Ruis/syysvehnä 2010/2011

[kylmis]

Nyt alkaa Arktikan tähkä tulla pihalle ja pitäisi alkaa miettimään oikeaa ajankohtaa lisätypen levitykselle. Vaihtoehtoja käytännössä levitys juhannuksena tai heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Kumpi on lähempänä oikeaa ajankohtaa? Lannoitteena salpietari, jota tarvii viskalla levittää.

[SS]

Sateen alle levitettynä näkyy vaikutus jo viikossa. Valkuaispitoisuutta jos havittelee, mahdollisimman myöhään. Riski tietenkin on, että kuivat säät eivät anna täyttä vaikutusta, varsinkin kun juuristo on valmiiksi syvällä veden perässä mennyt alkukesästä.

Valkuaissato kiloina seuraa vehnällä aika hyvin kokonaistyppeä, että minun mielestäni, kun tähkälukumäärä on jo enimmäkseen määräytynyt, viivyttelyyn pitkälle heinäkuulle ei olisi aihetta, saattaahan laiho olla puitavissa jo heinäkuun lopulla. En kuitenkaan tiedä uusimpia säännöksiä, että onko olemassa jokin kasvuaste, jonka jälkeen levitystä ei lasketa kokonaistyppeen ?

-SS-

[Rubinjo]

Vaihtoehtoja käytännössä levitys juhannuksena tai heinäkuun ensimmäisinä päivinä.

Miksi noin? Miks ei heti ku keli sallii? Ei se nyt niin minuutin päälle oo...
Ps. Juhannuksenahan ei voi levittää ku tieliikennelaki kieltää..

[kylmis]

Levittäjä on viikot työmatkoilla, niin se vähän rajoittaa optimikohdan hakemista

Eiköhän se jompana kumpana viikonloppuna onnistu

[Köysti]

Nyt on Magnifik tähkällä ja yhtäkkiä näyttäis paremmalta ja tiheämmältä kuin viimevuotiset. Semmoista etusormen mittaista tähkää näyttäis olevan joten ihan ok. Kasvusto on polvenkorkuista joten pysyy varmaankin pystyssä vaikka tulis kovempaakin myräkkää heinäkuussa. Pitää varmaankin pintalevittimellä laittaa kylvinkoneeseen jääneet typet evääksi heikoimmalle lohkolle kun maakin olis mukavan kosteaa. Tautiaineet ja kärpäsmyrkyt tietysti säiden salliessa pitää ajaa. Puimurin tappiomittarihan sen totuuden vasta kertoo, kattellaan...

[HätänenHämäläinen]

Mikäs ny tähkää vaivaa? Sääskiä ei ainakaan ole osunu silmiin. Kuivuuttako tää on?

[SS]

Noh. syysvehnien kehitysvaihe osui helteiden aikaan, jossakin vaiheessa voima tai vesi loppui, ja tähkän yläpää jäi tyhjäksi.

Tuo on viljan oma keino varmistaa, että itäviä, isoja ja vahvoja siemeniä tulee ainakin muutama. Yökasteiden aikaan jatkuva viikoittainen laimeiden typpiliuosten levittäminen ehkä olis voinut viivyttää tuota surkastumista näihin sateisiin asti. Mutta eihän sitä voi todistaa, vaikka joskus sellaista yrittelin.

Voithan antaa näytteet jollekin kasvintutkimuslaitokselle, näkyy ainakin ravinnepuutokset ja mahdolliset tuhoeläinvioitukset. Voihan noita tähkiä itsekin purkaa ja luupilla katsella.

-SS-

[kylmis]

Juhannuksen kunniaksi typpeä vehnälle hyvän säätilan vallitessa. Saa nähdä onko mitään hyötyä. Kasvustot monin paikoin todella hyvännäköisiä ja tumman vihreitä. Luulisi, että potkua on vieläkin keväästä jäljellä. Tällä seudulla on satanut tosi vähän koko kesää ajatellen ja voisi kuvitella, että apulannat eivät ole valuneet juuristoilta karkuun. Olisi kyllä aika vehnänkin taas onnistua. Kahdella edellisellä kaudella valkuaiset olivat totaalisesti kateissa.

[SS]

Niin, tuossa lovitähkässä, löysin samanlaisia keskellekin tähkää tulleita valkoisia tyhjiä paikasta (Skagen) , jossa on mennyt ruiskun puomi sisäkurvissa. Aineena typpiliuos 18 ltr + Amistar 0.3 + Zenit 0.4 l . Ei ollut Kestacia. Samoissa kasviyksilöissä saattoi olla lippulehdestä kolmasosa ruskettunut kärjestä.

Ruiskutus tehtiin helteiden loppuessa, eli ehkä oli vähän herkkää se kasvusto ottamaan itseensä.

-SS-

[Jari]

Tiedä mitä odottaa syysvehnästä, Urhoa kun on. Pitkää tahtoo olla, vyörärölle saakka ja juolavehnää liikaa seassa, puolella alasta.

[errav]

Nyt olis kaikki S- vehnät puitu. Satoa tuli n. 4,5t/ ha. Erikoinen juttu hyvännäköisestä kasvustosta joka talvehti hyvin ei tullut kiloja juurikaan enempää mitä harvaksi jääneestä. Analyysit mukavia valk 13,5%-14,5% ja hlp 83-85. Harmi kun ei ollu viime viikon lopulla valmista nyt sateiden välissä puituna kosteus oli luokkaa 22%. Ennen sateita 17%. Ensi vuodeksi opittua kaikki syysvilja pellot kultivoidaan ja lajikkeeksi olivinin rinnalle magnifik. Alun perin oli SS tarinoiden perusteella valittuna Gunbo,mutta vierailu Västankvarnissa heinäkuun lopulla muutti mielen.

Onko k-vehnä esikasvina huonompi kuin ohra syysvehnälle, kun ei oo noi ohramaat oikeen syysviljalle sopivia ja taitaa toi rapsi lohko olla liian pehmeetä.

[Rubinjo]

Onko k-vehnä esikasvina huonompi kuin ohra syysvehnälle, kun ei oo noi ohramaat oikeen syysviljalle sopivia ja taitaa toi rapsi lohko olla liian pehmeetä.

On paljon huonompi. Pehmeetä, siis märkä maa?

[errav]

Maalajina LjS ja HtS rm noin puolella alasta loput HsS ja Hts m. Lisäksi tasainen lohko joten vähän arveluttaa veden seisominen.

[SS]

Gunbo 14.4% 360 83kg
Skagen 13.6% 350 81 kg
Magnifik 13.5% 320 83 kg

Magnifik 3.5 t/ha , Skagen 5 t/ha , Gunbo 6 t/ha

Magnifik ja Skagen on lannoitettu tiukasti ympäristötuen rajojen mukaan.

Jonkun verran tuttua tekstiä on tuossa linkin KM:n kirjoituksessa. Olen varmaan saanut jotakin muuta siementä kuin Magnifikia, kun itsellä on Magnifikin talvenkestävyydestä hieman toinen kuva. Gunbo taasen oli juuri sellainen lajike nyt uudelleen käyttöönotettuna, niin kuin muistankin, yli kymmenen vuotta sitten edellisen kerran. Oli vaan nin myöhäistä silloin että arvelutti jatkaa. Mikäs sitä nykyisissä eteläeuroopan keleissä on viljellä.

http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/ ... nkestavyys

-SS-

[HätänenHämäläinen]

Urhoa 4,1tn/ha. Hlp 81. Ihan tyytis pitää olla kun n. 20% alasta oli maalajin takia täysin tyhjää... Eipä muuta kuin uus kierros perään...