Uusi klapikone?

[yrjöraunisto]

Mielstäni seuraava suuri askel klapin kustannusten pienentämisessä on KOKO hankintaketjun uudelleen arviointi
pystypuusta: 1)sen kaatamisesta 2)oksien karsimisesta 3)katkomisesta 3-6 m:n pölleiksi4)vienti klapin tekopaikalle
5) nostelu/siirtely klapintekopaikalla 6) klapin teko 7) klapin mittaus siirto kuivaukseen 9) kuivaus 10 ) varastointi ja 11)käyttäjien koulutuksen .

Klapiraaka-aineen hinnan määräävät käytännössä metsäyhtiöt koska kuitupuun hinta=klapiraaka-aineen hinta. Miten tienvarsihintaan ja kaukokuljetuksen hintaan voi vaikuttaa?
Metsäpalveluyritys pui ensiluokkaista koivua motolla ja yhdistelmä tuo tavaran pihalle pinoon. Aika paha sitä ketjua on mennä tehostamaan...

Aivan samaa mieltä Rubinjon kanssa. Tuosta ketjusta sitä paitsi puuttuu mielestäni klapimyyjien suurin ongelma, mitä pitää suurimman osan tehostaa. Se, mikä tuo ongelmallinen kohta on kerron, kun sinä puolestasi vastaat uskottavasti noihin mm. Oppipojan esittämiin kysymyksiin ja selität miten tuota yllä olevaa ketjua ajattelit tehostaa.

Useimmat nyt esitetyt asiat tulevat hämäläiseltä klapin tekijältä ja hän pohti näin ja olemme monessa samaa mieltä :
(muuten väitti tekevänä 20000 heittomottia /vuosi eli tod. näköisesti asioita om mietitty ???)
- kaadetaanko puu Crocolla ja karsitaan Crocolla ja tehdään klapeiksi - " minä veisin täyden rungon suuren tien varteen esim kantokoneella ;karsisin Crocolla 10-14 m:n pätkissä ja saman tien klapeiksi kuorma-auton päällä.
- mittaus : kinnto m3 mittaus välittömästi - "tekisin myös ,sillä heitto m3:sta saa vain vihaisia asiakkaita )
- kuivaus erikoishallissa ,missä kuivatukseen käytettäisiin lattialämpöä halvoista "aurinkopaneeleista" ja
erikoiskatto ,jossa olisi 10-20M.iä pitkä piippu
- ,tällä hetkellä eräs mietinnänarvoinen kommentti on ollut,että kuljetetaan tukit kuten Kanadassa,Usassa ja monessa muussa maassa eli 12-16 metrisenä ja ei katkota ollenkaan ja säästetään katkominen ,kuljetuksen lisäkustannus
ja siirtely klapin tekopaikalla
-kuivatus ja sen nopeuttaminen esim crocomaisella esikäsittelyllä ,jolloin klapi kuivaa nopemmin
Jotain tämmöistä ollaan pohdittu terv. Croco mien Ykä www.croco.fi

[oppipoika]

Mielenkiintoinen on tuo Croco!
Onko kumminkin niin, että kun asia annetaan markkinamiehelle, niin siinä asiatiedot ovat vähän "sinnepäin"
Tuo esim. että crocolla tehdyt puut omaavat roskaa vain 50 % perinteisiin klapikoneisiin verrattuna ja sitten energiasisältö on parempi? Giljotiinin jälkeen roskaa on paljon, mutta klapit rusentuu ja saattavat kuivaa paremmin, eli tuo roskaantuminen ja palaminen ovat vähän toisiaan hylkiviä ominaisuuksia.

Sami innostui myös alussa kehumaan tehokkuutta, oliko se jotain 20-24 m3/tunti? Nämä ylilyönnit kolahtaa omaan nilkkaan näinkin kokoliaalla tuotteella. On aivan eri asia markkinatorilla kinttaiden myynti!

