-= Maatalous Foorum =-

Kolme hehtaaria olis vielä kauraa puitavana joten aika hyvällä mallilla on tämän vuoden urakka. Oon kuullut, että varsinkin aikaisis ohris olis tullu pahoja pettymyksiä joten tämä vuosi tais olla sitte Vildelle paremmin sopiva. Ohraa tuli sen mitä ennenkin ja samanlaatuista. Kevät- sekä syysvehnät molemmat ihan normaalia määrältään ja laadultaan.

Tänään oli ihan jees päivä, puimaan pääsi vasta kahden tienoilla mutta 27ha vehnää poikki Tarkoittaa että tuli loputkin vehnät korjuuseen, vielä ois rypsit jäljellä. Kevätvehnästä kertyi laatua ja kiloja, syysvehnästä ei kumpaakaan, jäi neljän tonnin nurkille

Laatua ja kiloja on suhteellinen käsite

Mulla syysvehnästä 3800kg ja kevätvehnästä 3890kg. Jälkimmäinen Quarnaa, isojyväistä, tasalaatuista, hlp 83kg (syysvehnällä sama). Tänään vein Raisioon näytteet analysoitavaksi. Mulla on pitkän aikavälin tulos kevätvehnänviljelystä aina toi 3700-3800kg ja valkuaiset hukassa. No, nyt testataan mitä sanoo Magnifik. Jos ensi syksynäkin on keskisato taas alle neljä tonnia, niin en tiiä mitä ton vehnänviljelyn kanssa tekisi. Todennäköisesti lähden viinakauppaan....

kylmis kirjoitti:Laatua ja kiloja on suhteellinen käsite

Mulla syysvehnästä 3800kg ja kevätvehnästä 3890kg. Jälkimmäinen Quarnaa, isojyväistä, tasalaatuista, hlp 83kg (syysvehnällä sama). Tänään vein Raisioon näytteet analysoitavaksi. Mulla on pitkän aikavälin tulos kevätvehnänviljelystä aina toi 3700-3800kg ja valkuaiset hukassa. No, nyt testataan mitä sanoo Magnifik. Jos ensi syksynäkin on keskisato taas alle neljä tonnia, niin en tiiä mitä ton vehnänviljelyn kanssa tekisi. Todennäköisesti lähden viinakauppaan....

Nuo ovat ihan hyviä keskisatoja, huomattavasti korkeampia kuin Suomen keskisadot ja samaa tasoa kuin valveutuneilla ISO-Vilja® - viljelijöillä. Jos tuosta alkaisi parantamaan, niin tonnin saisi ehkä lisää, toisen tonnin lajiketta vaihtamalla:

Typpi 150 - 180, jopa 200 kg/ha
reipas rikkilannoitus
Muut pääravinteet maksimille.
Hivenvalmisteet kasvukauden aikana (Multiple, Foliar Extra, Hiven 2000)
CCC-käsittely aikaisemmalla orasasteella parantamaan sivuversojen syntymistä
Kevätviljoilla suorakylvö tai kevytmuokkaus, kuivuus verottaa kevätviljoja kynnetyllä.
Kevytmuokattu/suorakylvetty aina täyden annoksen tautitorjunnat, mieluiten orasasteella eri aine kuin kukkimisen aikaan.

Syysviljoilla kyntö alle ja huolellinen kylvötiheyden optimointi. Liian tiheästä ei tule huippusatoa, valitettavasti.
Syysviljoilla kolme tautitorjuntaa, syksyllä ja kaksi kasvukaudella.
Syysviljojen kevätlannoitus aikaisin, tarkoittaa siis vielä routaantuneeseen maahan juri lumien sulamisten jälkeen. Tässä kohdassa useimmiten menetetään syysviljojen sato, ratkaisu on tietysti kastelu, jota paikoin harjoitetaan syysviljojen lannoitteiden sulattamiseen.

