-= Maatalous Foorum =-

Siis sv+sv tulee jokatapauksessa. Viljelytekniikka vaan on harkinnassa. Meilläpäin menee kevät viljat niin totaalisen pieleen järestään että syysvilja-ala maksimoidaan jatkossa tavalla tai toisella... Tautitorjunta rutiinitoimenpiteenä jokatapauksessa.

Tänään puin syysvehnän perään kynnökseen kylvettyä syysvehnää ja huomenna ohran jälkeen lautasmuokattuun kylvettyä. Semmoinen fiilis on jo tullu, että syysvehnän jälkeen kylvetystä voi tulla tonnikin vähemmän kuin ohran perään laitetuista. Huomenna varmistuu. Ainakin taudit vaivas paljon enemmän peräkkäisviljeltyä, vaikka oli kynnetty.

HätänenHämäläinen kirjoitti:-06. Muovia näkys olevan. Sänkeen aattelin kyllä suoraan mahdollisimman paljon kylvää. Toinen puoli sv alasta tuleekin rapsin perään joten siinä ei tarvi muokkausta harkitakaan.

Kannattaa harkita. Jos on hyvä sato rapsissa kannattaa palkopatja levitellä jollain ennen suorakylvöä. Lapiorulla rittää.

Rubinjo kirjoitti:

HätänenHämäläinen kirjoitti:-06. Muovia näkys olevan. Sänkeen aattelin kyllä suoraan mahdollisimman paljon kylvää. Toinen puoli sv alasta tuleekin rapsin perään joten siinä ei tarvi muokkausta harkitakaan.

Kannattaa harkita. Jos on hyvä sato rapsissa kannattaa palkopatja levitellä jollain ennen suorakylvöä. Lapiorulla rittää.

Minkä takia? Jos ei nyt pöydän leveys oo 6m ilman tota ruumentenlevitintä.

3 tonnin rapsisadosta nyt ei niin paksua litupatjaa saa että se orastumista tai valmistumista haittais

En harkitse. Viime vuonna tosi vahvan rypsikasvuston jälkeen kylvetyssä oli kyllä siellä täällä litukasojen kohdalla aukkoja mutta enpä usko että vaikutti hehtaarituottoon lautasmuokkauksen kustannuksen vertaa... Sitäpaitsi eilen asennettu puimuriin:

Todennäköisyys että öljykasvin palot haittaavat syysvehnän orastumista on kyllä suurempi kuin se että ei haittais. Maatuvista liduista tulee jotain happoja, jotka haittaavat jyvän itämistä. Olosuhteista sitten riippuu kuinka paljon niitä happoja tulee ja jääkö hapot siihen kylvö syvyyteen. Jos lidut saa leviteltyä tasaisesti pellon pinnalle niin todennäköisyys liian suurelle happokonsentraatiolle pienenee. Kevättulvat huuhtovat hapot pois kevätviljojen orastumista haittaamasta, mutta se litumatto pitää maan kylmänä ja märkänä pitkään, joten senkin puolesta on hyvä levittää lidut tasaisesti pellon pinnalle.

Juu. Never say never... Monta monessa on näissä aina. Eiköhän sitä joku koepläntti tule ajettua jos ylipäätään jonkun karhen raktorin perään laittaa ennen kylvinkonetta niin saa vertailukohteet omalle pellolle...

Enkä missään nimessä väitä etteikö vaikutusta olis sillä ja tällä. Kaikki vaikuttaa aina jonkun verran. Se on varmaa. Vaikuttaako niin paljon että kannattaa, se tai tämä. Siitä kai näissä on kysymys.

Carnivor kirjoitti:Todennäköisyys että öljykasvin palot haittaavat syysvehnän orastumista on kyllä suurempi kuin se että ei haittais. Maatuvista liduista tulee jotain happoja, jotka haittaavat jyvän itämistä. Olosuhteista sitten riippuu kuinka paljon niitä happoja tulee ja jääkö hapot siihen kylvö syvyyteen. Jos lidut saa leviteltyä tasaisesti pellon pinnalle niin todennäköisyys liian suurelle happokonsentraatiolle pienenee. Kevättulvat huuhtovat hapot pois kevätviljojen orastumista haittaamasta, mutta se litumatto pitää maan kylmänä ja märkänä pitkään, joten senkin puolesta on hyvä levittää lidut tasaisesti pellon pinnalle.

Jo pelkästään litujen muodostama patja estää simenen oikean sijoittumisen syyskylvössäkin ja lidut toimii liian tehokkaana katteena jos jyvän sinne maahan saa. Euron säästöllä tulee tässäkin hommassa viiden vahinko.

Periksi on annettu ja aurat terotettu Urhon 2. kierrokselle . Kyllä täytyy joku koeruutu silti vetää suoraan sänkeenkin... Mites VeeÄmmällä äestettyyn kylväessä? Menee vissiin helposti aika syvään?

