-= Maatalous Foorum =-

Rubinjo kirjoitti:

Kari kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Tossa Wilpon tapauksessa kuvasta näkee sokea reettakin ettei siinä ole kyse mistään versonnasta. Kokonaan eri kasvihan siinä on, jonka varsi ainakin viis kertaa paksumpi kun pääkasvin.

Odotas, kun sokea reetta saa kaivettua omia kuvia viime vuodelta Näyttää kummasti samanlaiselta kuin omanikin, en tosin tuossa mene vannomaan, ettei olisikin jotain muuta laijia - tai muuten vaan mutaatiota

No oli mutaatio tai mikä hyvänsä, mut tossa toisessa kuvassa ylhäältäpäin on kasvi joka ei varmasti ole "sama" kuin vieressä olevat yksilöt. On mullakin ollu rapsissa tollasia "hormoonihirviöitä". En oo tullu vaan ennen pohtineeks et mitä lienevät.

Toisaalta.

Kehittyyhän kauraan ns. jättikaura yksilöitä missä korsi on sentin paksuinen, usein röyhytön ja ulkonäkö muutenkin muistuttaa järvikaislaa.

masto kirjoitti:osaatko sanoa oliko mehiläispesillä suoraa vaikutusta satoisuuteen?

Ei osaa sanoa hyötyä, mutta ei ainakaan haittaa ole. Pesiä oli ainakin liian vähän. Täyden pölytyshyödyn olisi saanut vasta noin 100kpl pesää ja mulla niitä oli pellon reunalla 15 kpl. Ensi vuonna kun pesiä on enemmän (50-60 kpl), niin hyöty voi alkaa paremmin näkyäkin.

bouli kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

Kari kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Tossa Wilpon tapauksessa kuvasta näkee sokea reettakin ettei siinä ole kyse mistään versonnasta. Kokonaan eri kasvihan siinä on, jonka varsi ainakin viis kertaa paksumpi kun pääkasvin.

Odotas, kun sokea reetta saa kaivettua omia kuvia viime vuodelta Näyttää kummasti samanlaiselta kuin omanikin, en tosin tuossa mene vannomaan, ettei olisikin jotain muuta laijia - tai muuten vaan mutaatiota

No oli mutaatio tai mikä hyvänsä, mut tossa toisessa kuvassa ylhäältäpäin on kasvi joka ei varmasti ole "sama" kuin vieressä olevat yksilöt. On mullakin ollu rapsissa tollasia "hormoonihirviöitä". En oo tullu vaan ennen pohtineeks et mitä lienevät.

Toisaalta.

Kehittyyhän kauraan ns. jättikaura yksilöitä missä korsi on sentin paksuinen, usein röyhytön ja ulkonäkö muutenkin muistuttaa järvikaislaa.

Kehittyykö? Naapurin pellolla ihmettelin noita, luulin maissiksi kun heillä maissiakin koekylvössä. Tosin omaltakin kaurapellolta noita löytyi muutama ja ihmettelin, osmankäämit ym. kaikki kasvit mielessä.

Rypsistä ei noita hervottomia yksilöitä tänä vuonna löytynyt, tai voisi paremminkin sanoa että jäivät vihreän jälkiversonnan sekaan, ettei niitä huomannut.

Ohralla ei vastaavia ihmeitä ole näkynyt, syysvehnässä oli todella pitkiä yksilöitä muutamia, tähkätkin komeita. Mitähän ne, eri lajiketta vai mutaatioita?

Jari kirjoitti:

bouli kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

Kari kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Tossa Wilpon tapauksessa kuvasta näkee sokea reettakin ettei siinä ole kyse mistään versonnasta. Kokonaan eri kasvihan siinä on, jonka varsi ainakin viis kertaa paksumpi kun pääkasvin.