Jos on "sinnepäin" niin korjaamme asian mielellään .Käydäämpä väitteet yksim kerrallaan läpi : Proton teho
ollut 2.0- 2.4 km3 tunnissa - en tiedä ,mistä olet saanut 10x arvot .Jos sää on ok -teemme filmin huomenna ja
voit itse kellottaa ja laskea m3:t . Roskan määrä :2 Jos isolla yli 250:llä tukilla ET vaihda halkaisijaa 50-70 mm:n välein " - näin sanomme ja pysymme siinä . Vinkki :Otappa harppi ja piirrä mittakaavaan ympyröitä aina 550 mm:iin
saakka ( eka Crocon sarjatuote) ja aseta siihen erilaisia halkomapäit ,niin huomaat ,että %-luku voi olla liian alhainen ?? Mallia saat http://www.croco.fi sivuilta em:stä. Olin tänään VTT:hen yhteydessä 2:n eri tutkijan kanssa ja ta-paamme 9.1 . Keskustelu oli meille tosi mielenkiintoinen ,koska VTT:llä on valmiit testiuunit ja taito. Lisäksi tutkijalta tuli lisäpointteja meille : Croco puu tod näköisesti kuivuu nopeammin (+ erittäin paljon ,jos puu vielä kuoritaan ,minkä Croco pystyy kanssa tekemään) ,lisäksi VTT mainitsi pienhiukkasarvot ,luonnollisesti tutkimme energian. Eli joskus helmikuun lopussa meillä olisi tutkittua tietoa . teetimme vuosi sitten myös asiakastyytyväisyys-
tutkimuksen = klapin ostaja - tiedätkö ,mikä "jurppii" ostajaa eniten ???????? Kommenttisi oli hyviä ,ja tuo esille "ylilyöntijämme" joko tällä palstalla tai nopemman vastakommentin saat juuri avatulla kekustelupalstallamme
http://www.croco.fi:ssä terv. Croco mies Ykä"

Tuo 2.0-2.4 km3/h on vähän. Tuon tekee suurimmalla osalla markkinoilla olevista ammattitason koneilla. Ja teidän konettahan pitää nimenomaan verrata ammattikoneeseen, itsekkin monesti olette vannottaneet että kyseessä on nimenomaan ammattikone. Mistä olette saaneet nuo vertailu tuloksenne tuonne sivuillenne kun vertaatte omaa ja "tavallista" klapikonetta?
Tehkää videostanne vähintää 30 min pitkä sisältäen myös pienien, alle 15 cm puun pilkkomista pidemmän yhtäjaksoisen ajan. Siitä saa käsityksen mihin kone käytännössä pystyy kun näkee sekä isomman että pienemmän tekoa.
Vielä kun saisi vastauksen tuohon että miten se puun energiasisältö lisääntyy siitä että se pienitään sinun koneellasi?

[oppipoika]

Mielstäni seuraava suuri askel klapin kustannusten pienentämisessä on KOKO hankintaketjun uudelleen arviointi
pystypuusta: 1)sen kaatamisesta 2)oksien karsimisesta 3)katkomisesta 3-6 m:n pölleiksi4)vienti klapin tekopaikalle
5) nostelu/siirtely klapintekopaikalla 6) klapin teko 7) klapin mittaus siirto kuivaukseen 9) kuivaus 10 ) varastointi ja 11)käyttäjien koulutuksen .

Klapiraaka-aineen hinnan määräävät käytännössä metsäyhtiöt koska kuitupuun hinta=klapiraaka-aineen hinta. Miten tienvarsihintaan ja kaukokuljetuksen hintaan voi vaikuttaa?
Metsäpalveluyritys pui ensiluokkaista koivua motolla ja yhdistelmä tuo tavaran pihalle pinoon. Aika paha sitä ketjua on mennä tehostamaan...

Aivan samaa mieltä Rubinjon kanssa. Tuosta ketjusta sitä paitsi puuttuu mielestäni klapimyyjien suurin ongelma, mitä pitää suurimman osan tehostaa. Se, mikä tuo ongelmallinen kohta on kerron, kun sinä puolestasi vastaat uskottavasti noihin mm. Oppipojan esittämiin kysymyksiin ja selität miten tuota yllä olevaa ketjua ajattelit tehostaa.

