-= Maatalous Foorum =-

Zebra kosteus 12.6 sakoluku 280 hl-paino 83 valkuainen 14.5

-SS-

Hyvin näyttää olevan sakoa foorumilaisten k-vehnissä, nuo lienee puitu ennen viime viikon sadetta.

Pitää tuo omakin näytepussi kiikuttaa analysoitavaksi. Painoa on 80kg:n paikkeilla.

On melkoisia vehniä Täällä vielä vihertävät ja ollut pakkasia monta yötä peräkkäin,viime yönä reippaastikin,vehnät menee rehuksi muitta mutkitta. Harmi,komean näköistä kasvustoa kun hietikotkin kasvoi kuivumatta.
Ensimmäinen pakkanen oli noin viikko sitten ja näköjään vei ohraa. Kuullut kommenttia että ohrista osa menee täysin pommiin,kaurat toki peltoon... Tänään otin kuivurista alunperin siemeneksi suunnitellun satsin mutta jo puidessa näki että pakkanen on käynyt,pystytähkää ihan liikaa. Voittoa,hyvältä maalta ja painoa 61kg. Edellisen päivän rapakolta puidut Voitot hlp. 67kg ja satotaso vähintäänkin kohdallaan...

Rubinjo kirjoitti:

07031979 kirjoitti:Anniina, muut roskat 0.1, vieras laji 0.1, surkastuneet 3.7, vihreät 0.6, kosteus 12.6, HLP 81.2, sakoluku 312 ja valkuainen 16.7. Tältä näytti viljavan esinäyte.

Millä tohon valkuaiseen on päästy? Surkastuneita aika ronskisti.

Anniinassa on lajikkeellisesti korkea valkuainen. Lisäprosentit antaa keväinen naudankuivikelanta ja salpietari. Kuivalanta on siitä kivaa et se imeytyy pitkin kasvukautta, jos kasvukausi on sateinen. Tänä vuonna ei ole ollut siitä puutetta. Tuo surkastuneiden määrä on tuon aikasen lajikkeen vitsaus ollu joka vuosi, viimevuonna niitä oli 3.9. TSP on 33-35, aika hiirenpaskan näköstä on ollu siemenkin.

viikon loppuna saahaan viimeset kaurat puitua ivory merkkistä kauraa

07031979 kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

07031979 kirjoitti:Anniina, muut roskat 0.1, vieras laji 0.1, surkastuneet 3.7, vihreät 0.6, kosteus 12.6, HLP 81.2, sakoluku 312 ja valkuainen 16.7. Tältä näytti viljavan esinäyte.

Millä tohon valkuaiseen on päästy? Surkastuneita aika ronskisti.

Anniinassa on lajikkeellisesti korkea valkuainen. Lisäprosentit antaa keväinen naudankuivikelanta ja salpietari. Kuivalanta on siitä kivaa et se imeytyy pitkin kasvukautta, jos kasvukausi on sateinen. Tänä vuonna ei ole ollut siitä puutetta. Tuo surkastuneiden määrä on tuon aikasen lajikkeen vitsaus ollu joka vuosi, viimevuonna niitä oli 3.9. TSP on 33-35, aika hiirenpaskan näköstä on ollu siemenkin.

Mitesn tautien ja tähkäsääskien torjunta?

Rubinjo kirjoitti:

07031979 kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

07031979 kirjoitti:Anniina, muut roskat 0.1, vieras laji 0.1, surkastuneet 3.7, vihreät 0.6, kosteus 12.6, HLP 81.2, sakoluku 312 ja valkuainen 16.7. Tältä näytti viljavan esinäyte.

Millä tohon valkuaiseen on päästy? Surkastuneita aika ronskisti.

Anniinassa on lajikkeellisesti korkea valkuainen. Lisäprosentit antaa keväinen naudankuivikelanta ja salpietari. Kuivalanta on siitä kivaa et se imeytyy pitkin kasvukautta, jos kasvukausi on sateinen. Tänä vuonna ei ole ollut siitä puutetta. Tuo surkastuneiden määrä on tuon aikasen lajikkeen vitsaus ollu joka vuosi, viimevuonna niitä oli 3.9. TSP on 33-35, aika hiirenpaskan näköstä on ollu siemenkin.

Mitesn tautien ja tähkäsääskien torjunta?

Ei mitään tuholaisaineita eikä tautiaineita. CCC-valmisteella oli pakko laittaa jarrua rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä, 0.5L meni hehtaarille. Kai sitä olis voinu ajaa amistarin ja zenitin mut kun ei keväällä tienny tulevasta kasvukaudesta ja en oikeen koskaan harrasta vehnällä tautiruiskutusta. Toinen haittapuoli on se kasvuston myöhästyminen. Vehnät kun tarvis saada aikasin keväällä maahan ja vielä aikasemin syksyllä pois. Poikkeus on jos joutuu laittamaan peräkkäisinä vuosina samalle palaselle vehnää. Tuossa oli esikasvina apilanurmi, yksivuotinen. Kun nykyään on noi lannoitussuositukset sitä luokkaa ettei oikein vehnällekkään saa laittaa typpeä, niin mulla on kierrossa säilörehunurmea, kahdella lannoituskerralla. Ite en sitä käytä kun ei ole elukoita vaan se menee keruuseen naapurille. Tätä kautta sitä valkuaista saa......

Scarlettin tulokset tuli, puitu 26.8.

Satoa alta kolmen ja puolen tonnin/ha.