Maksimisatojen tavoittelussa on kasvinvuorottelulla merkitys, eikä esimerkiksi työtä säästäviin "yhdistelmäruiskutuksiin" pidä erehtyä, joka aine oikeaan aikaan tai ei ollenkaan. Kyllä esim. Englannissa ruiskutetaan syysviljat vähintään 4 kertaa ja lannoitetaan yhtä monta kertaa.

-SS-

Vois vetää viljapuolen pakettiin kun viimeiset vehnät puitiin joku päivä sitten. Syysvehnä (urho) pommiin täysin omasta mokasta kun myöhästyin kasvunsääteen kanssa = 3800kg/ha... Ohrat (vilde) ihan ok. Yks huippulohko petti tuntemattomasta syystä jääden noin 4t/ha. Kasvusto oli täyttä ja hyvännäköistä, mutta säiliöön ei kertyny tavaraa? Muuten ohrista 5-5,4t/ha keskisadon jäädessä aika tarkasti viiteen tonniin. Kevätvehnistä (bjarne) tuli keskisatoa 4,75t/ha. Joukossa yksi kuuden hehtaarin 2006 raivattu lohko josta satoa tuli reilu 3,5t/ha. Muiden lohkojen keskisato 5,25t/ha.
Ihan tyytyväinen olen lukuunottamatta syysvehniä ja tuota yhtä ohralohkoa. Sadot todettu kuivurivaakasta.

Kauraa olis vielä jäljellä n.4ha.Just ku sain puimurin ja traktorin kärryineen 12km päässä olevalle pellolle,alkoi sataa Rypsit ois sitte vielä..

Kultivointi on ollut jo pitkään ensisijainen peltojen käsittelymuoto. Kynnetään ainoastaan multavia lohkoja, joilla kevytmuokkaus on toivotonta. Syysviljan apulannasta tuli kylvettyä 100kg pääsiäissunnuntaina. Hiukan jäi peltoon jälkiä ja ne kohdat näkyivätkin tummempina toukokuun loppuun asti, mutta ei niitä kesemmällä erottanut. 20kg typpeä sitten juhannuksena tähkälle. Täytyy tuohon tautihommaan alkaa perehtyä jahka saan uuden ruiskun alle, että on järkevää tehdä noita lippulehtivaiheen ruiskutuksia. Mää olen käyttänyt nyt olosuhteiden pakosta sellaista tekniikkaa, että myöhäisellä orasvaiheen ruiskutuksella on ajettu strobi+joku muu tautiaine. Vaikea sanoa mikä hyöty tuosta on ollut. Mulla on kuitenkin ollut ajatuksena, että strobin vaikutus kestää ainakin heinäkuun puoliväliin ja se poistaa kaikenlaisia stressioireita mitä tulee esim. kuumuudesta ja kuivuudesta. Näyttöjä tästä ei mulla tietenkään ole. Mun mielestäni toi tautiaineiden käytöstä ei pitäisi olla ainakaan haittaa, kun ainekustannuskin on kohtuullinen, kun käyttää maltillisia annoksia.

Toi syysviljojen lannoitus jäi siinä mielessä askarruttamaan, kun Raision viljelyohjeet on jotenkin erikoiset. Eli hyville oraille keväällä kolmasosa apulannasta ja heikoille puolet. Loppuja sitten myöhemmissä kasvuvaiheissa. En ole muualta tuon tyyppistä ohjeistusta löytänyt. Aattelin, että tulevana keväänä ajan edelleen ekan lannoituskierroksen mahdollisimman aikaisin ja loput orasvaiheessa. Tähkävaiheen sivuutan kokonaan ja koitan vaan saada mahdollisimman paljon kiloja kasaan. Tämä nyt ihan kokeilun halusta, että näkisi onko tällä seudulla mahdollista saada ylipäätään kiloja vehnästä.

Toi eri tautiaineiden käyttö on mielenkiintoinen pointti. Olisin siitä lähtenyt edelleen, että orasvaiheessa strobi+joku muu ja tähkälle strobi+joku muu. Ja samoilla aineilla kummatkin.

