-= Maatalous Foorum =-

21420 kirjoitti:....ilmoittaa alan kerääjäkasviksi, mutta haluaisi säilyttää kasvuston seuraavana vuonna, esim. hyvin talvehtinut syysrypsi? voiko esim. kerääjäkasvipalkkion maksaa takaisin tällaiselta alalta?

Kai takaisin maksaminen on mahdollista... Mutta minä ihmettelen miksi ihmeessa joku haluaisi lisätä maalevinteisten tautien riskiä käyttämällä ristikukkaisia keräjäkasveina jos ylipäätään aikoo viljellä öljykasveja

Kertokaas Rubinjo ja TumppiW: mitkä on neuvojaksi pääsyn vaatimukset? Mistä haetaan ja miten pätevöidytään? T:nimim. laiska googlaaja

Onko suojavyöhykenurmelle joku tukikatto? AB-alueella kun laskeskelee kaikki yhteen niin tulisi noin 800 - 900 e/ha tukia... mahtaako olla näin?

tukikatto koskee vain ympäristösitoomuksen toimenpiteitä, ja sitä on vaikea saavuttaa jos ei ole säätösalaojia yms.

Alkaa pikkuhiljaa selviimään nää uuden metkut. Pohjavesialue, vesistö ja valtaoja ovat sikäli pikavoittoja kun niiden äärelle voi perustaa suojavyöhykenurmia varjoisille metsänreunoille ja rutikuiville hiekkaisille rinteille. Toinen vaihtoehto tuollaisille alueille olisi monimuotoisuuspellot, mutta sellaiset pitäisi perustaa sitten joka vuosi uudelleen. ainoa kettumainen juttu tuollaisille reunoille on että pitää perustaa ja piirtää oma kasvulohko, ja epäsymmetrisille aloille sen pinta-alan tarkka mittaaminen on erittäin hankalaa. Mitkä lienee sanktiot kun pinta-ala joka tapauksessa heittää tarkastuksessa mitatusta pinta-alasta?

Ekologinen on ikävä juttu kun sitä ei saa hyödyntää maataloudellisesti ennen 15.8. Eli rehut/laitumet ei käy, ei myöskään lhp. Eli se melkein pakottaa heivaamaan rypsin viljelykierrosta ja ottamaan härkäpapu/herneen tilalle. Sitten tuolle alalle ei makseta talviaikaista kasvipeitteisyyttä eikä kerääjäkasvia saa olla, eli ei kannata ilmoittaa juurikaan enempää kuin tuo 5%. Mitäs te muut olette ajatelleet laittaa ekologiseksi alaksi?

Mikä olisi kustannustehokkain tapa täyttää suojavyöhykkeen korjuuvelvoite, jos ei ole eläimiä joille sitä satoa syöttää? Saako suojavyöhykkeen sadon käyttää sellaisen lohkon viherlannoitukseen, jolta korjataan sato? Eli jos lohkon reunassa on esim 5 m leveä suojavyöhyke niin puhaltaisi jollain silppurilla sadon sinne varsinaisen viljelykasvin puolelle?

kehveli kirjoitti:Onko suojavyöhykenurmelle joku tukikatto? AB-alueella kun laskeskelee kaikki yhteen niin tulisi noin 800 - 900 e/ha tukia... mahtaako olla näin?

Kohdentamisalueella suojavyöhyke on 900/ha. Eli perustuki, lhk, vihrrytys ja ympäristökorvaus. Sadonkorjuuvelvoite. Kannattaa pohtia, miten sadon saa korjattua ja käytettyä. Metsäänajoa ei Maaseudun Tulevaisuuden mukaan hyväksytä. Ympissä taisi olla tukikatto, mutta suojavyöhykenurmi saa ylittää sen.

Carnivor kirjoitti:Mikä olisi kustannustehokkain tapa täyttää suojavyöhykkeen korjuuvelvoite, jos ei ole eläimiä joille sitä satoa syöttää? Saako suojavyöhykkeen sadon käyttää sellaisen lohkon viherlannoitukseen, jolta korjataan sato? Eli jos lohkon reunassa on esim 5 m leveä suojavyöhyke niin puhaltaisi jollain silppurilla sadon sinne varsinaisen viljelykasvin puolelle?

