-= Maatalous Foorum =-

Wilpo kirjoitti:Ei ne metsänreunat oikeasti kasva mitään. Puimurinhytistä katsottuna silmällä erottaa vain kasvuston tiheyden, ei jyvien lukumäärää tähkässä. Omien peltolohjoen sisällä maalajit ja multavuus vaihtelee suuresti.

Ton avulla onkin hyvä rajata kesantosuikaleita metsänreunoihin yms. huonosti kasvaviin kohtiin. Kesantohan (tai hvp) on taas kannattavampaa kun tuotantopanosten hinnat on korkeella.

Minä olen olen harrastanut juuri tuota metsänreunojen kesannointia. Kolmen metrin kylvökoneella kun tekee kaksi edestakaista reissua heinänsiemenellä niin tulee 12 metriä leveä kaistale. Siihen on mukava käydä levittämässä esim. ruiskun huuhteluvesiä.

Mutta jos palataan aiheeseen niin hämmästyttävän hyvään tarkkuuteen Wilpo on päässyt. Ton parempaan tuskin voikaan päästä, koska HLP:n mittaustarkkuuskin alkaa rajoittamaan. Millaisia lukemia kosteusanturi on antanut verrattuna tavalliseen pikakosteusmittariin? Jos sekin on tarkka niin herää kysymys kannattaisiko sellainen hankkia kuivurille. Näillä öljyn hinnoilla ketuttaa, kun aamulla huomaa hiushygroskoopin pysäyttäneen kuivauksen lukemaan 11,8 %.

Rubinjo kirjoitti:Ton avulla onkin hyvä rajata kesantosuikaleita metsänreunoihin yms. huonosti kasvaviin kohtiin. Kesantohan (tai hvp) on taas kannattavampaa kun tuotantopanosten hinnat on korkeella.

Näin olisi tarkoitus tehdä. Itellä on tuo viljelynmonipuolistaminen, jossa vaaditaan 10% nurmea tai kesantoa. Näihin kaikkiin huonoihin metsän reunoihin, päisteisiin ja muihin huonoksi mittauksessa osoittaviin kohtiin hukkuu helposti monta hehtaaria.

Carnivor kirjoitti:Mutta jos palataan aiheeseen niin hämmästyttävän hyvään tarkkuuteen Wilpo on päässyt. Ton parempaan tuskin voikaan päästä, koska HLP:n mittaustarkkuuskin alkaa rajoittamaan. Millaisia lukemia kosteusanturi on antanut verrattuna tavalliseen pikakosteusmittariin? Jos sekin on tarkka niin herää kysymys kannattaisiko sellainen hankkia kuivurille. Näillä öljyn hinnoilla ketuttaa, kun aamulla huomaa hiushygroskoopin pysäyttäneen kuivauksen lukemaan 11,8 %.

En ole sen tarkemmin kalibroinnut kosteusmittari, kun ajanut puimurilla muutaman kymmenen metriä ja katsonut mitä satomittari näyttää kosteutta. Tämän jälkeen käsimittarilla tarkastanut säiliöstä näyttääkö samaa. Jos ei näytä olen tehnyt korjauksen satomittariin parilla napin painalluksella. Tämän jälkeen satomittarin kosteusnäyttö näyttää suurinpiirtein samaa pellon eri kohdissa samaa.
Kosteuden vaihteluihin toi kyllä reagoi nopeesti. Esim ruiskutraktorin pyöränjäljistä on jäänyt vihreetä kasvuston peltoon, tämän mittari näyttää nopeesti kosteuden nousuna.
Epäilisin että voisi toimia kuivurissa ja olisi hyvä ratkaisu. Tarkkuudesta en tosin osaa sanoa. Tuossa puimurikäytössä ei tarkkuuden tarvi ainakaan olla millilleen.

Wilpo kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Ton avulla onkin hyvä rajata kesantosuikaleita metsänreunoihin yms. huonosti kasvaviin kohtiin. Kesantohan (tai hvp) on taas kannattavampaa kun tuotantopanosten hinnat on korkeella.

Näin olisi tarkoitus tehdä. Itellä on tuo viljelynmonipuolistaminen, jossa vaaditaan 10% nurmea tai kesantoa. Näihin kaikkiin huonoihin metsän reunoihin, päisteisiin ja muihin huonoksi mittauksessa osoittaviin kohtiin hukkuu helposti monta hehtaaria.

