Kuinka rakennetaan tie suolle?
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
landelle
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 20
- Liittynyt: 19 Marras 2005, 19:52
- Paikkakunta: Satakunta
Sepä olikin meininki teoriassa. Eli toisesta hakkuuaukosta kerättyä hakkuujätettä turpeen päälle. Mutta miten saa tavaran uralle, kun maasto ei kanna ollenkaan?! Edes jalkamiestä.
Levikkeisellä traktorilla mentiin vajaa sata metriä alusta, sitten oli pakko paeta pakilla.
Moottorikelkalla kuskaamalla olisi mennyt useampi miestyövuosi. Reen täyttö koneella ja tyhjennys käsikö?
Lisäharmitus oli että juuri puolivuotta ennen kohlin kaikki 15-20vuoden lannoitesuursäkit ja vein 4H:lle kovalla työllä! Nekin olis ollu kovaa tavaraa tienpohjassa.
Onneksi oli kasvihuonevuosisadan paras pakkastalvi? Muuten ei olisi ollenkaan päästy läpi.
Levikkeisellä traktorilla mentiin vajaa sata metriä alusta, sitten oli pakko paeta pakilla.
Moottorikelkalla kuskaamalla olisi mennyt useampi miestyövuosi. Reen täyttö koneella ja tyhjennys käsikö?
Lisäharmitus oli että juuri puolivuotta ennen kohlin kaikki 15-20vuoden lannoitesuursäkit ja vein 4H:lle kovalla työllä! Nekin olis ollu kovaa tavaraa tienpohjassa.
Onneksi oli kasvihuonevuosisadan paras pakkastalvi? Muuten ei olisi ollenkaan päästy läpi.
Tuo suo kieltämättä näyttää niin pehmeältä että paras olisi varmaan ollut jos olisi mättänyt murat kahtapuolta tielle ja antanut kakun kuivua vuoden tai jopa pari. Tuossakin lienee vielä uhkakuvana että pehmeä muta pursuu ojiin tienrungon alta. Tuohon uralle ei varmaan ens kesänä kannata kovin raskaalla vehkeellä mennä.
On siinä ollut melkoinen urakka.
On siinä ollut melkoinen urakka.
Hommasin moottorikelkan, sellaisen jossa on pari metrinen tela. Sillä tamppaan lumet piukkaan, jotta pohja jäätyy senverran, että kantaa traktorin ja kärryt. On traktorissa kuormain kiinni, joten suurta kääntöpaikkaakaan ei tarvita. Nostan kärryt ilmaan ja käännän jarrulla.
Suo-olosuhteista ei tosin kokemusta ole, vaan näistä vesijätöistä täällä lounaisessa Suomessa.
Alkavat muuten nämä savipenkereet lykkäämään koivua parin vuoden sisään. Tukevat nämäkin juurakollaan osaltaan.
Suo-olosuhteista ei tosin kokemusta ole, vaan näistä vesijätöistä täällä lounaisessa Suomessa.
Alkavat muuten nämä savipenkereet lykkäämään koivua parin vuoden sisään. Tukevat nämäkin juurakollaan osaltaan.
-
landelle
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 20
- Liittynyt: 19 Marras 2005, 19:52
- Paikkakunta: Satakunta
Meillä oli myös työ-moottorikelkka apuna, mutta sepä ei tallaa tarpeeksi! Lumi ei tamppaantunut tarpeeksi edes jalkamiehen kävellä, vaikka ajaisi moneenkin kertaan. Looginen loppupäätelmä: tarvitsisi olla mahdollisimman lyhyt ja kapeatelainen sporttikelkka jos aikoo suota jäädyttää?
Kuulemma ensin täytyis ajaa kevyellä traktorilla ilman kuormaa läpi ja sillä tallata lunta. Mutta testeissämme kevein neliveto takalevikkeillä alkoi vajota uhkaavasti 100m päästä tien alusta. Aikani suunnittelin etulevikkeiden ostoa, onneksi en löytänyt: olisin varmaan ollut aika syvällä suon keskivaiheilla?
Tämä kesä täytyy vain katsella mitä tapahtuu tien rungolle, ehkä ensi talvena pääsee jo traktorilla läpi?
Kuulemma ensin täytyis ajaa kevyellä traktorilla ilman kuormaa läpi ja sillä tallata lunta. Mutta testeissämme kevein neliveto takalevikkeillä alkoi vajota uhkaavasti 100m päästä tien alusta. Aikani suunnittelin etulevikkeiden ostoa, onneksi en löytänyt: olisin varmaan ollut aika syvällä suon keskivaiheilla?
Tämä kesä täytyy vain katsella mitä tapahtuu tien rungolle, ehkä ensi talvena pääsee jo traktorilla läpi?
-
landelle
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 20
- Liittynyt: 19 Marras 2005, 19:52
- Paikkakunta: Satakunta
Se kantaa sittenkin!
Ensiksi taas koputan puuta, otsikon toteamuksen jälkeen.
Viikko sitten ajoin suotiemme päästä päähän traktorilla useampaan kertaan!
Kesäkuivalla ajelin off-road Saab-96:lla testimielessä suotietä pitkin, auto osoittautui juuri sopivan huonoksi ajopeliksi, koska vlillä mentiin mahan kannatuksella, välillä otti etupalkki maahan. Eli jotain olisi tehtävä ennen maan jäätymistä.