Useimmat nyt esitetyt asiat tulevat hämäläiseltä klapin tekijältä ja hän pohti näin ja olemme monessa samaa mieltä :
(muuten väitti tekevänä 20000 heittomottia /vuosi eli tod. näköisesti asioita om mietitty ???)
- kaadetaanko puu Crocolla ja karsitaan Crocolla ja tehdään klapeiksi - " minä veisin täyden rungon suuren tien varteen esim kantokoneella ;karsisin Crocolla 10-14 m:n pätkissä ja saman tien klapeiksi kuorma-auton päällä.
- mittaus : kinnto m3 mittaus välittömästi - "tekisin myös ,sillä heitto m3:sta saa vain vihaisia asiakkaita )
- kuivaus erikoishallissa ,missä kuivatukseen käytettäisiin lattialämpöä halvoista "aurinkopaneeleista" ja
erikoiskatto ,jossa olisi 10-20M.iä pitkä piippu
- ,tällä hetkellä eräs mietinnänarvoinen kommentti on ollut,että kuljetetaan tukit kuten Kanadassa,Usassa ja monessa muussa maassa eli 12-16 metrisenä ja ei katkota ollenkaan ja säästetään katkominen ,kuljetuksen lisäkustannus
ja siirtely klapin tekopaikalla
-kuivatus ja sen nopeuttaminen esim crocomaisella esikäsittelyllä ,jolloin klapi kuivaa nopemmin
Jotain tämmöistä ollaan pohdittu terv. Croco mien Ykä http://www.croco.fi

Alkaa kuulostaa kalliilta kun hankitaan tuota korjuu/teko ketjua varten täysin uudenlaista kalustoa jo olemassa olevien tilalle(Tiedän että siellä päin koskitukki korjaa koko pitkää puuta ja siellä on kalusto valmiina mutta entä muualla missä sitä ei ole?). Kuinka paljon tuolla miettimällänne ketjulla on korjuu kulut siinä vaiheessa kuin puu on tien varressa? Entä minkä kokoiseen puuhun tätä olette suunnitelleet? Harvennuksilta korjattavaksi?

[yrjöraunisto]

Eikö toi kroko ole ihan valmis nostolaitteeseen asennettavaksi tai oikeastaan nosturin taakse. Tukkikuormaajalla saisi syötettyä kopin sisältä ja jos vaikka olisi kuljetin mikä veis laput pois. Toi on vaan niin painava että ei kovin helposti ole asennettavissa metsänosturiin missä kuitenkin on ehkä se potentiaalisempi asiakaskunta. Vai olenko väärässä jos mietti monellako lapumihellä on kaivinkone entä metsäkuormaaja.

Kiitos todella hyvistä vinkeistä/kysymyksistä.
Nostolaiteasenteinen on tulossa "kotikäyttöön" ,mutta siitä ei ole ammattikäyttöön eli rahantekijäksi.
Järeällä tukkikuormaajall asia toimii ja ensi vkolla mietimme erään ammattilaisen kanssa asiaa. Kaivukone on muuten tällä hetkellä jo puoleella maanviljeliöistä.

No ei tod. ole.

Ja vielä vähemmän niillä, ketkä klapien kanssa pelailevat...

Meinaa naurattaa kun lukee noita teknisiä tietoja Crocosta ja kilpailijoista, sekä niiden eroista 10-12m tukit ihan normikamaa, jep jep.. Vaatii pikkaisen isompaa harvennusta ja kaluston muutoksia jo metsästä lähtien, kai tuollaisella erikoispitkällä puulla erikoishintakin?

Ei sellasia 400 mm halkasijaltaan olevia koivuja edes kasva täällä kallionkoloissa...
Sitte tohon tarvii palkata ammattilainen kone ja/tai kuski et tosta hommasta tulee yhtään mitään. Kylmiltään klapiyrittäjältä kaivukoneen + pyörittäjän + klapikoneen käyttäminen ei onnistu viikkokausiin, toisin kun tavallisen yhden miehen klapikoneketjun käytön oppii muutamassa tunnissa. Jos on pöllin nostaja koneessa ei tarvi välttämättä ees mettäkuormainta...

