koskaan olisi tullut automatiikan takia vahinkoa.

[mikasep]

Joskus sitä kierrosluvun automaattisäätöä tosiaan kaipailee. Kyntövaon päässä joka kerta tulee tee-se-itse-ajatuksia, että miten sen oikein toteuttaisi

Vanhassa koneessa vois tehdä käsikaasuvivun juureen pellistä "hahlon", jossa on toppariasennot "ylös alas", valmiiksi haetuille kierrosluvuille. Ei nyt ihan klik-klak, mutta kuitenkin....

Sähköaivoisessa pitäisi tehdä vähän enemmän kytkentöjä: Käsikaasupotikalle toinen viereen kaveriksi, sitten rele ohjaamaan sitä, kumman potikan kautta signaali moottoriaivolle menee. Relettä ohjaamaan vielä signaali nostolaitteen klik-klak-kytkimeltä. Tässä on kuitenkin mutkia matkassa: 1) Sekoaako moottorin sähköaivo, jos kierrosohjauksen potikan anto vaihtuu liian nopeasti? 2) Kestääkö nostolaiteaivon piirit releen ohjauksen virrankulutusta?

1) Semmoisia releitä on jotka vaihtaessa kytkee ensin toisen ja sitten vasta irrottaa ensimmäisen. Siis se potikan keskikarva vain vaihdetaan päikseen.
2) Uskoisin että kestää.

Itse kuitenkin toteuttaisin (jos tarttisin) tuon mikrokontrollerilla, tai vaikka 100Eur logiikalla johon voisi sitten ohjelmoida muitakin toimintoja. Ensimmäisenä tulee mieleen säädettävä viive tuolle kytkennälle. Vanhaankin koneeseen tuon saisi servomoottorilla tehtyä.


Mika