-= Maatalous Foorum =-

Rypsit tuli tänään pois, oli surkee sato. Onneks ei ollu kun 6,5ha tänä vuonna.

Nyt enää 20ha vehnää ja se näyttää tosiaan surkeelta. (alla kuvat) Voisi olla, että vetäis huomenna puimurilla sellasta pintaliitoa, ett jos sais vaikka 1-2 kuivurillista pois jotain "mössöä". Lopun kanssa vois kokeilla pakkaspäivän jälkeen lautasmuokkausta ja kyntöä. Ainoo vaan, kun tuohon peltoon ei voi enää ensi vuonna laittaa vehnää. Eikä haluis sekakasvustoa ohran kanssa tai mahdollisen rapsin kanssa. Kyntäminen tosin vähän auttaa.
Poltto olis hyvä, mutta ei taida tulla tässä lohkolla kyseeseen.

Hiljaseks vetää kuvat juu ...uutta matoa koukkuun ensi vuonna...

Wilpon satotasot tietäen, tais jäädä jokunen tonni vehnää peltoon...

Tänään tuli käytyä hakemassa rautaa kaivinkoneeseen ja näkyi pari puimuria puimassa nyt iltasella, medion pui rypsiä Sievissä ja joku vanha sampo Ylivieskassa. Sievissä näkyy paljon puimatonta rypsiä, taitaa olla luomutiloille plussaa kun ei tartte puimurin kanssa lähteä satoa "korjaamaan"

Wilpo kirjoitti:Rypsit tuli tänään pois, oli surkee sato. Onneks ei ollu kun 6,5ha tänä vuonna.

Nyt enää 20ha vehnää ja se näyttää tosiaan surkeelta. (alla kuvat) Voisi olla, että vetäis huomenna puimurilla sellasta pintaliitoa, ett jos sais vaikka 1-2 kuivurillista pois jotain "mössöä". Lopun kanssa vois kokeilla pakkaspäivän jälkeen lautasmuokkausta ja kyntöä. Ainoo vaan, kun tuohon peltoon ei voi enää ensi vuonna laittaa vehnää. Eikä haluis sekakasvustoa ohran kanssa tai mahdollisen rapsin kanssa. Kyntäminen tosin vähän auttaa.
Poltto olis hyvä, mutta ei taida tulla tässä lohkolla kyseeseen.

Mites
Aurea CL -rypsi, ni lähtee Clamoxilla vilja varmasti. Ja saahan sen valikoivalla rapsistakin pois.

Wilpo kirjoitti: Eikä haluis sekakasvustoa ohran kanssa tai mahdollisen rapsin kanssa.

Eikö nuo rapsin juolavehnä/hukkakaura-aineet tehoa myös vehnään?

Jari kirjoitti:Wilpon satotasot tietäen, tais jäädä jokunen tonni vehnää peltoon...

Ei tämä ole parhaimpia peltoja, mutta kuitenkin jäähän sinne aika määrä. Onneksi kuivuri on jo tänävuonna kuivannut noin 50tn enemmän viljaa mitä viimevuonna, vaikka tämä jäisikin peltoon.

aurajokilaivuri kirjoitti:

Wilpo kirjoitti: Eikä haluis sekakasvustoa ohran kanssa tai mahdollisen rapsin kanssa.

Eikö nuo rapsin juolavehnä/hukkakaura-aineet tehoa myös vehnään?

Se tuhoa liian myöhään sen. Uskon että maassa on keväällä vielä vaikka 500-1000kg/ha itävää vehnän siementä eri kyntökerroksissa. Tätä kun levittää äkeellä, niin siinä on kova kilpailu elintilasta rypsillä/rapsilla itämisen alkumetreillä. Kylvöä ennen ja mahdollinen kylvön jälkeinen rounduppi vähentää tätä massaa vielä, muuta jääköhän sitä vieläkin liikaa viemään elintilaa tulevalta kasvilta. En tiedä, ei ole kokemusta tälläsestä ennen. Vuoden päästä on.

Tänä vuonna oli rapsilla pitkään LHP-heinällä ollut lohko, kyllähän se heinä sieltä viilun raoista puski läpi mutta ei juurikaan näyttänyt rapsia taimettumista haittaavan, ja lähti myöhemmin agililla. Samoin riistapeltoon kylvetty rapsi näytti pärjäänneen jotenkin vaikka oli kylvetty samaan riviin ohra/vehnäseoksen kanssa.

Veikkaisin että vehnää isompi harmi voi tulla muusta kuvassa näkyvästä oheiskasvillisuudesta. Kylvöaikainen roundup voi tappaa enemmän rapsia kuin mitään muuta. Jos on savimaata, Devrinol kai estää myös vehnää itämästä.

Lautausmuokkaimen sijaan voisi ehkä yrittää ajaa kesantosilppurilla mahd pian jos moinen laite jostain löytyisi.

