-= Maatalous Foorum =-

Kronoksen 5000:sta on kehuttu noissa KV:n testeissä. Ulottuma 7,5m, mutta "motokärsällä" jatkettuna n.8m. Lyhyet nosto -sekä jatkopuomi tekee kaiketi siitä näppärän harvennusmetsiin. Taitaa myös olla luokassaan edullisimpia.

Noi meikäläisen haitekit edustaa kumpikin juuri sitä ensimmäistä vuosimallia kun kattoluukku jäi pois vakiovarusteena..
Hakkuukoneen alustaksi 05,55,15-sarjan valmetti ois ihan pätevä, takanäkyvyys varsinkin ylös parempi mezzoihin ja megoihin verrattuna.

Tuollainen löytyisi http://www.nettikone.com/valmet/805/1013466

Missähän hinnois toi Kronoksen 5000 pyörii, http://www.tts.fi/foredep/kalusto1/mets ... maimet.htm tua on että mallista riippuen 13500 € ja 16 000 € välis. Kuitenkin nettikonees ainakin lähes käyttömätön ja hintaa yli 30 000 € se oli Danfossin pöydällä.

oliver kirjoitti:Tuollainen löytyisi http://www.nettikone.com/valmet/805/1013466

On tuokin nettikoneesta huomioitu..

oliver kirjoitti:Tuollainen löytyisi http://www.nettikone.com/valmet/805/1013466

"taakseajolaitteet" Siis polkimet takana vai saparoveto? Kuvista koitin katsoa eikä oikein erota onko perässä saparon moottoria.. Tai ehkä se olisi mainittu jos olisi?

bouli kirjoitti:

oliver kirjoitti:Tuollainen löytyisi http://www.nettikone.com/valmet/805/1013466

"taakseajolaitteet" Siis polkimet takana vai saparoveto? Kuvista koitin katsoa eikä oikein erota onko perässä saparon moottoria.. Tai ehkä se olisi mainittu jos olisi?

Ei näy saparomoottoria. 05-sarjan peruutus on aivan liian nopea metsäajoon, alentavalla pikavaihteella menettelee jotenkin. Hakkukoneesta kannattaisi riisua vetokoukku pois.

Cultor kirjoitti:

bouli kirjoitti:

oliver kirjoitti:Tuollainen löytyisi http://www.nettikone.com/valmet/805/1013466

"taakseajolaitteet" Siis polkimet takana vai saparoveto? Kuvista koitin katsoa eikä oikein erota onko perässä saparon moottoria.. Tai ehkä se olisi mainittu jos olisi?

Ei näy saparomoottoria. 05-sarjan peruutus on aivan liian nopea metsäajoon, alentavalla pikavaihteella menettelee jotenkin. Hakkukoneesta kannattaisi riisua vetokoukku pois.

Polkimet on takana ja ohjaus. Ei saparovetoa (ei ajovoimanottoa). 05-sarjan peruutus on nopea, mutta kun kierrokset laskee alemmaksi sillä pystyy ajamaan mainiosti. Alentavan pikavaihteen taisi saada vain 705 ja 805 ja 905 olivat aina ylentäviä pikavaihteita.


Vetokoukku on siellä sen takia, kun koneella ajetaan myös puut pois metsästä.

oliver kirjoitti:

Cultor kirjoitti:

bouli kirjoitti:

oliver kirjoitti:Tuollainen löytyisi http://www.nettikone.com/valmet/805/1013466

"taakseajolaitteet" Siis polkimet takana vai saparoveto? Kuvista koitin katsoa eikä oikein erota onko perässä saparon moottoria.. Tai ehkä se olisi mainittu jos olisi?

Ei näy saparomoottoria. 05-sarjan peruutus on aivan liian nopea metsäajoon, alentavalla pikavaihteella menettelee jotenkin. Hakkukoneesta kannattaisi riisua vetokoukku pois.

Polkimet on takana ja ohjaus. Ei saparovetoa (ei ajovoimanottoa). 05-sarjan peruutus on nopea, mutta kun kierrokset laskee alemmaksi sillä pystyy ajamaan mainiosti. Alentavan pikavaihteen taisi saada vain 705 ja 805 ja 905 olivat aina ylentäviä pikavaihteita.