Odotas, kun sokea reetta saa kaivettua omia kuvia viime vuodelta Näyttää kummasti samanlaiselta kuin omanikin, en tosin tuossa mene vannomaan, ettei olisikin jotain muuta laijia - tai muuten vaan mutaatiota

No oli mutaatio tai mikä hyvänsä, mut tossa toisessa kuvassa ylhäältäpäin on kasvi joka ei varmasti ole "sama" kuin vieressä olevat yksilöt. On mullakin ollu rapsissa tollasia "hormoonihirviöitä". En oo tullu vaan ennen pohtineeks et mitä lienevät.

Toisaalta.

Kehittyyhän kauraan ns. jättikaura yksilöitä missä korsi on sentin paksuinen, usein röyhytön ja ulkonäkö muutenkin muistuttaa järvikaislaa.

Kehittyykö? Naapurin pellolla ihmettelin noita, luulin maissiksi kun heillä maissiakin koekylvössä. Tosin omaltakin kaurapellolta noita löytyi muutama ja ihmettelin, osmankäämit ym. kaikki kasvit mielessä.

Rypsistä ei noita hervottomia yksilöitä tänä vuonna löytynyt, tai voisi paremminkin sanoa että jäivät vihreän jälkiversonnan sekaan, ettei niitä huomannut.

Ohralla ei vastaavia ihmeitä ole näkynyt, syysvehnässä oli todella pitkiä yksilöitä muutamia, tähkätkin komeita. Mitähän ne, eri lajiketta vai mutaatioita?

Samaa ihmettelin omissa kauroissa. Ei oo ikinä ennen näkyny, mutta akselissa niitä oli tasaisesti joka lohkolla. Maissiksi mäkin niitä äkkiseltään luulin

jk kirjoitti:

Jari kirjoitti: Kehittyykö? Naapurin pellolla ihmettelin noita, luulin maissiksi kun heillä maissiakin koekylvössä. Tosin omaltakin kaurapellolta noita löytyi muutama ja ihmettelin, osmankäämit ym. kaikki kasvit mielessä.

Rypsistä ei noita hervottomia yksilöitä tänä vuonna löytynyt, tai voisi paremminkin sanoa että jäivät vihreän jälkiversonnan sekaan, ettei niitä huomannut.

Ohralla ei vastaavia ihmeitä ole näkynyt, syysvehnässä oli todella pitkiä yksilöitä muutamia, tähkätkin komeita. Mitähän ne, eri lajiketta vai mutaatioita?

Samaa ihmettelin omissa kauroissa. Ei oo ikinä ennen näkyny, mutta akselissa niitä oli tasaisesti joka lohkolla. Maissiksi mäkin niitä äkkiseltään luulin

Fatuoideja on silloin tällöin näkynyt viljellyn kauran seassa niin kauan kuin minä muistan, ainakin reilut 50 vuotta.

Cultor kirjoitti:

jk kirjoitti:

Jari kirjoitti: Kehittyykö? Naapurin pellolla ihmettelin noita, luulin maissiksi kun heillä maissiakin koekylvössä. Tosin omaltakin kaurapellolta noita löytyi muutama ja ihmettelin, osmankäämit ym. kaikki kasvit mielessä.

Rypsistä ei noita hervottomia yksilöitä tänä vuonna löytynyt, tai voisi paremminkin sanoa että jäivät vihreän jälkiversonnan sekaan, ettei niitä huomannut.

Ohralla ei vastaavia ihmeitä ole näkynyt, syysvehnässä oli todella pitkiä yksilöitä muutamia, tähkätkin komeita. Mitähän ne, eri lajiketta vai mutaatioita?

Samaa ihmettelin omissa kauroissa. Ei oo ikinä ennen näkyny, mutta akselissa niitä oli tasaisesti joka lohkolla. Maissiksi mäkin niitä äkkiseltään luulin

Fatuoideja on silloin tällöin näkynyt viljellyn kauran seassa niin kauan kuin minä muistan, ainakin reilut 50 vuotta.

Nuo on "kymmenen" kertaa jämerämpiä kuin oikea kaura, fatuoidit kauran näköisiä ja niitä näkee joka kesä. Tai ainakin luulee näkevänsä, normaalia kauraa isompia mutta eivät kuitenkaan ole hukkakauraa.

