Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
tonii kirjoitti:
Vehnää 4-4,5tn/ha.. Tasakokoista, ei pieniä/surkastuneita ollenkaan. Lajikeominaisuus?
Jos jollakin 170 kilon typpipanostuksella tulee tuo 4-4.5 tonnia, on onnenpotku, jos ei aikanaan ole valinnut ravinnetaseet-lisätoimenpidettä. Tuo rankaisisi ainakin pari vuotta, joutuisi vähentämään typpilannoitusta.
Tai sitten järjestelee kuitit uudestaan, ja repii lannoitelaskut roskikseen.
tonii kirjoitti:
Vehnää 4-4,5tn/ha.. Tasakokoista, ei pieniä/surkastuneita ollenkaan. Lajikeominaisuus?
Jos jollakin 170 kilon typpipanostuksella tulee tuo 4-4.5 tonnia, on onnenpotku, jos ei aikanaan ole valinnut ravinnetaseet-lisätoimenpidettä. Tuo rankaisisi ainakin pari vuotta, joutuisi vähentämään typpilannoitusta.
Tai sitten järjestelee kuitit uudestaan, ja repii lannoitelaskut roskikseen.
-SS-
Kuitteja ei tarvitse näyttää muille kuin verottajalle.
errav kirjoitti:Näkyy olevan ensimmäisiä rapseja puitu, taidan itse koittaa huomenna!
Kosteudet ulkokierrosten jälkeen 14-15% Ulkokierroksilla 20%... On vihreitä ja jo itäneitä... Keskisato alhainen, mutta hyvissä kohdissa näkyy rapsin potentiaali, Sampolla tiputettava nopeus kuudesta 4,5 kilometriin tunnissa, jotta saa tavaran kohtuullisilla räminöillä sisään(puintiväli tapissa rapsin ohjeilla). Keväällä mentiin liian aikaisin kynnökselle töihin, 5cm pinnasta oli rutikuivaa ja sen jälkeen vielä kosteaa ja tiivistyi kivikovaksi. Tavara on hyvänkokoista, ongelma onkin löytää kompromissi ruumenseulaan tappioiden ja litujen tankkiin tulemisen kanssa.
errav kirjoitti:Näkyy olevan ensimmäisiä rapseja puitu, taidan itse koittaa huomenna!
Kosteudet ulkokierrosten jälkeen 14-15% Ulkokierroksilla 20%... On vihreitä ja jo itäneitä... Keskisato alhainen, mutta hyvissä kohdissa näkyy rapsin potentiaali, Sampolla tiputettava nopeus kuudesta 4,5 kilometriin tunnissa, jotta saa tavaran kohtuullisilla räminöillä sisään(puintiväli tapissa rapsin ohjeilla). Keväällä mentiin liian aikaisin kynnökselle töihin, 5cm pinnasta oli rutikuivaa ja sen jälkeen vielä kosteaa ja tiivistyi kivikovaksi. Tavara on hyvänkokoista, ongelma onkin löytää kompromissi ruumenseulaan tappioiden ja litujen tankkiin tulemisen kanssa.
Osta Sampoon rypsin/rapsin ruumenseula, jolloin sen ilmanläpäisy pienee ja siemenseulan kasvaa.
On niissä ja ihan vakiona.
Sampossa on vikansa niinkuin muissakin. Hyvin tuo selvitti tuon 240 ha kolmessa viikossa. Sadot olivat normaalia pienempiä, pellot puhtaita ja kaikki kuivaa. Kasteettomia tuulisia öitä ja aamuja on yleensä ehkä 1 per syksy, nyt oli useampia peräkkäin. Pisin päivä alkoi 8 maissa ja loppui klo 2 yöllä.
Murtola_Lasse kirjoitti:
Osta Sampoon rypsin/rapsin ruumenseula, jolloin sen ilmanläpäisy pienenee ja siemenseula kasvaa.
Eikö sampoissa ole vieläkään säädettävää ylä- ja alaseulaa? Puimureissa säädettävät seulat ovat olleet jo ainakin 20-vuotta...
Tarkennan tietojani: Sampo 2045 ruumenseulat ovat kaksiosaiset, etumainen säädettävä 1,54 m2, takimainen kiinteä 0,33 m2, lisävarusteena saa pienempi reikäisen rypsille+rapsille.
Siemenseulat ovat vaihdettavat 1,33 m2.
Seulaston kokonaispinta-ala on 3,40 m2.
Kokemuksia on Aros, 3 MF ja 2 Sampon siemenseuloista: vaihdettava pyöreäreikäinen ovat mielestäni kevyt vaihtaa, helppo puhdistaa ja pysyy niin myös paremmin puhtaana.
Ruumenseulan jatke on öljykasveille erikseen ja se on nyt kiinni. Mutta ruumenseulan väli on rypsilla 5-7mm kun taas rapsilla 10-12mm(sampon ohjearvot). Tällöin alkaa lituja tulemaan säiliöön, mutta lähteväthän sitte kuivurilla poies. (Sampo 2065)
Edit. Puinnit tältä syksyltä ohi, viimeisenä rapsit talteen. Epäonnistunut kasvuunlähtö ja satotaso tonnin luokkaa. Samposta ilmeisesti tehtaan jättämät heikkoudet korjattu, kun ei ole parina viime syksynä ollut kuin pikkuvikoja! Hitsivehkeitä tosin tarvittiin pariin otteeseen tänäkin syksynä, muttei sen suuremmin. 1060h mittarissa.