Aiotko ajaa Reetalle tautiaineita?

kylmis kirjoitti: Kultivointi on ollut jo pitkään ensisijainen peltojen käsittelymuoto.
*******
Syysviljan apulannasta tuli kylvettyä 100kg pääsiäissunnuntaina. Hiukan jäi peltoon jälkiä ja ne kohdat näkyivätkin tummempina toukokuun loppuun asti
*****************
20kg typpeä sitten juhannuksena tähkälle.
************
myöhäisellä orasvaiheen ruiskutuksella on ajettu strobi+joku muu tautiaine.
*******************
Mun mielestäni toi tautiaineiden käytöstä ei pitäisi olla ainakaan haittaa, kun ainekustannuskin on kohtuullinen, kun käyttää maltillisia annoksia.
******************
Toi syysviljojen lannoitus jäi siinä mielessä askarruttamaan, kun Raision viljelyohjeet on jotenkin erikoiset. Eli hyville oraille keväällä kolmasosa apulannasta ja heikoille puolet.
**************
Toi eri tautiaineiden käyttö on mielenkiintoinen pointti. Olisin siitä lähtenyt edelleen, että orasvaiheessa strobi+joku muu ja tähkälle strobi+joku muu. Ja samoilla aineilla kummatkin.
**********
Aiotko ajaa Reetalle tautiaineita?

Ensinnäkin, tuo kevytmuokattuun syysvehnä saattaa olla lisäriski, vaikka ei minulla ole mitään viitettä tutkimustietoon siitä.

Sadalla kilolla typpeä et voi enempää satoa saadakaan, jos ei ole orgaanisia lannoitteita reippaasti mukana

Sadonmuodostuksen osalta kriittisimmät hetket ovat noin 2 viikon aika ennen tähkälletuloa/kukintaa, tämmöisiä tuloksia ovat englantilaiset joissakin kokeissa saaneet.

"Maltilliset annokset" tautiaineita kestävät vähemmän aikaa. Kakkua ei vain voi samalla syödä ja säästää. Pitäs ryhdistäytyä itse kunkin näissä asioissa. Ei me päivittäin laiteta kaffekuppiin antibioottiakaan pikkumurusta ihan vaan siks että varmaan pysyttäis terveenä.

Tutustu ainevalmistajien omiin ohjeisiin, nimenomaan strobin kanssa pitää käyttää muitakin tuotteita, ja vaihtaa mielellään toiseen ruiskutukseen. Keväällä härmäerikoisaineet ja syksyllä septoria ja punahome

Tuo apulannan jakaminen edellyttää hyviä kosteusoloja ja hikeviä maita, ja etenkin kastelua. Tässä on tullut eniten takkiin, kun täpinöimään aloin. Lannoitus mieluummin huhtikuun puoliväliä kohti, kuin vapun lähelle venytettynä. Se tumma raita pyöränjäljessä lienee se ilmiö, että lannoite on mennyt tiivistettyyn maahan ja pohjakosteus on noussut sulattamaan rakeet tehokkaammin. Näin olen asian pähkäillyt. Lisäksi olen tehnyt kokeita, viikon väliä pitänyt lannoituksella. Kyllä se myöhästyminen keltasta orasta tekee ja on todella huono pensastumaan. Eli oma usko on vahvistunut , että ei välttämättä kannata viivytellä oraslannoituksessa, mut aina ei tehtaalta kerkiä käymään. Levitin ja paripyörät ainakin pitää laittaa jo syksyllä. Täälä yksi edesmennyt syysvehnäkunkku laittoi apulannat aina jäätyneellä maalla, ei tullut kurajälkiä. Kyllä syksyllä massikka ulvahteli siihen malliin, että joku salaisuus siinä aikaisessa lannoituksessa oli.