Kyllä ainakin 815-mallin sai alentavalla. Tämä on varma tieto, jonkun verran tuli sellaisella hakattua parikymmentä vuotta sitten.

Cultor kirjoitti:

oliver kirjoitti:

Cultor kirjoitti:

bouli kirjoitti:

oliver kirjoitti:Tuollainen löytyisi http://www.nettikone.com/valmet/805/1013466

"taakseajolaitteet" Siis polkimet takana vai saparoveto? Kuvista koitin katsoa eikä oikein erota onko perässä saparon moottoria.. Tai ehkä se olisi mainittu jos olisi?

Ei näy saparomoottoria. 05-sarjan peruutus on aivan liian nopea metsäajoon, alentavalla pikavaihteella menettelee jotenkin. Hakkukoneesta kannattaisi riisua vetokoukku pois.

Polkimet on takana ja ohjaus. Ei saparovetoa (ei ajovoimanottoa). 05-sarjan peruutus on nopea, mutta kun kierrokset laskee alemmaksi sillä pystyy ajamaan mainiosti. Alentavan pikavaihteen taisi saada vain 705 ja 805 ja 905 olivat aina ylentäviä pikavaihteita.

Kyllä ainakin 815-mallin sai alentavalla. Tämä on varma tieto, jonkun verran tuli sellaisella hakattua parikymmentä vuotta sitten.

Tuohon teollisuusmalliin en osaa sanoa, mutta ohjekirjassa on näin
A. Pikavaihteen liukukyt§ in
Pikavaihteen liukukytkin on ryhmävivun nu-
pi s sa.
Alennusvaihde (Trac-Trol), 505-705:
Kytkin etuasennossa (kilpikonna) = alen-
nusvaihde kytkettynä
Kytkin taka-asennossa (jänis) = suora väli-
tys
Ylivaihde (Overdrive):
Kytkin etuasennossa (kilpikonna) = suora
välitys
Kytkin taka-asennossa (jänis) = ylivaihde
kytkettynä
Pikavaihteen voi kytkeä ja irrottaa ajon aika-
na ilman ajokytkimen käyttöä

Herätelläämpäs keskustelua taas uudestaan ja palataan alkuperäseen aiheeseen
Eli kaivinkoneen varustamiseen hakkuutyöhön

Muualla maailmassa hakkuukäytössä on todella paljon kaivureita ja mitä oon lukenu niin käyttökustannukset ovat ihan eri luokkaa kun varsinaisilla motoilla
Kestävyys, alempi polttoaineen kulutus, varaosakulut
Itsekkin oon tota kaivurin varustamista hakkuukoneeks miettiny paljon ja kun kaivinkone kuitenkin on hankintalistalla
Kustannuksiksi tulisi hakkuupää, yletin joita löytyy metsäkonepurkaimoilta vaikka kuinka paljon. Näin ulottuvuus saataisiin sinne reippaaseen 10 metriin
Mittalaite, letkutukset sun muut

Hyvähän se on miettiä asiat valmiiksi, teoriassa suunnittelu kun ei vielä maksa mitään.

Tässä harvennutin firmalla sekapuumetsää ja teetin sieltä koivut itselleni. Kun kysyin paljonko moto veloittaa hakkuusta vastaus oli että 6 € /kiinto-m3. Yllätys oli aikamoinen kun sain laskun, sillä tuo hinta sisälsi alvin, eli mottihinta teolle oli 4,88 alv 0 . Kone Ponsse Fox, joten tavaraakin syntyy tarvittaessa tunnissa paljon.

En nyt ketään halua erikseen lannistaa, mutta ehkä nuo hakkuukonesysteemit kannattaa suunnitella jonkin muun asian perusteella kuin kannattavuuden. Nykyisillä polttoaineenhinnoilla kun on varsin vaikeaa saada keksittyä sellaista hakkuuyhdistelmää jonka käyttö jäisi kannattavaksi kohtuullisilla hakkuumäärillä. Haukkukaa pessimistiksi, mutta siihen tulokseen olen pikkuhiljaa tullut. Toki jos itsellä olisi paljon kovapohjaisia tasaisia kangasmetsiä tai vaikkapa suota jossa olisi vuosittain kymmeniä hehtaareja harvennettavaa, niin kaivinkone tai traktoripohjaisen hakkuukoneen hankinta saattaisi hyvinkin kiinnostaa. Huonommille kivikko- ja mäkimaastoille sitten oikeat metsäkoneet.