Jari kirjoitti:

Cultor kirjoitti:

jk kirjoitti:

Jari kirjoitti: Kehittyykö? Naapurin pellolla ihmettelin noita, luulin maissiksi kun heillä maissiakin koekylvössä. Tosin omaltakin kaurapellolta noita löytyi muutama ja ihmettelin, osmankäämit ym. kaikki kasvit mielessä.

Rypsistä ei noita hervottomia yksilöitä tänä vuonna löytynyt, tai voisi paremminkin sanoa että jäivät vihreän jälkiversonnan sekaan, ettei niitä huomannut.

Ohralla ei vastaavia ihmeitä ole näkynyt, syysvehnässä oli todella pitkiä yksilöitä muutamia, tähkätkin komeita. Mitähän ne, eri lajiketta vai mutaatioita?

Samaa ihmettelin omissa kauroissa. Ei oo ikinä ennen näkyny, mutta akselissa niitä oli tasaisesti joka lohkolla. Maissiksi mäkin niitä äkkiseltään luulin

Fatuoideja on silloin tällöin näkynyt viljellyn kauran seassa niin kauan kuin minä muistan, ainakin reilut 50 vuotta.

Nuo on "kymmenen" kertaa jämerämpiä kuin oikea kaura, fatuoidit kauran näköisiä ja niitä näkee joka kesä. Tai ainakin luulee näkevänsä, normaalia kauraa isompia mutta eivät kuitenkaan ole hukkakauraa.

Sen verran alkoi vaivaamaan että tein päivällä selvitystyötä ja vähän jotain valaistusta asiaan sainkin.

Eli jättikaura yksilöt kehittyvät ilmeisesti siten että kasvin kasvupiste syystä tai toisesta vahingoittuu ja sen seurauksena kasvi kohdentaa kasvuvoimaansa kasvulliseen kasvuun eikä siementen muodostamiseen.
Röyhyn muodostuminen on harvinaista, mutta ei kuitenkaan ihan tavatonta. Mikäli röyhy muodostuu ja siihen siemeniä niin ominaisuus ei kuitenkaan ole periytyvä, eli noista siemenistä tulee ihan normaaleja kauroja.

Näin siis asian ymmärsin.

Jo aiemmin kuulin että jättikaurasta on mahdollisesti tulossa Kasvinsuojeluseuran kevät talviseen kasvisuojelupäivään juttua.

Nyt vasta tuli mieleeni että olisi pitänyt samalla kysellä niistä jättisuurista rapsiyksilöistä..

Leila kauraa viljellessä noita jätti suuria kauroja löytyi vuosittain
sen jälkeen ovat kadonneet, lienee lajike ominaisuus jollekin mutaatiolle stressistä
Näihin tuli röyhy järkiään, korsi sormen paksuista

Sattui hyllyä siivotessa käsiini vuoden vanha Kylvösiemen lehti, tarkemmin en tiedä kun joku on "syönyt" kannet.

Ko. lehdessä on pieni juttu ja pari hyvin saman näköistä kuvaa Loimaalta kuin Wilpon laittamat jätti kokoisista myöhään kukkivista yksilöistä kevätrapsissa syksyltä 2011,
Lisäksi jutussa muistellaan vuodelta 1974 vastaavanlaisia kokemuksia kevätrapseista.
Selvää vastausta siinäkään ei osattu antaa, silloin -70 luvulla oli epäilty edellisen vuoden siementuotannossa tapahtunutta risteytymistä toisen joko liian lähellä tai seassa jääntiviljana kasvaneen lajikkeen kanssa.

Näillä vuosilla on kyllä yksi yhteinen sääoloihin liittyvä asia, siis 1974, 2011 ja 2012, kaikki on olleet ainakin syksyn osalta poikkeuksellisen märkiä.
Nyt olisi mielenkiintoista tietää onko näihin törmätty 1987, 1998 tai 2004 mitkä on olleet myös märkiä vuosia.