-= Maatalous Foorum =-

olen itsekkin katsonut claas 255 mut ei uniwrappia. On hyvä saada hyvää palautetta tuosta kyseisestä paalaimesta

Kokemusta Claassin 250 Rotocutista, oli talossa reilut kymmenkunta vuotta. Kohtuullisen toimiva, laakereita meni aina silloin tällöin, vaikka paalausmäärät eivät olleet kuin reilua tuhatta paalta vuodessa. Vaihdettiin Kronen VarioPackiin kun tarve oli tehdä suurempia ja erikokoisia paaleja. Kronella ei olla vielä paalattu mutta huolto on erilailla järjestetty kuin Claassissa. Lähes kaikki laakerit ovat rasvattavia ja monille laakereille on nipat koottu yhteen paikkaan. Ketjuille on jatkuva voitelu, kun Claassissa ketjut voidellaan vain kammion avaamisen yhteydessä.

Mäkkäristä on mielikuva laadukkaana paalaimena.

Joomies kirjoitti:ja monille laakereille on nipat koottu yhteen paikkaan. Ketjuille on jatkuva voitelu, kun Claassissa ketjut voidellaan vain kammion avaamisen yhteydessä.

255:ssä laakerien voitelu rasvareiden kautta
375:ssä peräportista riippumaton ketjuvoitelu

Jontikan, mchalen ja viimeisimpänä claasin 355 rotocutilla ajettua on kyllä todettava että aika peltiseltä ja velttorunkoiselta claas tuntuu, ja pikkuvikaa ja häiriötä verkotuksessa on piisannut melko paljon, ei ehkä ainakaan urakoitsijan kone ole kyllä.. Ketjut venyy alle 10000 paalin jo niin että hyppii yli.

Se taitaa olla niinku sampossa että moni valittaa heikkoa tekoa mutta moni sillä silti saa tavaransa puitua

Asia erikseen montako kirosanaa tulee sanottua...

Kaikissa claaseissa(meidänkin) koneessa on samaa verkotusongelmaa iha ok claas muuten on.

TPel kirjoitti:

Joomies kirjoitti:ja monille laakereille on nipat koottu yhteen paikkaan. Ketjuille on jatkuva voitelu, kun Claassissa ketjut voidellaan vain kammion avaamisen yhteydessä.

255:ssä laakerien voitelu rasvareiden kautta
375:ssä peräportista riippumaton ketjuvoitelu

Kehitystä on tapahtunut. Hienoa.

Mites tuon paalin kireyden kanssa, onko kellään siitä tarkkaa tietoa? Esitteissä ei ole siitä yleensä sen enempää mainintaa.

Urakoitsija ajoi meille nyt Claasin 455:lla ja sanoi paineen olevan 160 bar (takaseinälle?) ja kireyttä oli kyllä mukavasti. Kertoi sen saavan maksimissaan 180 baariin, mutta veturin (NH135TSA) potku ei riitä. Kertoili samalla, että mäkkärin max on 160 ja monella muulla pienempi.

Näin karjatilallisena ainakin minulle on kireydellä (=säilyvyys) suuri merkitys, joten toivoisin siitä tietoa esitteissä. JD744:sta on kauppa tuossa tarjoamassa, mutta myyjillä ei tunnu olevan tietoa bar-määristä. Onko foorumilaisilla?

alintala kirjoitti:Mites tuon paalin kireyden kanssa, onko kellään siitä tarkkaa tietoa? Esitteissä ei ole siitä yleensä sen enempää mainintaa.

Urakoitsija ajoi meille nyt Claasin 455:lla ja sanoi paineen olevan 160 bar (takaseinälle?) ja kireyttä oli kyllä mukavasti. Kertoi sen saavan maksimissaan 180 baariin, mutta veturin (NH135TSA) potku ei riitä. Kertoili samalla, että mäkkärin max on 160 ja monella muulla pienempi.

Näin karjatilallisena ainakin minulle on kireydellä (=säilyvyys) suuri merkitys, joten toivoisin siitä tietoa esitteissä. JD744:sta on kauppa tuossa tarjoamassa, mutta myyjillä ei tunnu olevan tietoa bar-määristä. Onko foorumilaisilla?

ÄmCee Hale vakiona varo antoi perään jossain n.220-230 bar.
Kirittiin hieman varoa eli nyt noin 250bar.
Sanoisin että paali on tiukka kun sidonnan aikana paine ei laske alle 200 barin.

Jorma Samuli kirjoitti:ÄmCee Hale vakiona varo antoi perään jossain n.220-230 bar.
Kirittiin hieman varoa eli nyt noin 250bar.
Sanoisin että paali on tiukka kun sidonnan aikana paine ei laske alle 200 barin.

Niin, että nämä olikin oikeasti vasta siihen vessapaperirullan kireyteen verrattavia... Sopiiko kysyä, mikä veturi Jormalla on?

alintala kirjoitti:

Jorma Samuli kirjoitti:ÄmCee Hale vakiona varo antoi perään jossain n.220-230 bar.
Kirittiin hieman varoa eli nyt noin 250bar.
Sanoisin että paali on tiukka kun sidonnan aikana paine ei laske alle 200 barin.