PS. Jos lotossa voittaisin niin hommaisin kyllä jonkun sampon/901 valmetin +keto51 tjsp. harrastekoneeksi. Mut silloin ei olis kyse mistään ansiotoiminnasta vaan terapia- ja harrastekäytöstä.

Mielenkiintonen tutkimus meneillään Metlalla ja Vapolla traktorin hakkuuvarustuksesta ja sen käyttökelpoisuudesta. Ainakin Valtra team lehdessä ja koneyrittäjä tai joku muu sellainen oli siitä juttua ja ihan rohkaisevia tuloksia olivat saanu, alustana T171 ja kronoksen isoin kuormaaja ja nisulan 400 C.

Kannattavuus riippuu suurelta osin siitä että tuleeko kone urakointi käyttöön vai omiin hankinta hakkuisiin. Tällä hetkellä kun pysty- ja hankinta hinta ovat hyvin lähellä toisiaan saa olla hyvä laskukone että oman hakkuutyön ja ajon saa kannattavaksi. Vaikka kyllähän sitä moni harrastuksistaan on valmis maksamaan, tässä tapauksessa muutaman euron/hakattu, ajettu m3.
Kaivuri toimii varmasti avohakkuilla mutta harvennukselle ei taitais moni isäntä sellaista konetta päästää. Ongelmia tuottaa saada hakkuupää puiden väliin ilman että jatkuvasti ajelee edes takaisin. Onhan noita kaivuri virityksiä ollut jo pidemmän aikaa mutta eivät vaan ole lyöneet itseää läpi, kai siihenkin jokin syy on. Mutta jokainen saa yrittää ja tehdä omat virheet/ratkaisut.

Jatkan ajatustani tuosta hakkuumäärästä joka pitäisi saavuttaa, jotta hankinnan saisi kannattavaksi. Eli hakattavaa pitäisi olla joko omasta takaa niinpaljon että hankinnan saisi maksuun, tai sitten olisi haalittava riittävä määrä hakkuita ulkopuolista toimijoilta. Tässä ovat kai vaihtoehdot harvennuskalustolle metsanhoitoyhdistyksen urakat tai sitten toimiminen metsäfirman urakoitsijan aliurakoitsijana. Molemmissa tapauksissa hakattaviksi tulisivat ne pienimmät ja huonoiten raivatut leimikot, joissa maasto-olosuhteet voisivat olla ihan mitä tahansa. Eli ongelmia olisi tiedossa traktorikalustolla.

Tiedä sitten voisko kannattavuutta paikata vaikkapa energiakouran kanssa touhuamalla, tosin vaikuttaa että sen alan tekijöissä on tarjontaa nykyäänkin jo melko paljon. Se pellonreunan risujen näpistely tms. kun ei alustakoneelta vaadi niinpaljon kuin metsissä rymyäminen.

Hervast kirjoitti:Jatkan ajatustani tuosta hakkuumäärästä joka pitäisi saavuttaa, jotta hankinnan saisi kannattavaksi. Eli hakattavaa pitäisi olla joko omasta takaa niinpaljon että hankinnan saisi maksuun

Tiedä sitten voisko kannattavuutta paikata vaikkapa energiakouran kanssa touhuamalla, tosin vaikuttaa että sen alan tekijöissä on tarjontaa nykyäänkin jo melko paljon. Se pellonreunan risujen näpistely tms. kun ei alustakoneelta vaadi niinpaljon kuin metsissä rymyäminen.

Minun ajatuksissa tuota omassa metsässä touhuamista ei saa kannattavaksi millään, teko ja ajo pitäis pystyä tekemään hankinta ja pystykaupan hinta erolla ja mielestäni siihen ei pysty millään. Hintaero on niin pieni. Tai ainakin tuntituotokset tien varteen pitäis olla 3-4 kertaiset moto/ajokone ketjuun verrattuna.

Energiapuu touhu on oma juttunsa, siinä kaivuri on hyvä tien varsissa ja pellon reunoissa. Mitä olen sivusta seurannut.

tälläisiä ajatuksia metsässä työkseen touhuavalla.