-= Maatalous Foorum =-

Lähteekö nykyisten dominaatorien yläseula todellakin irti ilman että silppurin siirtää taakse ? Onko pikalukot vai pitääkö avata pitkät pultit seulan kulmista ?

Pohjakourujen pikalukitukset todellakin olivat vuosisadan uudistus noissa uusissa satasarjan dominatoreissa.

-SS-

JOnte80 kirjoitti: No ei se samponkaan kohlimien putsaus herkkua ole teoriassahan ne lähtee irti kerran kun pui ohraa niin ei sitte enää irtoakaan on vedetty jopa traktorilla mutta puimuri vaan tuli latana perässä, että peräaukosta pitkällä kepillä misä on päässä teräsharja niin on helpoin konsti sitte oikeasti, ja jos pääsee tukkoon asti niin sitte vaan hypätään kohlimien päälle ja harjateräksen pätkällä pökitään niin kaun että auki on. että on kätevää

Kun ne kohlimen pohjat ottaa joka talveksi irti sieltä niin nou proplem.

Uusissa Sampoissa Irrotettavat kohlimien pohjat ovat ruotumatonta terästä, ennen oli galvanoitua.
Ruostumaton teräs on liukkaampi ja helpompi irroittaa ja puhdistaa...

jk kirjoitti:
Kun ne kohlimen pohjat ottaa joka talveksi irti sieltä niin nou proplem.

Ja spraytölkiistä jotain voiteluainetta reunoihin niin menee yhdellä sormella työntäen paikoilleen.

juuri näin, talveksi irti vaan. Niin kuin kaikki muutkin aukeavat ja irtoavat luukut. Eikä tuo rasva varmaan ole pahitteeksi, vaikken ole koskaa käyttänyt. Eikä ole koskaan ollut piukassa niin ettei sillä omalla työkalulla vetämällä olisi ulos tullut

Claasissa on kohlimien pohjakourujen puhdistusta helpottamaan kehitetty luukut sinne pohjaan. Luukun koko on noin 15 x 8 cm. Aukeavat siipimutterilla. Käsi menee hyvin siitä läpi, Cederrothin haavasiteitä on hyvä pitää jo rintataskussa valmiiksi.

Erinomaisen hyvä pääsy kohlijoiden etuosaan saadaan säiliön takaseinään tehdystä luukusta; jos korjausmiehellä on oikein venyvät vitjamunat, ne kulkuset on silloin hyvä asetella pohjaruuvin terävän suojaharjan kummallekin puolelle, kun siinä istuskelee. Luukku on hyvässä asemassa, katselua silmälläpitäen, näkee hyvin tukkeutuneen seulapinnan. Käsi ei kyllä yletä kohlimille asti, vaikka vasaralla kiilaisi päänsä siihen pohjaruuvin harjapellin ja säiliönseinän väliin.

Olkikammion sivuilla on runsaat puhdistusluukut, varsinkin ylemmistä on hyvä näkyvyys olkikopan kattoon, kun ensin on hivuttanut itsensä suojapellin ja rungon ja jäähdytysilmakopan väliseen kapeaan väliin, poski vasten puimurin lempeitä runkorakenteita.

Kohlinten puhdistus ulkona on helppo homma: Ensin poistetaan olkikopan takalevy (luukusta ei saa kohlinta taipumaan koska sen on mentävä alas siinä vaiheessa kun etulaakerin pitkä pultti nousee kammen ala-asennon yli, samalla kohlin nimittäin ottaa moottorin aluskoppaan kiinni jos liian ylhäällä pitää sitä kohlijan takapäätä, että muka mahtuisi luukusta. Niin, se takalevyn poisto on suunniteltu toimivaksi yhden miehen voimin, pultit ovat kapealla uralla varustettuja kupukantaisia, ja niiden tyvessä on neliöhahlo, joka estää pultinkannan pyörimisen. Yksi pultti vasemmalla ylhäällä aukeaa näin helposti, toiset rälläköidään pois. Kohlinten poisto onkin sen jälkeen helppo homma, ja umpiruostuneiden pohjakourujen puhdistaminen pihalla on helppoa; rima kiinni puukkosahan terään, ja riman päähän teräsharja, johan alkaa ruoste irrota.

-SS-

Edesmennyt pehtoori laittoi deereen köydet kohlinten sisälle, solmi kohlimen yläpäähän kiinni. Tehosta en osaa sanoa mutta ikinä ei ole kohlin itsessään mennyt vielä tukkoon et kait se köysi siellä sen verta hakkaa että tukos aukeaa heti alkuunsa. 22 puintikautta jo kestänytkin ne köydet siellä.