Kustannustehokkainta olisi varmaan, jos joku karjatila tai hevosheinän tuottaja hakisi pois. En ole huomannut missään väitettä, että viherlannoitukseen käyttö voisi olla väärin. Tuo olisi varmastikin tehokas keino ja myös ainakin pitäisi hyväksyä toimeksi. Valvontaohjeita varmaankin valmistellaan.

Kyllä mua niin alkaa korpeemaan nuo ympäristökorvauksen säännöt että...
Mulla on noin 30 ha viljaa viljelyssä. Ohraa ja kauraa pääosin ja vähän heinämaata.
Viimevuonna oli lisätoimina kasvipeitteisyys, typpimittaus ja vähennetty lannoitus.
En muista mitä niistä kertyi yhteensä ha kohden euroja. Nyt näyttäisi siltä, että jos jättäisi koko ymp korvauksen hakematta ja laittaisi lannotetta kunnolla maahan, niin saisi paremman sadon ja sitä kautta euroja kassaan. Onko kukaan laskenut tätä erotusta.?

Jokainen tekee valintansa tietenkin itse, mutta lannoituksen rajoitukset kasvitilalla ei nähdäkseni ole ongelma. Ravinteiden saanti maasta on usein suurempi pulma, kuin niitteen lisääminen. http://www.yara.fi/lannoitus/tyokalut-a ... lkokasvit/

Rubinjo kirjoitti:Jokainen tekee valintansa tietenkin itse, mutta lannoituksen rajoitukset kasvitilalla ei nähdäkseni ole ongelma. Ravinteiden saanti maasta on usein suurempi pulma, kuin niitteen lisääminen. http://www.yara.fi/lannoitus/tyokalut-a ... lkokasvit/

Jos hyvää lantaa reilusti saatavilla kannattaa ehkä jäädä pois. Näkyy sadoissa ja apukakkalaskussa jos antaa kerran tasauskaudessa kanankakkaa 10 mottia tai vaihtoehtoisesti joka vuosi 15 mottia. Lannoitelaskuun tulee säästöä karkeasti satanen/ha/v ja sadonlisän tuolla metodilla väitän olevan merkittävä.

viljanviljelijä kirjoitti:Kertokaas Rubinjo ja TumppiW: mitkä on neuvojaksi pääsyn vaatimukset? Mistä haetaan ja miten pätevöidytään? T:nimim. laiska googlaaja

Vähintään vuosi neuvontakokemusta, riittävä koulutus maatalouden tai tekniikan alalta (tekniikan tohtori ja MMM tuntui riittävän). Haetaan Mavin kilpailutuksessa (meni jo tältä vuodelta, uusi kilpailutus vissiin tulossa), tentillä varmistetaan, että osaa perusteet kaikista neuvottavista osa-alueista.

Tervetuloa joukkoon tummaan...

Neuvontatenttimateriaali jne. löytyy muuten osoitteesta:
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/ ... fault.aspx
Suosittelen perehtymään, etenkin energiaosion oppaat ovat rautaisia. Soveltuu "tein itse ja säästin (alvit)" viljelijälle, tai muuten neuvojakammoiselle.

Onko nyt tosiaan niin että pohjavesialueella joka ei ole suojavyöhykkeen kohdentamisaluetta, voi minkä tahansa tukikelpoisen lohkon (joka sijaitsee vaikka keskellä metsää kaukana vesistöistä) ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi, ja tälle alalla ei ole mitään prosentuaalista kattoa?

nut kirjoitti:Onko nyt tosiaan niin että pohjavesialueella joka ei ole suojavyöhykkeen kohdentamisaluetta, voi minkä tahansa tukikelpoisen lohkon (joka sijaitsee vaikka keskellä metsää kaukana vesistöistä) ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi, ja tälle alalla ei ole mitään prosentuaalista kattoa?