Niin, että nämä olikin oikeasti vasta siihen vessapaperirullan kireyteen verrattavia... Sopiiko kysyä, mikä veturi Jormalla on?

6530 Autopoweri Deere. LTR Racing ohjelma,lienee joku 180 kaakkia koneessa. Pidän todella tärkeänä ottaa lopussa vauhti pois eli kun paine nousee lähelle paria sataa niin vauhti pois ja ajellaan hissukseen vähän matkaa, tässä vaiheessahan kireys tehdään eli täytyy antaa hieman aikaa ilman paeta paalista.
Hyvä sääntö tuo että ei laske sidottaessa alle parin sadan barin,esikuivatulla siis.

Claasilla 255 ollaan paalailtu n. 1200 paalia/vuosi. Toiminut on hyvin: verkotus toiminut aina kuin kello ja ainakin viittä erilaista verkkoa käytetty. Kammion paine täysillä ja MPS-jouset ohjeen mukaisessa maksimissa. Tehoa ottaa aikapaljon 110hv agrotronissa ei teho riitä paalaamiseen ja toinen kone 120 hv (mitattu) pudottaa kierrokset pahimmillaan 2200-1500 paalin valmistuessa. Portti raottuu aikapaljon loppuvaiheessa, mikä kasvattaa paalikokoa ja jättää joskus pienen kasan paalaajan alle pysähdyttäessä. Tähän tietysti voi vaikuttaa säädöillä ja automaattiverkotuksen viiveajalla. Viimevuodet paalattu karhotettuna 3x240 murskaimen karhoa ja nyt 1x370 murskaimen karhoa ja nyt paalit kevyempiä ja huonommin silputtuja kuin karhottettuna. 255:ssa on blockmaster keskusvoitelu laakereille ja ketjuvoitelukin näyttää pitävän ketjut ja paalajankin öljyssä.

Jorma Samuli kirjoitti:

alintala kirjoitti:

Jorma Samuli kirjoitti:ÄmCee Hale vakiona varo antoi perään jossain n.220-230 bar.
Kirittiin hieman varoa eli nyt noin 250bar.
Sanoisin että paali on tiukka kun sidonnan aikana paine ei laske alle 200 barin.

Niin, että nämä olikin oikeasti vasta siihen vessapaperirullan kireyteen verrattavia... Sopiiko kysyä, mikä veturi Jormalla on?

6530 Autopoweri Deere. LTR Racing ohjelma,lienee joku 180 kaakkia koneessa. Pidän todella tärkeänä ottaa lopussa vauhti pois eli kun paine nousee lähelle paria sataa niin vauhti pois ja ajellaan hissukseen vähän matkaa, tässä vaiheessahan kireys tehdään eli täytyy antaa hieman aikaa ilman paeta paalista.
Hyvä sääntö tuo että ei laske sidottaessa alle parin sadan barin,esikuivatulla siis.

Tuo paalaimessa oleva paine lienee konekohtainen juttu. Toisenmerkkinen kone saattaa tehdä tiukemmat paalit paljon pienemmillä paineilla, riippuen sylinterien paksuudesta ja kiinnitysten geometriasta. Pienempi paine ainakin rasittaa hydraulijärjestelmää vähemmän.
Pitäisi saada erimerkkiset koneet samalla pellolle, säätää ne maksimikoon paaleille ja punnita paaleja niin pääsisi perille mikä kone tekee isoimmat paalit.

Tuomo

Muissa paalaimissa portinpaine nousee loppua kohden, kun Claas 455 paine pysyy tavoite arvossa ja kun paine laskee tietyn verran (muistaakseni 20% tavoitearvosta) puristaa kone automaattisesti porttia kiinnipäin.

Jorma Samuli kirjoitti:ÄmCee Hale vakiona varo antoi perään jossain n.220-230 bar.
Kirittiin hieman varoa eli nyt noin 250bar.
Sanoisin että paali on tiukka kun sidonnan aikana paine ei laske alle 200 barin.

Nyt on sitten Fusion2 pihas ja säätöjä haetaan kohdilleen. Paine säädetty maksimiin, mitä jenkaa löytyi. Kireys tuntuis olevan ok. Tuo sidonta lähtee vain niin pirun hätäisesti, että hyvä jos ehtii koneen pysäyttää. Onko sen ajan säätö olemas jossain asentajavalikos (pin?) vai onko se vain noin? Tietäiskö joku?

Vielä kun sais oikeat kuormantuntevat letkut viritettyä, niin menis huolettomammin ja noukkimellekin riittäis käyttöpaineita. Kone JD6920.

Claas 255 Uniwrap ei ole välttämättä pomminvarma, vaikka saisi säätöihin! Ajettu 6300 paalia 7 vuoden aikana, ja tämä vuosi ollut vikoja täynnä - aika vakavia sellaisia.