Marraskuun "pikatalven" mentyä keräsin rohkeuteni ja kiinnitin metsäkuormaajaan itsetehdyn kahmarin, asensin levikkeet natikkaan ja aloin peruutella suolle. Nostelin tiensivuun levinneitä hiekkoja monttukohtiin ja mennessäni lanasin ne soraa täynnä olevalla lumikauhalla suurinpiirtein tasaiseksi.
Iltapäivässä pääsin puuttoman osan alkuun.
Seuraavana päivänä ennätin kaikkein märimmän kohdan alkuun, mutta luovutin siihen, koska pimeässä olisi hankala suunnitella uponneen traktorin nostokalustoa paikalle, jos romahdus olisi tapahtunut.
Seuraavana päivänä taas jatkoin. Töyssyttelin kytkimen avulla traktoria, mutta en huomannut minkäänlaista vaikutusta ojien vedenpinnassa tai viereisissä lammikoissa. Varmaan jalkamies olisi huomannut tärinän vaikutukset paremmin?
Syvimmässä "suonsilmässä" oli ajetun hiekan pinta arviolta 70cm alle koskemattoman suon pintaa, vesi lainehti hiekan sivussa! Päätin lopettaa tasoitustyön ja peruuttaa läpi:
Muutama kupla suokaasua pullahti veden läpi. Mutta siinä kaikki. Ei kallistelua, ei varhoja, ei mitään dramaattista.
Ajoin rantaan saakka samalla tasaillen kauhalla kumpareita ja vedin pitkään henkeä...
EN VOI USKOA että sama turve, joka ei talvella jäisenä kestä paripyörätraktoria, kantaa syyssateiden liottamana saman vehkeen.
Kyllä se kangas on uskomaton keksintö.
Toisaalta ajettu hiekka/sora painaa arviolta useamman tonnin metrillä tietä, eli traktorin massa ei enää vaikuta painumaan juuri mitään?
Ja onhan turve saanut tiivistyä ja painua koko kesän tuon painon alla.
Hyviä selityksiä kehitellään lisää.
Viikko sitten ajoin suotiemme päästä päähän traktorilla useampaan kertaan!
Kesäkuivalla ajelin off-road Saab-96:lla testimielessä suotietä pitkin, auto osoittautui juuri sopivan huonoksi ajopeliksi, koska vlillä mentiin mahan kannatuksella, välillä otti etupalkki maahan. Eli jotain olisi tehtävä ennen maan jäätymistä.
Marraskuun "pikatalven" mentyä keräsin rohkeuteni ja kiinnitin metsäkuormaajaan itsetehdyn kahmarin, asensin levikkeet natikkaan ja aloin peruutella suolle. Nostelin tiensivuun levinneitä hiekkoja monttukohtiin ja mennessäni lanasin ne soraa täynnä olevalla lumikauhalla suurinpiirtein tasaiseksi.
Iltapäivässä pääsin puuttoman osan alkuun.
Seuraavana päivänä ennätin kaikkein märimmän kohdan alkuun, mutta luovutin siihen, koska pimeässä olisi hankala suunnitella uponneen traktorin nostokalustoa paikalle, jos romahdus olisi tapahtunut.
Seuraavana päivänä taas jatkoin. Töyssyttelin kytkimen avulla traktoria, mutta en huomannut minkäänlaista vaikutusta ojien vedenpinnassa tai viereisissä lammikoissa. Varmaan jalkamies olisi huomannut tärinän vaikutukset paremmin?
Syvimmässä "suonsilmässä" oli ajetun hiekan pinta arviolta 70cm alle koskemattoman suon pintaa, vesi lainehti hiekan sivussa! Päätin lopettaa tasoitustyön ja peruuttaa läpi:
Muutama kupla suokaasua pullahti veden läpi. Mutta siinä kaikki. Ei kallistelua, ei varhoja, ei mitään dramaattista.
Ajoin rantaan saakka samalla tasaillen kauhalla kumpareita ja vedin pitkään henkeä...
EN VOI USKOA että sama turve, joka ei talvella jäisenä kestä paripyörätraktoria, kantaa syyssateiden liottamana saman vehkeen.
Kyllä se kangas on uskomaton keksintö.
Toisaalta ajettu hiekka/sora painaa arviolta useamman tonnin metrillä tietä, eli traktorin massa ei enää vaikuta painumaan juuri mitään?
Ja onhan turve saanut tiivistyä ja painua koko kesän tuon painon alla.
Hyviä selityksiä kehitellään lisää.
Re: Se kantaa sittenkin!
On kyllä nätti tie, ei ihan pikkuhomma varsinkaan tuollaisissa olosuhteissa.landelle kirjoitti:
Syvimmässä "suonsilmässä" oli ajetun hiekan pinta arviolta 70cm alle koskemattoman suon pintaa, vesi lainehti hiekan sivussa! Päätin lopettaa tasoitustyön ja peruuttaa läpi:
Muutama kupla suokaasua pullahti veden läpi. Mutta siinä kaikki. Ei kallistelua, ei varhoja, ei mitään dramaattista.
Mitä tulee noihin pahimpiin paikkoihin niin jos tuntuu että ei vielä oikein tule kestämään niin kannattaa harkita toisen kankaan laittamista noihin paikkoihin vielä kun varmasti joudutaan täytettä lisäämään , noista kahdesta kankaasta tulee eräänlainen patja joka tukevoittaa vielä mukavasti.