HätänenHämäläinen kirjoitti:Periksi on annettu ja aurat terotettu Urhon 2. kierrokselle . Kyllä täytyy joku koeruutu silti vetää suoraan sänkeenkin... Mites VeeÄmmällä äestettyyn kylväessä? Menee vissiin helposti aika syvään?

Matala äestys ni onnistuu, eli siemen tuppaa menee savilla ainaki vähä väkisinkin siihen kovaan maahan.

HätänenHämäläinen kirjoitti:Periksi on annettu ja aurat terotettu Urhon 2. kierrokselle . Kyllä täytyy joku koeruutu silti vetää suoraan sänkeenkin... Mites VeeÄmmällä äestettyyn kylväessä? Menee vissiin helposti aika syvään?

Kuten sanoin, konetta vain riittävästi takakenoon että vantaat ottaa alatoppareihin kiinni. Sillä tavoin onnistuu turvemaiden kylvö, pelkkä vantaiden "lepopaino" nollapainatuksella liikaa eli kannatuspyörä sukeltaa ja koneesta tulee lana. Kovemmilla mailla voi konetta säätää lähemmäksi ohjearvoa ts. vannasvarsia vaakatasoon, kuitenkin nollapainotuksella. Itsellä ei tosin tällaisia maita ole lainkaan, kaikilla mailla kylvettävä muokatuissa maissa kone takakenossa eli vannasvarsi ohjaa kylvövantaita ylöspäin mikäli alkaa upottamaan eikä vantaiden jouset kiristy välttämättä lainkaan. Ainakin itsellä vantaiden jouset täysin löysällä kun kone ilmassa ja vantaat alatoppareita vasten.

Pehmeillä mailla ja kannokossa, kivikossa nuo alatopparit antautuu kovassa käytössä, kuulemma. Vannas hakkaa topparia vasten ja pääsee lopulta putoaamaan liikaa. Tästä seuraa vannasputken lipsahtaminen vantaasta, toki tätä tapahtuu ainakin omassa koneessa silloin tällöin, siemenputket pari senttiä liian lyhyitä.

Ookoo.

Oliko joku joskus sanonu kylväneensä kynnöksellekin suoraan? Onko joku lata ollu koneessa? Aurat on kyllä niin mutkalla ja jälki sen mukasta ettei taida tulla kuulonkaan...

HätänenHämäläinen kirjoitti:Oliko joku joskus sanonu kylväneensä kynnöksellekin suoraan? Onko joku lata ollu koneessa? Aurat on kyllä niin mutkalla ja jälki sen mukasta ettei taida tulla kuulonkaan...

Tuo riippuu maalajista. Sopivan keveillä maalajeilla kynnöksestä saa sopivalla vauhdilla täysin tasaista, niin mikäs siihen kylväessä. Jos kynnös jää pienille harjoille, niin kokeile ja kerro miten kävi... VM ei taida tasoittaa yhtään. Rapidissa ja Horshissa on ennen kylvökiekkoja sentään jotain muokkaimia, jotka myös vähän tasoittavat. Nopeampi tapa voisi olla pikainen äestys kuin latojen virittely. Samalla päiste- ja mahdollinen lopetusvako sekä muutkin montut täyttyvät...

0,5ha kynnetty ja pakko oli lähtee pajottamaan auroja kun ei kärsiny katella... Hirveetä jälkeä . Mut on kyllä Kvernelandian teräs kova pysymään muodossaan. Ennenkin ihmetelly et miten noi ylipäätään voi taipua pellolla kun kotopihassa koitat takaspäin vääntää niin ei millään. Kaivurilla vääntelin koivua vasten eikä mitään meinaa tapahtua...

Tasausäestyksen aattelin heti melkeen perään vetästä ja siihen kylvää.

Pasi kirjoitti:

HätänenHämäläinen kirjoitti:Oliko joku joskus sanonu kylväneensä kynnöksellekin suoraan? Onko joku lata ollu koneessa? Aurat on kyllä niin mutkalla ja jälki sen mukasta ettei taida tulla kuulonkaan...

VM ei taida tasoittaa yhtään. Rapidissa ja Horshissa on ennen kylvökiekkoja sentään jotain muokkaimia, jotka myös vähän tasoittavat.

2004 oli todella märkä vuosi ja turvemaalla ryvettiin tosissaan, puimurilla paripyörien kanssa ts. urat oli isoja. Vieskalainen tasoittaa pehmeillä mailla uskomattomasti, sitä ei usko näkemättä. Tämä tasausvaikutus tulee takapyörästöstä joka ei jousta kuten muissa koneissa, yhtä pötköä. Samoin vantaiden kannatuspyörät vie maata pehmeillä mailla edellään, tilanteen mukaan ominaisuutta voi hyödyntää tasausmielessä ts. konetta alaspäin ennen poikittaista uraa ja kone jättää läjän uraan Siemenet menee vaihtelevaan syvyyteen, sille ei mitään voi ellei laita Junkkaria kiilajyrävantailla...
Pehmeillä mailla Vieskalaisen tasausvaikutus huima, mutta kovilla mailla ei muokkaavia ts. tasaavia elementtejä liikaa ole.