Reetta ei todennäköisesti tautiainetta saa, laonesto yksistään on riittävän haastava, enkä meinaa lannoittaakaan kovin runsaasti, tavanomainen ruis on enemmänkin viljelykiertoa meikäläiselle, eikä maksimisadon tavoittelua. Ja hybridin puimahetki saa kaikki tavalliset rukiit tuntumaan niin mitättömiltä.

-SS-

SS kirjoitti:

kylmis kirjoitti: Kultivointi on ollut jo pitkään ensisijainen peltojen käsittelymuoto.
*******
Syysviljan apulannasta tuli kylvettyä 100kg pääsiäissunnuntaina. Hiukan jäi peltoon jälkiä ja ne kohdat näkyivätkin tummempina toukokuun loppuun asti
*****************
20kg typpeä sitten juhannuksena tähkälle.
************
myöhäisellä orasvaiheen ruiskutuksella on ajettu strobi+joku muu tautiaine.
*******************
Toi syysviljojen lannoitus jäi siinä mielessä askarruttamaan, kun Raision viljelyohjeet on jotenkin erikoiset. Eli hyville oraille keväällä kolmasosa apulannasta ja heikoille puolet.
**************
Toi eri tautiaineiden käyttö on mielenkiintoinen pointti. Olisin siitä lähtenyt edelleen, että orasvaiheessa strobi+joku muu ja tähkälle strobi+joku muu. Ja samoilla aineilla kummatkin.
**********

Ensinnäkin, tuo kevytmuokattuun syysvehnä saattaa olla lisäriski, vaikka ei minulla ole mitään viitettä tutkimustietoon siitä.

Sadalla kilolla typpeä et voi enempää satoa saadakaan, jos ei ole orgaanisia lannoitteita reippaasti mukana

"Maltilliset annokset" tautiaineita kestävät vähemmän aikaa. Kakkua ei vain voi samalla syödä ja säästää.

Tutustu ainevalmistajien omiin ohjeisiin, nimenomaan strobin kanssa pitää käyttää muitakin tuotteita, ja vaihtaa mielellään toiseen ruiskutukseen. Keväällä härmäerikoisaineet ja syksyllä septoria ja punahome

Tuo apulannan jakaminen edellyttää hyviä kosteusoloja ja hikeviä maita, ja etenkin kastelua.-SS-

Ei kevytmuokkaus ole riski.... tai no... on tosiaan kevytmuokkauksia ja "kevytmuokkauksia". Suurimin osa sängestä ja oljista pitäisi saada piiloon, jotta muokkauksesta olisi jotain hyötyä. Kultivaattorilla pystyy muokkaamaan niin syvään, että juurille ja vedelle saa tilaa yhtä hyvin kuin kyntämällä. Jos aikoo kylvää syysvehnää syysvehnän perään, niin eiköhän se ole riski kaikilla muokkaustavoilla.

Aikainen typpilannoitus tuo kiloja, myöhäisemmät valkuaista. Uskoakseni tästä syystä Raisio suosittelee typen jakamista. Itse en ole vielä jakamista harrastanut. Uskoakseni se laskee satoa eikä valkuaispitoisuudesta saatava hyöty vaivaan nähden ole kovin suuri. Toinen syy savimaa. En usko, että myöhäisessä vaiheessa annettu typpi rakeisessa muodossa ehtisi vaikuttamaan kuin tuurilla (=riittävä vesisade pian levityksen jälkeen). Nestemäisessä muodossa on polttoriski. Jos vihreitä lehtiä polttaa typellä pahasti, niin eiköhän se sadonmuodostusta häiritse.

Ns. maltillisissa tautiaineannoksissa ei ole järjen hiventäkään, ellei halua jalostaa torjunta-aineita kestävää kantaa. Jos tauteja on, niin riittävä annos. Ja jos tauteja ei kasvustossa ole, niin purkeista pidetään näpit irti.

Typen jakaminen on aikakaudelta, jolloin tonni salpietaria meni vehnämaille parin kolmen lannoituskerran aikana, ilman mitään tunnontuskia. Kun ei se oras yli 150 kiloa kertalevityksellä parhaimmin kerkee nielemään.