Tulee vanhat hyvät ajat mieleen,eli kun vna 1993 aloimme markinoida Sivu-Otto-Pontiniskijöitä .Sitä oltiin niin pirusti
vastaan tai sen puolesta . Tosi asia on ,että usemmat ihmiset ( tutkittu ,että yli 70%ia) haluavat tehdä kuten isä ja isoisä sen tekivät ) Me täällä firmassa pidämme haasteista ,eli haasta meidät ja laitetaan kisa pystyyn ja maksan ilomielin jos olemme väärässä .Ei muuta kuin tule esiin kuten minä ja tee haaste näi julkisesti tai meidän
sivuillamme http://www.croco.fi tai yrjo.raunisto@aina.net . Mitä tulee kaivurin käyttöön ,niin pontiniskijän http://www.movax.com aivan vihreän kuljettaja kouluttamiseen meni 2- 3 pvää ja vaatimustaso oli aivan toisenlainen ,jos katsot filmit. Jos afrikkalainen sen oppii päivässä ,olen varma että jopa sinä opit sen 2:ssa pvässä terv Croc mies Ykä

[Rubinjo]

Klapikaupassa vakiintunut mittayksikkö Suomessa on irtokuutiometri. Eikä sitä muuksi muuteta, ainakaan tämän sukupolven aikana. Kiintokuutioiden sotkeminen loppukäyttäjän termistöön sekoittaisi pakan lopullisesti, kun jotku vielä jankuttaa pinokuutioistakin.

Kuoretonta koivua ei halua ostaa kuin Saunaseuralaiset.
Ns. "yhden motin ostajille", rikkoutunut kuorikin on laatuvirhe.

Saatavilla olevan klapiraaka-aineen halkaisija on ainakin täällä "ruuhkasuomessa" 15 cm kahta puolen (ja suurin osa pölleistä alle tuon), kuten oppipoika mainitsi. Eli tukkikokoluokan tehot klapikoneissa ovat pelkkä kurjositeetti.
Lisäksi suurimmalle osalle klapimyyjistä puiden pilkkominen ei ole homman pulloonkaula, vaan ongelmat ovat muualla.

Esiin ei tarvitse tulla, kun tiedot löytyy tosta oikeelta maapallon takaa >

(Yksi tähän keskusteluun osallistuvista tarvitsisi sihteerin, jotta vastauksista saisi jonkun tolkun...)

[klapikalle]

erittäin kiinnostava klapikone proto on kyseessä. työskentely sisätiloissa erityinen plussa.
voin vain kuvitella mielessäni miten paljon se antaa uusia mahdollisuuksia klapin tekoon.
erityisesti halkaisuterien vaihtoehtojen lukumäärä ja helppo vaihtaminen puun koon mukaan.

kehitettävää valmistajalla olisi erityisesti työtehossa, kotisivujen mukaan reilu 2-kiintoa tunnissa 40cm halkaisijan puissa on auttamattomasti liian hidas vauhti. nykyiset klapikoneet pystyvät 3-kiintokuution tunti tuotokseen jo
ensiharvennus kokoisessa puussa (6-20cm halkaisja)


videota odotellaan. toivottavasti siinä näytettäisiin miten pieni läpimittainen puu koneessa syntyy klapiksi.
muutama mutkainenkin pölli saisi olla mukana niin olisi realistisuutta.

[Vesa]

Joo, en tiedä mistä tuo kuoreton koivu on hiipinyt markkinoille kun täälläpäin sitä ei kukaan kysele. Ja ainut kuorettoman puun asiakaskunta jonka minä tiedän on savusaunojat. Se on täälläpäin pikemminkin hyvän koivun merkki ja asiakkat ilahtuvat ikihyviksi kun saa oikein tuohista puuta, on sytykkeet jo valmiina. Nokeaahan se tuohi, mutta ei sitä tarvi asiakkaalle kertoa.

Irtokuutiohan se on ainut mittayksikkö mikä klapikaupassa hyväksytään ja sen ymmärtävät myös useimmat asiakkatkin, motti haloille ja höpiskoon puulaakit sitten kiinnoista, kyllä jämpti on näin.

Mutta sopiihan näille klapikonemarkkinoille uusiakin yrittäjiä, tervetuloa vaan. Mutta ite kuulun niihin köyhiin viljelijöihin jolta telakone puuttuu.