Carnivor kirjoitti:Mutta jos palataan aiheeseen niin hämmästyttävän hyvään tarkkuuteen Wilpo on päässyt. Ton parempaan tuskin voikaan päästä, koska HLP:n mittaustarkkuuskin alkaa rajoittamaan. Millaisia lukemia kosteusanturi on antanut verrattuna tavalliseen pikakosteusmittariin? Jos sekin on tarkka niin herää kysymys kannattaisiko sellainen hankkia kuivurille. Näillä öljyn hinnoilla ketuttaa, kun aamulla huomaa hiushygroskoopin pysäyttäneen kuivauksen lukemaan 11,8 %.

En ole sen tarkemmin kalibroinnut kosteusmittari, kun ajanut puimurilla muutaman kymmenen metriä ja katsonut mitä satomittari näyttää kosteutta. Tämän jälkeen käsimittarilla tarkastanut säiliöstä näyttääkö samaa. Jos ei näytä olen tehnyt korjauksen satomittariin parilla napin painalluksella. Tämän jälkeen satomittarin kosteusnäyttö näyttää suurinpiirtein samaa pellon eri kohdissa samaa.
Kosteuden vaihteluihin toi kyllä reagoi nopeesti. Esim ruiskutraktorin pyöränjäljistä on jäänyt vihreetä kasvuston peltoon, tämän mittari näyttää nopeesti kosteuden nousuna.
Epäilisin että voisi toimia kuivurissa ja olisi hyvä ratkaisu. Tarkkuudesta en tosin osaa sanoa. Tuossa puimurikäytössä ei tarkkuuden tarvi ainakaan olla millilleen.

Keväisellä Antin-tehtaan vierailulla kerrottiin, että itse viljasta mittattava kosteus on liian epämääräinen kuivurissa, mutta jotain mullistusta alalla saattaa kuulemma olla. Olisiko tämä sitten se?

Tarkoittivat varmaan specksmeterin Ruiskutuksen yhteydessä kerättyä tietoa maan vesitaloudesta, tiiviydestä ja kasvuston jäykkyydestä mitattuna mekaanisesti Myller kasvuston kitka mittarilla ( Koneviestissä jotain Holma kertoili )

heheh
Käsittämättömän hyvä peli tuo ceres.
muutamia tarkistuspunnituksia ja vielä useampia tarkistuskosteusmittauksien ja kalibrointien jälkeen voin sanoa että TUO LAITE TOIMII.

nyt vaan sit enää tarvii saada tuleentunutta viljaa puimurin eteen PALJON niin pystyn laitteleen tännekin hienoja karttoja.

-a

ja tarkennuksena, JOS puimurikuski (minä itse) saa päähänsä jostain syystä puida maata pöydälle, ja vielä paljon, hyvin paljon, josta merkittävä osa menee koneen kitusiin, niin kosteusmittauksen kalibrointi menee lievästi sanottuna ..piip...
Joten, En suosittele! =)

-a

Anssi kirjoitti:ja tarkennuksena, JOS puimurikuski (minä itse) saa päähänsä jostain syystä puida maata pöydälle, ja vielä paljon, hyvin paljon, josta merkittävä osa menee koneen kitusiin, niin kosteusmittauksen kalibrointi menee lievästi sanottuna ..piip...
Joten, En suosittele! =)

-a

Kosteus lähempänä sataa?

kosteus hyppäsi 30-35 välille, näyttäen käytännössä 10-15 liikaa kokoajan.
mutta, laite toimi, eli viljan kosteusero näkyi laitteesta, mutta ihan kuin tuo +15 prosenttia olis tullut "vain" normi kosteusmittauksen päälle.
pikkuhiljaa, muutaman säiliöllisen jälkeen luvut alkoivat pikkuhiljaa muuttua normaaleiksi.
mutta, opetuksena että kosteusmittaus menee pieleen heti jos on maata mukana.
lisäksi saunakukka aiheuttaa reiluja kosteuden nousuja.