Nyt lannoitusrajojen aikakaudella olisi viisainta kiltisti panna manu kevätvehnää ja lannoittaa 150 kg typpeä ruiskulla tähkälle ennen puintia. Ureakontillisen voisi kuivuriinkin kipata pyörimään.

Saisipa Raissiokin sitä 24%:n valkuaistansa. Laatusadon mallilla.

-SS-

SS kirjoitti:

kylmis kirjoitti:

Reetta ei todennäköisesti tautiainetta saa, laonesto yksistään on riittävän haastava, enkä meinaa lannoittaakaan kovin runsaasti, tavanomainen ruis on enemmänkin viljelykiertoa meikäläiselle, eikä maksimisadon tavoittelua. Ja hybridin puimahetki saa kaikki tavalliset rukiit tuntumaan niin mitättömiltä.
-SS-

Yhteistyökumppanilla on nyt kahtena vuonna ollut Reettaa ja kasvunsäätelynä pelkkä rikkakasvi ruiskutuksen yhteydessä annettu 5C Limit.
Kumpanakin vuonna kestänyt 90%:sesti pystyssä. Satotasot kuitenkin siellä likempänä 5000kg/ha.
-09 oli pituudeltaan lähinnä hyvän kauran luokka, tänä vuonna enempikin semmoista "rukiin pituista", ehkä siksikin että rikkaruiskutus meni niin pitkälle että klormekvatin käytön kannalta alettiin olla aika lailla niillä rajoilla..
Miksikään perusohjeeksi tuota ei tietysti oikein voi antaa, kyllä rukiissa kumminkin on ainakin henkisesti varauduttava siihen että tarvitsee toisen käsittelyn.
Lähinnä sitä tarkoitan että käytännössäkään tuo ei ole ollenkaan semmoista rojoa mihin Riihen tms. kanssa on tottunut.

Kyllä se on se kaikkein huonoin taktiikka ajaa vehnälle tautiainetta pieninä annoksina oras/pensomisvaiheessa. Tänä vuonna ei taudit pysyny poissa vaikka ajoi täyden käyttömäärän acanto+zenit tähkälletulovaiheessa. Mieluummin tosiaan jätät ne aineet purkkiin kun ajat pieniä määriä liian aikaisessa vaiheessa.

bouli kirjoitti:Lähinnä sitä tarkoitan että käytännössäkään tuo ei ole ollenkaan semmoista rojoa mihin Riihen tms. kanssa on tottunut.

No hyvä kuulla. Kaikki on aina ylös saatu. Sampolla huom ! Anna Riihi ja Elvi, aika haastavia. Amilo helppo, mut selvästi huonompi talvehtiminen. Matador, on oikeastaan ikävä lajiketta. Vain muutama taitaa Etelä-Suomessa sitä viljellä enää. Jokin ruotsalainen lajike. Satoisampi kuin Elvi, lujakortisempi, parempi talvehtimaan kuin Amilo.

Katsotaan sit Reettaa miten se kasvaa. Olisiko 90 kg N semmonen sopiva, kevätviljamaahan laitettu ja multava on.

Mut kyllä hybridi kovilla savimailla on myös joskus uskomaton. Kuin ohraa viljelis.

-SS-

Ohi on! Viimeiset rapsit tuli tänään puitua pois. Kauan kesti puinnit, kun 4. elokuuta aloitin ja tänään tuli valmiiksi..

Sitkesti pysyy taivas pilviverhon peitossa,vaikka lupas aurinkoista..Ois lakosta kauraa vielä 3ha jäljellä,taitaa jäädä sinne Eilen tuli iso paikallinen kuuro,olin ite 5km päässä niittämässä ojanpyörtänöitä,kun tulin pois niin pelloilla oli isoja lammikoita..Ei pääse ees ruiskuttamaan glyfoa,ku kasvusto on vesimärkää..Saa nähdä milloin pääsee rypsin kimppuun,ennusteiden mukaan ei ainakaan viikkoon