[Klapikauppias]

Kolleegat tuossa oleellisen jo klapikaupasta ovatkin kertoneet, eli yleisin yksikkö on edelleen irtomotti jotain muuta välillä ehdotellaan lähinnä painon mukaista hinnoittelua, mutta ainakaan vielä se ei ole lyönyt itseään läpi, koska aina täytyy löytyä maksaja noille laitteille "diakoniatyö" on erikseen.

Lisäksi jos et ole vielä hoksannut koko bisneshän perustuu siihen, että yrittäjä ostaa kiintokuution ja myy irtokuution, mottien hinta on suurinpiirtein sama, se leipä tulee siitä laajenemisesta. Eli jos sillä meinaa elää niitä pitää olla paljon.

En harrasta minkäänlaisia haastekeräyksiä, tai arpajaisia, en edes lottoa, joten se siitä.

Mitä tulee kokomittaisen puun käsittelyyn klapikoneella tuo terän vaihto täytyy ehdottomasti kuulua hytistä hoidettavaksi, koska kukaan ei halua hyppia sieltä hytistä ulos teriä pyörittelemään ja leikkimään mutterisulkeisia. Koska ainakin täällä puu kapenee, jos otetaan yli kymmen metrinen runko saattaa se olla tyveltä sen 30-40 senttiä, mutta latva on enää kymmenessä, lisäksi siitä tyvestä saa todennäköisesti tukkina sen verran parempaa hintaa, ettei sitä kannata silputa klapipinoon ja jos haluaa sille jotain tehdä kannattaa se sahata pelkoiksi ja myydä "tuppeensahattuna" ollaan ihan eri hintaluokassa, kuin polttopuu. Tiedän klapi urakoitsijoita jotka tuota tekee ylisuurille pölleille.

Kyllähän ammatikseen klapeja tekevät ostavat valmiin kuidun kotiin toimitettuna kuten tuolla edellä jo mainittiinkin, siihen puuhasteluun kertakaikkiaan riitä aika, kun puita toimitetaan paljon syksyllä ja talvella ei ole aikaa etsiä mitään jättikoivuja kenenkään metsästä ja omat metsät todella harvalla suomessa riittää ammattimaisen klapituotannon tarpeisiin, kun pelkkää koivua aletaan etsimään tuhansia motteja joka talvi, käy siinä suurikin pinta-ala äkkiä pieneksi.

[Pasi]

- mittaus : kinnto m3 mittaus välittömästi - "tekisin myös ,sillä heitto m3:sta saa vain vihaisia asiakkaita )
- kuivaus erikoishallissa ,missä kuivatukseen käytettäisiin lattialämpöä halvoista "aurinkopaneeleista" ja
erikoiskatto ,jossa olisi 10-20M.iä pitkä piippu

Tuohon mittaustapaan pikakommentti: nyt olette "vaarallisilla vesillä". Tuoreena mitattu kiintokuutio pienenee kuivauksen aikana niin paljon, siitä tulee jossain vaiheessa vihaista palautetta. Ellei ole tarkoitus käyttää jotain korjauskerrointa. Klapitettaessa mitattuun kiintomäärään perustuva myyntitapa tarkoittaa samalla klapien pilkkomista säkkeihin/häkkeihin/tms myyntiyksiköihin. Joten suureen aumaan tai kasaan pilkkominen ja varastointi ei onnistu.

Mitenkä muuten kuoret tuossa mittaustavassa? Siis kuoren päältä vai kuorittuna vai "jotenkin raasittuna" (=välillä puun pinnasta ja välillä kuoren päältä jos sitä on jäänyt)

Jos irtomottia tarkempaa mittaa halutaan, niin minä äänestä punnituksen puolesta vaikka kertaalleen kuiva puu imeekin kostealla säällä vähän kosteutta ja sää ollessa kuiva, puukin taas kuivaa ja kevenee.

[Rubinjo]

Jep. Painoon (esim. 15-20 % kost.) perustuva mittaus ois tasapuolisin. Sitä "odotellessa" mennään irokuutioilla.