-a

nyt alkaa oleen 250tn puitu ceresin kanssa ja hämmästelen laitteen toimivuutta.

käytännössä huoltovapaa, ei tarvii antureita putsailla, kosteusmittaus toimii ja tarkkuus on 1,5% sisällä kokoajan, vaikka eri lajikkeita yms.
satomittaus alkusäätöjen yms. jälkeen pitää julmetun hyvin paikkansa.

olen kyllä positiivisesti yllättynyt laitteen toimivuudesta, aikaisempaan yield Star laitteen "vääntösormimittaukseen" verrattuna tuo on ihan omaa luokkaansa.

-a

Anssi kirjoitti:käytännössä huoltovapaa, ei tarvii antureita putsailla, kosteusmittaus toimii ja tarkkuus on 1,5% sisällä kokoajan, vaikka eri lajikkeita yms.
satomittaus alkusäätöjen yms. jälkeen pitää julmetun hyvin paikkansa.

olen kyllä positiivisesti yllättynyt laitteen toimivuudesta, aikaisempaan yield Star laitteen "vääntösormimittaukseen" verrattuna tuo on ihan omaa luokkaansa.

Samanlaiset kokemukset täälläkin. Hienosti ja tarkasti toimii. Olen nyt muutaman kerran tarkistanut tuloksen kuivurin vaakalla kuivauksen jälkeen, kun olen ollut epäileväinen. Heittoa on ollut aina noin -+2%. Eli riittävän tarkka.
Kosteusmittarin asennus sampon kierrukan sisälle on pari kertaa tuottanut vaivaa. Kun on oikein märkää kunnon rikkaruoho kohtaa, niin se kerryttää siihen anturin tyveen kostean paakun ja kosteus näyttää sen takia väärin niin kauan kun sen puhdistaa. Sitten jos ajaa maata pöydältä puimurin sisälle, niin kosteus näyttää vähän aikaa n. 10-15% liikaa. Näissäkohdin olisi ehkä toinen asennustapa ollut parempi.

On näitä satokarttoja kiva analysoida ja pohtia ensivuoden korjauksia.

Hienosti toimii ! Hyvä laite, ei silmä paljoa satomäärästä kerro vaikka kuinka laihoa tiirailee..

Miten paljon aiotte säätää lannoitusta yhden vuoden kokemuksen perusteella? (Näin maallikosta tuntuu, että ilman ko. laitettakin uskaltaa säästää päisteissä ja metsänreunoissa tuntuvan euromäärän, ainakin lannoitteen kaukosäädön arvon, mutta ilman satotietoja lisääminen ei kovin helppoa.) Tutkimustuloksia varmaan löytyy kannattaako pyrkiä lannoittamaan saman verran kuin tavoitesato kuluttaa ravinteita (ravinnetase = 0) vai kannattaako yli- tai alilannoitus?

viljanviljelijä kirjoitti:Miten paljon aiotte säätää lannoitusta yhden vuoden kokemuksen perusteella? (Näin maallikosta tuntuu, että ilman ko. laitettakin uskaltaa säästää päisteissä ja metsänreunoissa tuntuvan euromäärän, ainakin lannoitteen kaukosäädön arvon, mutta ilman satotietoja lisääminen ei kovin helppoa.) Tutkimustuloksia varmaan löytyy kannattaako pyrkiä lannoittamaan saman verran kuin tavoitesato kuluttaa ravinteita (ravinnetase = 0) vai kannattaako yli- tai alilannoitus?

Ylilannoitushan on sama kuin heittäisit rahaa roskikseen.

Auts kirjoitti:

viljanviljelijä kirjoitti:Miten paljon aiotte säätää lannoitusta yhden vuoden kokemuksen perusteella? (Näin maallikosta tuntuu, että ilman ko. laitettakin uskaltaa säästää päisteissä ja metsänreunoissa tuntuvan euromäärän, ainakin lannoitteen kaukosäädön arvon, mutta ilman satotietoja lisääminen ei kovin helppoa.) Tutkimustuloksia varmaan löytyy kannattaako pyrkiä lannoittamaan saman verran kuin tavoitesato kuluttaa ravinteita (ravinnetase = 0) vai kannattaako yli- tai alilannoitus?

Ylilannoitushan on sama kuin heittäisit rahaa roskikseen.

Kovin harva taitaa saada kaikki ravinteet takaisin kuivurille, 90 % lienee monille kova tavoite.