Näin se menee. Mutta käytännössä, jos suojavyöhykkeitä alkaa olla yli 75-100% menee hiukan säätämiseksi 2-3 kasvilajin ja pinta-alojen suhteen.

Ihan käypä eläkevaihtoehto on laittaa kaikki suojavyöhykkeeksi, kylvää hyvä laidunseos (8-20 lajia, sopivasti typensitojia), myydä koko peltoviljelyn kalusto, ostaa hyvä sähköpaimen ja aitaa, rakentaa tuulensuojat ja hankkia ulkooloissa pärjääviä märehtijöitä tarpeeksi. Sen jälkeen viettääkin seuraavat 5 vuotta karjapaimenena. Ja jos laidunnushomman osaa, niin pellot ovat sen jälkeen käsittämättömän hyvässä kunnossa.

Tuolta löytyy podcasti, jossa kanadalainen kollega teki juuri noin, paitsi että paluuta viljanviljelyyn ei koskaan tullut:
http://holisticmanagement.org/blog/podc ... satchewan/

Useimmille muille meistä suojavyöhykkeet ovat nyt oiva keino suojella vesistöjä, muotoilla ajolinjoja ja laittaa kauheimmassa kunnossa olevat pellot 5 vuoden kuntoutuslomalle (kalkkia, jankkuria ja nurmea).

Mitenkähän mahtaa määrärahat riittää, jos kauheasti laitetaan suojavyöhykettä.
Luvattu mikä luvattu, mutta pitääkö hallinnon lupaukset vai vieläkö se voi muuttaa asioita kesken kauden?

TumppiW kirjoitti:

nut kirjoitti:Onko nyt tosiaan niin että pohjavesialueella joka ei ole suojavyöhykkeen kohdentamisaluetta, voi minkä tahansa tukikelpoisen lohkon (joka sijaitsee vaikka keskellä metsää kaukana vesistöistä) ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi, ja tälle alalla ei ole mitään prosentuaalista kattoa?

Näin se menee. Mutta käytännössä, jos suojavyöhykkeitä alkaa olla yli 75-100% menee hiukan säätämiseksi 2-3 kasvilajin ja pinta-alojen suhteen.

Ihan käypä eläkevaihtoehto on laittaa kaikki suojavyöhykkeeksi, kylvää hyvä laidunseos (8-20 lajia, sopivasti typensitojia), myydä koko peltoviljelyn kalusto, ostaa hyvä sähköpaimen ja aitaa, rakentaa tuulensuojat ja hankkia ulkooloissa pärjääviä märehtijöitä tarpeeksi. Sen jälkeen viettääkin seuraavat 5 vuotta karjapaimenena. Ja jos laidunnushomman osaa, niin pellot ovat sen jälkeen käsittämättömän hyvässä kunnossa.

Tuolta löytyy podcasti, jossa kanadalainen kollega teki juuri noin, paitsi että paluuta viljanviljelyyn ei koskaan tullut:
http://holisticmanagement.org/blog/podc ... satchewan/

Useimmille muille meistä suojavyöhykkeet ovat nyt oiva keino suojella vesistöjä, muotoilla ajolinjoja ja laittaa kauheimmassa kunnossa olevat pellot 5 vuoden kuntoutuslomalle (kalkkia, jankkuria ja nurmea).

Kai se sitten uskottava on Itsellä varmaan menee muutama mutkainen jokiranta suojavyöhykkeeksi (vaikka ihan hyvää maata ovatkin mutta viljelyteknisesti aika työläitä) sekä pari pientä 1-2 hehtaarin palaa. Tuo on sinällään hyvä, että niitä ei tarvitse nyt heti ekana vuonna laittaa kaikkia koko viisivuotiskaudelle.

Ikävä tilanne täällä pohjaveden luvatussa maassa on että vuokramaiden hankinta varmasti vaikeutuu kun pelkällä yhdellä niitolla & paalauksella vuodessa saa huomattavasti paremman tuoton kuin kenelläkään kestää lompsa maksaa vuokraa