[Klapikauppias]

Tuohon mittaustapaan pikakommentti: nyt olette "vaarallisilla vesillä". Tuoreena mitattu kiintokuutio pienenee kuivauksen aikana niin paljon, siitä tulee jossain vaiheessa vihaista palautetta. Ellei ole tarkoitus käyttää jotain korjauskerrointa. Klapitettaessa mitattuun kiintomäärään perustuva myyntitapa tarkoittaa samalla klapien pilkkomista säkkeihin/häkkeihin/tms myyntiyksiköihin. Joten suureen aumaan tai kasaan pilkkominen ja varastointi ei onnistu.

Mitenkä muuten kuoret tuossa mittaustavassa? Siis kuoren päältä vai kuorittuna vai "jotenkin raasittuna" (=välillä puun pinnasta ja välillä kuoren päältä jos sitä on jäänyt)

Jos irtomottia tarkempaa mittaa halutaan, niin minä äänestä punnituksen puolesta vaikka kertaalleen kuiva puu imeekin kostealla säällä vähän kosteutta ja sää ollessa kuiva, puukin taas kuivaa ja kevenee.[/quote]


Juuri näistä syistä irtomotti on todellakin vielä se klapikaupan mittayksikkö. Halot pinotaan ja kiinto on kuitumitta, mutta kun niitä vähän sotketaan kekenään myyntihetkellä lopputuloksena on se vihainen asiakas, eli parasta olisi, että kaikki puhuu samasta yksiköstä. Siihen on olemassa kertoimet, millä sitä saa halutessaan muuttaa mihin yksikköön kukin haluaa, lähinnä lienee, että asiakas tarkistaa pinottuaan, että sai ostamansa määrän tavaraa, joten hinta kannattaa laittaa niin, ettei tarvitse mittailla "kynsiään". Tuo painomittaus on ehkä tulevaisuutta, mutta sille pitää ensin vahvistaa yleiset ehdot, mikä painaa mitäkin ja mitä minkäkin lainen kosteus vaikuttaa painoon ja hintaan, joten siihen on vielä aikaa, tekniikka varmaankin on jo olemassa, mutta ei sen yrittäjän tarvitse olla ainut maksaja.

Tuolla mittaus hetkellä on todellakin suuri merkitys puun kosteuteen, samat puut joista elokuun alussa sai kosteuden 13-16 saa nyt lukemia 20-25, tosin se kosteus laskee takaisin aika nopeasti, kun puut tuodaan sisään, eli ilmeisesti ole kuin puun pinnassa, mutta vaikuttaa asiaan, kun puita aletaan myymään vaakalla.

[maatreij]

Hyvä, että joku tutkii asiaa laajemmin. Nyt on tullut jo hyviä asioita, joita pitää yrittää järkeistää, kuten: - käsityön vähentäminen, koska työvoiman käyttö on kallista. - Kuivaamisen kehittely on aina ajankohtainen, varsinkin kun ilmasto näyttää menevän tällaiseksi römpsäkeleiksi. Tuo lattialämpö aurinkopaneelin avulla tuntuu olevan kehiteltävissä.

"muuten väitti tekevänä 20000 heittomottia /vuosi eli tod. näköisesti asioita om mietitty ???)"

Tämä väite on joko pilkkuvirhe tai kysymys on suurempi yritys, jossa on useampi ketju töissä, yhdellä taitaa olla liian iso urakka. 20 000 i-m3/vuosi tarkoittaa 200 työpäivällä 100 mottia/pv - ympäri vuotta!
Ja ne pitäisi vielä johonkin myydäkin!
Katselin erään yrittäjän puuhia, kun hän niputti klapeja lavanpohjille kuivaamisen jälkeen. Kyseessä oli apulaitteen avulla käsityönä tehtävää hommaa. Ensin pikkunippuja jotka ladottiin lavalle joka sitten piti kääriä suojamuoviin rahtaamista varten.