Kosteus 13,0
HLP 68,6
Valkuainen 10,2
Lajitteet I+II 92,0
Lajite IV 2,2
Mallasitävyys 96
Tärkkelys 63,5

07031979 kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

07031979 kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

07031979 kirjoitti:Anniina, muut roskat 0.1, vieras laji 0.1, surkastuneet 3.7, vihreät 0.6, kosteus 12.6, HLP 81.2, sakoluku 312 ja valkuainen 16.7. Tältä näytti viljavan esinäyte.

Millä tohon valkuaiseen on päästy? Surkastuneita aika ronskisti.

Anniinassa on lajikkeellisesti korkea valkuainen. Lisäprosentit antaa keväinen naudankuivikelanta ja salpietari. Kuivalanta on siitä kivaa et se imeytyy pitkin kasvukautta, jos kasvukausi on sateinen. Tänä vuonna ei ole ollut siitä puutetta. Tuo surkastuneiden määrä on tuon aikasen lajikkeen vitsaus ollu joka vuosi, viimevuonna niitä oli 3.9. TSP on 33-35, aika hiirenpaskan näköstä on ollu siemenkin.

Mitesn tautien ja tähkäsääskien torjunta?

Kai sitä olis voinu ajaa amistarin ja zenitin mut kun ei keväällä tienny tulevasta kasvukaudesta ja en oikeen koskaan harrasta vehnällä tautiruiskutusta.

Keväällä?
Tautitorjunta AINA tähkään vehnällä, etenkin aikasella lajikkeella. Paljonko tulee miinusta noista surkastuneista?

Rubinjo kirjoitti:Tautitorjunta AINA tähkään vehnällä, etenkin aikasella lajikkeella. Paljonko tulee miinusta noista surkastuneista?

Reilu 4e/tonni. Valkuaisesta saa 18e kun 15.6 ylittyy. Eli jos tautitorjunnalla tulis vähemän surkastuneita ja muutama satakiloa lisää satoa, jättäsin tekemättä ja panostaisin valkuaiseen. Kun se kuitenkin myöhästyy muutamalla päivällä. Ja tänäsyksynä monen Eepokset jotka on saanu 2 kertaa tautiaineet, ovat vielä vihreitä. Myöhäseks menee ja sako laskee ja kuivauskustannukset kohoaa kun on kylmää.

Itsellä oli Amistarilla ruiskutettua Zebraa jonka puin jo aikaa sitten. Mielestäni käsittely ei myöhästänyt tuulentumista. Tosin ei ollut ruiskuttamatonta vehnää vertailuna. Ja lisäksi eikö se ole niin että se on taudit jotka nopeuttavat valmistumista ja ruiskutettu vain kasvaa terveenä pitempään
Noin muuten puinneista niin 1 ha vehnää jäljellä joka ei ole vielä kypsää (iti myöhään.) Lisäksi rapsit jäljellä.

claas58 kirjoitti:Itsellä oli Amistarilla ruiskutettua Zebraa jonka puin jo aikaa sitten. Mielestäni käsittely ei myöhästänyt tuulentumista. Tosin ei ollut ruiskuttamatonta vehää vertailuna. Ja lisäksi eikö se ole niin että se on taudit jotka nopeuttavat valmistumista ja ruiskutettu vain kasvaa terveenä pitempään
Noin muuten puinneista niin 1 ha vehnää jäljellä joka ei ole vielä kypsää (iti myöhään.) Lisäksi rapsit jäljellä.

Radikaali ero tautitorjutuilla ja torjumattomilla vehnillä. Harmittaa kun tuli ajettua tautiaineet tähkällekin,millon lie puimaan ja kuitenkin kosteampaa kuin nämä ilman tautitorjuntaa jääneet jotka selvästi kypsymässä.
Satoeroa saa tulla tonni hehtaarilta,silti tautien torjumatta jättäminen olisi kannattanut. Tältä vaikuttaa näin etukäteen,kun ohrien kypsymistäkin ootellaan.

claas58 kirjoitti:Ja lisäksi eikö se ole niin että se on taudit jotka nopeuttavat valmistumista ja ruiskutettu vain kasvaa terveenä pitempään

Jotensakin noin, pitkään oli viimevuotinen tautiruiskuttamatonkin vehnä rapsin jälkeen.

Tänään zebraa, kosteus kahdenkymmenen kummankin puolen.

Ohrat ja vehnät puitu. Nyt kaapissa eka kaurasatsi. Täällä on nyt menossa neljäs poutapäivä putkeen ja sen huomaa puintikosteudessa joka oli luokkaa 17. Öljyä mennyt tänä syksynä ihan tajuttomasti. Nyt siirryttiin kokeilemaan kuivauksessa malli Koivumäkeä elikkä ajetaan mahdollisimman paljon vain pääsuuttimella. Huomenna mittaillaan ja tehdään varovaisia johtopäätöksiä

Jorma kirjoitti:Onko kellään muuten kevätvehnän sakolukuja tältä syksyltä?

Kruunu sako 290, valk.12,5
Mahti sako 282 valk. 12,8
meille ei osunut se lounaan syyskuun alun iso sade ja kohta on jo viikon jatkunut tuulinen pouta. Kylmää on ja sitä kautta öljyä palaa. Eilisillan viimeisen kärryllisen puintikosteus oli enää 16. Saattaa käydä että tulee puinneissa tauko kun kaurat vaikuttaa vielä keskeneräisiltä. Rypsit samoin.