Maajussi66 kirjoitti:juuri näin, talveksi irti vaan. Niin kuin kaikki muutkin aukeavat ja irtoavat luukut. Eikä tuo rasva varmaan ole pahitteeksi, vaikken ole koskaa käyttänyt. Eikä ole koskaan ollut piukassa niin ettei sillä omalla työkalulla vetämällä olisi ulos tullut

Omalla työkalulla? ettet vain sekoita kohlinten pohjia nyt heittokuljettimeen? ei ole kyllä kohlinten pohjat irronneet edes ensimmäisen syksyn jälkeenkään vaikka en nyt kovin voimakkaasti silloin repinytkään, rosteri voi kyllä pysyä liukkaampana kuin tuo sinkitty .

Ei minullakaan mitään omaa työkalua ole kohlinten pohjien irroitukseen, mutta ihan ok ne lähtee irti. Viimeksi kaksi tais irrota pelkin käsivoimin ja kahta joutui avittamaan alkuun pienellä vääntöraudalla. Kait siihen päähän voisi tehdä kolon ja käyttää viettopintojen irroitustyökalua tähän. Onhan siitä pelkillä sormilla hankala saada otetta. Irrotusvoiman tarve riippunee siitä kuinka paljon moskaa on mennyt pohjan ja kohlimen väliseen uraan. Sen takia se ura on mielestäni hyvä putsata kerran vuodessa. Jos ihan uudessa puimurissa jumittaa, niin onko se maalattu jumiin vai mitä ihmettä siellä on tapahtunut. Ei pitäis olla vaikeeta.

Parina viime vuonna on SR2000-sarjalaisessa ollut alaseula aivan umpijumissa kiinni, kun on yrittänyt vetää ulos. Aiempina vuosina ei ole ollut ongelmaa. Täytynee pistää rasvat väliin ensi vuodeksi.

Claasissa jopa yläseulan irtiottaminen on liian raskasta yksin tehtäväksi kesken puintien. Viettopinnasta puhumattakaan, joka lisäksi vaikeasti kiinni pulteilla koneen alla ja takana kaukana käden ulottuvilta. Painavat molemmat ihan liikaa, jos niiden kanssa yksin yrittää tapella. Ei kannata uskoa ennekuin on itse kokeillut. Käykää siis testaamassa irrotus ennekuin Claasin laitatte

eberi kirjoitti:Claasissa jopa yläseulan irtiottaminen on liian raskasta yksin tehtäväksi kesken puintien. Viettopinnasta puhumattakaan, joka lisäksi vaikeasti kiinni pulteilla koneen alla ja takana kaukana käden ulottuvilta. Painavat molemmat ihan liikaa, jos niiden kanssa yksin yrittää tapella. Ei kannata uskoa ennekuin on itse kokeillut. Käykää siis testaamassa irrotus ennekuin Claasin laitatte

Höpö höpö. Ei toki naisen voimilla mutta normijampalta pitäisi onnistua ihan ok., kunhan suojaa tappiomittarin. Ilman tappiomittaria jopa ihan helppo homma. Painaa kai muidenkin puimureiden seulat? Viettopinta raskaampi möykky ja vaatii työkalun irrotukseen, 12mm harjateräksestä vetotangon.

Isommissa puimureissa nämä kaikki keveämpiä töitä kun kaikki kaksiosaisia palikoita, keskikokoisissa puimureissa pahimmoilleen turhan isoja palasia.

Jari kirjoitti:

eberi kirjoitti:Claasissa jopa yläseulan irtiottaminen on liian raskasta yksin tehtäväksi kesken puintien. Viettopinnasta puhumattakaan, joka lisäksi vaikeasti kiinni pulteilla koneen alla ja takana kaukana käden ulottuvilta. Painavat molemmat ihan liikaa, jos niiden kanssa yksin yrittää tapella. Ei kannata uskoa ennekuin on itse kokeillut. Käykää siis testaamassa irrotus ennekuin Claasin laitatte

Höpö höpö. Ei toki naisen voimilla mutta normijampalta pitäisi onnistua ihan ok., kunhan suojaa tappiomittarin. Ilman tappiomittaria jopa ihan helppo homma. Painaa kai muidenkin puimureiden seulat? Viettopinta raskaampi möykky ja vaatii työkalun irrotukseen, 12mm harjateräksestä vetotangon.

Isommissa puimureissa nämä kaikki keveämpiä töitä kun kaikki kaksiosaisia palikoita, keskikokoisissa puimureissa pahimmoilleen turhan isoja palasia.

Toi seulojen ja viettopinnan irrotus Claassissa on semmonen homma, jossa apumies on mukava. Onnistuu se yhteen mieheenkin. Seulat nyt on vaan sen kokosia, kun ne on...

Noo tuntuu joka koneessa olevan pienet murheensa mutta nyt kun on tarjoukset saatu päätös on aika helppo, vanhalla Sampolla jatketaan ei näillä hinnoilla pysty kertakaikkiaan konetta vaihtamaan, parempi taitaa olla että luopuu vaikka rahtiajoista ja ajelee vaan hissuksiin omiansa niin on paljon edellä ainoa negaatio asiassa on ettei naapurit tule enään niin kateelliseksi mutta kaippa senkin kanssa sitten oppii elämään.

Jaa niin ja kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille ja kokemuksiaan jakaneille.