[Klapikauppias]

Ehdottomasti noin, että asioista otetaan selvää ja joku taho myös tutkii noita kuivaushommia, ne on aika kalliita yksityisen klapituottajan kokeilla kantapään kautta, sitäkin toki varmaan jokainen tekee

Kyllä ainakin minun tuntemat todella isojen määrien tekijät käyttää useampaa yksikköä, jo huomattavasti pienemmissä puumäärissä, aika kun on rajallinen ja yhden miehen jäljet ei ole, kuin yhtäällä. Samaan ajatukseen perustuu tuo, ettei kaikkea tarvitse koittaakkaan tehdä itse, kuten juuri raaka-aineen hankinta siihen suomessa on jo kehitetty varsin tehokas kalusto joka pelaa täällä ns. tavaralaji menetelmällä, toisin kuin tuolla "isollamantereella" jossa on käytössä kokopuu juontoa, mutta osaksi se on myös maasto-olosuhteista johtuvaa, kun puut vinssataan jostakin vuorenrinteeltä laanille.
Täällä varmaan kukaan isäntä hyväsyisi, että metsästä alettais ottamaan kokopuita ja vielä oksineen tienvarteen se vaatisi jo ajorilta aivan uutta ulottuvuutta
Mitä tulee klapien tekoon jossakin metsässä, en edelleenkään näe sitä mielekkäänä ammattimaisessa toiminnassa, koska johonkin on kuljetettava lähes kaksinkertainen määrä puuta verrattuna siihen, että se tuodaan tekopaikalle pyöreänä.
Mutta en yhtään epäile, etteikö tuolla koneella ole oma käyttäjäkuntansa juuri noissa kaivurimiehissä, jotka miettivät koneelle käyttöä hiljaisiksi ajoiksi, joten kehittämisen arvoinen värkki, mutta turha siitä on sitä ainutta oikeaa kaikille yrittääkkään, siksihän meillä on vaihto-ehtoja noissa muissakin, että jokaiselle olisi mieluisa, toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä

[ekii]

No nyt näytti tulleen video vihdoin viimein
Kyllähän tollasesta 11m pitkästä ja todella isosta koivusta nopsaan tekee sitä klapia mutta videolta jäi puuttumaan kokonaan se ~10cm 3m pitkän ropsin klapiksi vääntäminen. Siitä sitä klapia kuitenkin suurimmaksi osaksi tehdään
Voisin väittää että normi ropsia tehdessä moni muu kone pesee crocon 6-0

Epäselväksi jäi edelleenki että miten sitä roskaa sitten muka on vähemmän kun kaikki purut ja muut silput menee samaan kasaan?
Eikä edelleenkään valottunut se parempi lämpöarvo?

[Klapikauppias]

Video näytti olevan ja kehitystyötä kovasti vielä jäljellä Hinta on ammattikoneen, nopeus hoppykoneen, rautaa on varmaankin riittävästi, joten pohja kehitystyölle on olemassa Tuo halkaisuterän keskitys näytti olevan ongelma, molemmillakin terillä tuli yläpuolelta viritikkuja ja alapuolelta pääsi vielä halkeamattomia "kelleksiä" karkailemaan, ongelma tulee korostumaan, kun puu on jäässä ja halkeaa heti koskettuaan halkaisuterää. Tuon halkaisuterän käsinpyörityksen saa todennäköisesti unohtaa, kyllä sen tuon hintaluokan koneessa on pakko mennä hytistä napin painalluksella, eikä siellä hypitä telanpäälle ja sitten etsimään räikkää hangesta Puhdistusrumpu tai jokin seula on välttämätön, koska kaikki sahanpurut ja tuo sälä menee suoraan puitten sekaan ei tuollaista tavaraa voi mihinkään kuivaamoon laittaa. Mitäs sitten, jos ja kun letku paukahtaa tuossa puukasanpäällä....kattilalämmittäjät varmaankin tykkää, mutta tunnelmapuiden polttajille niitä öljyllä terästettyjä puita on ihan turha mennä kippaamaan, saa vielä käydä siivoamassa pihan, kun on mennyt sen sotkemaan. Mutta eikun hiomaan tekniikkaa protopajaan, niin kyllä tuolle koneelle varmasti on oma käyttäjäkuntansa, kuten olen ennenkin sanonut, mutta vielä ei olla edes sillä taivaalla, missä tämänpäivän ammattikoneet työskentelee.