Laitetaas vielä kyselyä puintitappioista, laittakee linkki jos on topicci jo tälle aiheelle.. En kykene tällä elisan nettitikulla tekemään kuin pakolliset selailut.
"Kohlimet ovat niin 1800-lukua" Vehnällä ollut rajana pari jyvää kengänpohjan alalla tilanteesta riippuen.
Naapurin rumpujontikkaa kävin ihmettelemässä puinneilla ja _hyvässä_ luomuvehnässä tappiot olivat 4-5kpl/m2
Kyllähän öljykasvien puinti oli haasteellisempaa. Kasvusto oli pystyä mutta niin kuivaa koppuraa että pirstoutui suuresta puintivälistä huolimatta. tankkiin tuli litujen katkenneita kärkiä paljon jotka kyllä sai esiputsarilla enimmäkseen pois. Mulla on siemenseula ollut rypsillä melkein kiinni.
Ohran sängessä alkaa kohta olla hienot vihertävät raidat. Puidessa tuli todettua että yli menee ja saa mennä keskenkuivaneita jyviä jossa kuoret on vastakkain eikä sisältöä ollenkaan. Komeasti itää jokainen kuoren puolikaskin näköjään.
tonii kirjoitti:Laitetaas vielä kyselyä puintitappioista, laittakee linkki jos on topicci jo tälle aiheelle.. En kykene tällä elisan nettitikulla tekemään kuin pakolliset selailut.
"Kohlimet ovat niin 1800-lukua" Vehnällä ollut rajana pari jyvää kengänpohjan alalla tilanteesta riippuen.
Naapurin rumpujontikkaa kävin ihmettelemässä puinneilla ja _hyvässä_ luomuvehnässä tappiot olivat 4-5kpl/m2
Millaisia tappioita muilla?
Kaverilla samanlainen kone kuin sulla,tosin tuoreempi, ja juuri eilen sanoi että kohlimilta menee yli. Oli kuulemma uskottava kohlinmittaria, pellossa jyvää.
Mulla 430Tucano ja 540 pöydällä rajaksi näyttää tulevan kuskin ajohalut/ kakkosen nopeus. Eilen illalla EKA kertaa tälle syksyä sain seulaston mittarin heräämään, sitä en tiedä menikö tappioiksi luokiteltua määrää yli. Viimeinen säiliöllinen ja kaste puski päälle. Puintinopeus vaihdellut 5km/h-10.5km/h, kovempaa ei kakkosella kulje. Tuokin kokeilumielessä, yritin hakea kakstahoisella ohralla rajoja eikä niitä löytynyt kuivalla viljalla...
Hiukan lisää ilmaa saisi Claassilta mennä seuloille, saattaa tietty olla muutinhihna jo kulunut, että uudella se viimeinen pari milliä voisi saada vielä nouseen uutta remmiä siihen yläpyörälle. Nimittäin semmonen krapina käy esipuhdistajan torvesta kuivurilla, että olisi saanut mennä samalla jo puidessa yli. Semmosia ryppysiä 1 mm jyviä tuli Magnifikissa myös peltoon runsaasti, samoin harvahkossa Bjarne vehnässä. Ainoa suurijyväinen laji, josta ei myös jyvän jyvää löytynyt pellosta, oli Zebra.
Loppuvaiheessa puintiaikaa saattoi oikealta reunalta kohlimia kimpoilla kuivia jyviä silppurille, hankin ohjekirjan ohjeen mukaan sen pressuläppäsarjan sinne kohlinkoppaan jo nyt syksyllä, kun olivat niin repsallaan. Tiä viälä mitä se edes maksaa, varmaan viissataa.
Täällä puidaan Sampo 2065:lla 390 pöydällä ja ihan selkeästi tuntuis olevan maximileveys tuohon koneeseen. Normaalihyvässä ohrassa pystyi ajamaan noin 4 km/h ja sitten parhaimmillaan jaksaa mennä 3 km/h hyvin onnistuneessa vehnässä niin ettei puintitappiot karkaa puimurin mittarin mukaan alaosasta yli. Kappalemääristä en nyt osaa sanoa mutta jos kohlintappiot pysyvät alakvartaalissa niin ei sinne peltoon juuri mitään mene. Ennen Vilden viljelyä ohrapellossa ajettiin 5 km/h samalla puimurilla. Näin ne lajikkeet paranevat.
Tänä vuonna sai heti ensimmäisenä laittaa tuulen pienemmälle ja silti näyttää kaikissa ohramaiden ruiskutusurissa olevan oraat tulossa. Sinänsä ihan ok, sillä muuten ne olis saanu puhaltaa kuivaajan taakse esipuhdistajalla.
Nyt vielä kun sais viimeiset pois. Säät vähä vastustanu puintia mutta eikö se tästä...
Tällä kylällä on kans yks samanlainen puimuri kuin Jarilla yhtä leveällä pöydällä ja sillä on päästy 7 km/h -vauhtiin. Vähä tuntuu oma Sampo mopolta, mutta kuivaajat menee tukkoon silläkin.