2004 jäi tällä alueella enemmänkin lähinnä aikaisia lajikkeita sekä rukiita ja timoteita puimatta.
Itsellänikin 8ha liimalakoista itänyttä ruista ajettiin kesantomurskaimella ja sen sitten kynnin, ruishan nyt ei kylläkään seuraavana vuonna ole mikään ongelma.
Naaapurille tuli viljelyyn jo samana syksynä seuraavalle kesälle pellot, missä oli parikymmentä hehtaaria ohraa ja tulvan alle jäänyttä vehnää jäänyt puimatta. Ajoi ne syksyllä samoin murskalla ja kynti, seuraavana vuonna rypsi, hienosti jätti viljan alleen ja valikoiva juola-aine viimeisteli työn.
Rypsi varmasti paremmin sopii tuohon kuin rapsi, alkukehitys niin nopeaa että kilpailee paremmin.
Joskus -90 luvulla olisiko ollut 1998 jäi kotona kaksi pientä metsänreuna plänttiä puimatta lakoista kauraa.
Ne kynnettiin ihan ilman mitään murskauksia syksyllä. Parina seuraavana vuonna ohra, ensimmäisenä vuonna kauraa oli kyllä aika pahuksen paljon, ala kylläkin niin pieni että sen viitsi kitkeä, tosin näkee tuolla kun liikkuu joillakin isännillä samanlaisia peltoja joka vuosi...

Äkkiä tulee mieleen että ajaisi ne nyt murskaimella ja sitten heti perään matala lautasmuokkaus millä yrittäisi idättää loppuja ja sitten kyntö päälle..

Viime kesänä muuten näin tässä naapurissa oikein malliesimerkin siitä miten suorakylvössä voi esikasvin puintitappio jyvät tulla kasvia vaihdettaessa rajusti läpi, ohra näytti siltä kuin siemenen seassa olisi ollut vähintään 30% kauraa.. Ei kuitenkaan tasaisesti koko lohkolla joten ei voinut olla siemenestä..

Tänään sain rypsin puinnit päätökseen ja samalla koko puintikauden. Kovin olivat pellot vielä märkiä, joten näille viimeksi jääneille lohkoille jäi yhteensä parisen hehtaaria puimatta. Muutenkin loppua kohden rypsin satotaso heikkeni koko ajan. Lopuissa viimeiset sateet kaataneet lähes kaiken maata vasten.

Ensi vuonna kuitenkin uudella innolla rypsiä maahan, eiköhän tämäkin kausi taas antanut jotain uutta oppia rypsinviljelyssä paremmin onnistumiseen.

Mulla tuli puinnit päätökseen viime maanantaina rypsin puinnilla. Satoa tuli 11,5ha alalta 260 hehtoa, eli noin 1550kg/ha. Ihan tyytyväinen pitää kai olla.

Wilpo kirjoitti:Nyt enää 20ha vehnää ja se näyttää tosiaan surkeelta. (alla kuvat)

Tähkän ja korren pituudesta päätellen, ei ole Trappea, onko Epos ? Lyhytkortista näkyy olevan. Oliko se syyskesän jäljiltä valmiiksi laossa vai pehmenikö maa niin paljon ettei päässyt aikaisemmin ? Minun nähdäkseni maksimissaan ehkä neljän tonnin sato; pääseehän tuosta vielä kuorimaan.

1998 vuonna taisi olla syysvehnillä ihan samanlainen sadekausi; ennen sadetta kokeiltiin kärryllinen puida, kosteus oli jotain 32% eli hiukan raakaa; jätettiin sikseen, olisi ehkä kannattanut ottaa pois; kolmen viikon tihkusateiden jälkeen lanalakopelto oli kirkkaan vihreä oraasta , mut esim. pystyssä oleva Tryggve myöskin iti tähkään, ei kellään oikein ollut hyvää syysvehnää silloin. Kevätvehnille sitä vastoin tuli kuivat syyssäät puida.

Tämä lajikehomma olisi tärkeä tieto, että onko jossakin lajikkeessa taipumusta jäädä valmistumatta keveillä mailla tai niin edespäin.

-SS-

SS kirjoitti:

Wilpo kirjoitti:Nyt enää 20ha vehnää ja se näyttää tosiaan surkeelta. (alla kuvat)

Tähkän ja korren pituudesta päätellen, ei ole Trappea, onko Epos ? Lyhytkortista näkyy olevan. Oliko se syyskesän jäljiltä valmiiksi laossa vai pehmenikö maa niin paljon ettei päässyt aikaisemmin ? Minun nähdäkseni maksimissaan ehkä neljän tonnin sato; pääseehän tuosta vielä kuorimaan.

Amarettoa tämä pelto. Pellot on kyllä kantaneet hyvin, eikä raveja ole tullut. Vilja ollut valmista pitkään ja lakoontunut pahemmin tässä kuukauden sisällä. Kaikkia ei vaan tänä vuonna päässyt puimaan putkeen. Keskipuintikosteus ollut tänä vuonna 18.3% ja kuivuri tökkinyt pahasti. Satoa tänä vuonna tullut hyvin. Saa olla kohtalaisen tyytyväinen.
Syyskuun ekan viikon jälkeen ei ole puintipäiviä oikein ollutkaan, kun sadellut melkein joka toinen päivä. Kuivurissa käy parhaillaan 45 kuivaussatsi. Yöllä en ole kuivannut yhtään satsia. Yrittänyt säästellä öljyä.

Eilen kuorisin pellosta noin 5ha puintialalta. Kohtalaisen kuivaa ja hyvää ne mitkä on vähinkin ylemmäksi jääneet, mutta kaikki mitkä on maassa niin on melkein yhtä märkää massaa ja itua täynnä.

Wilpo kirjoitti: Kaikkia ei vaan tänä vuonna päässyt puimaan putkeen. Keskipuintikosteus ollut tänä vuonna 18.3% ja kuivuri tökkinyt pahasti. Satoa tänä vuonna tullut sen hyvin. . Kuivurissa käy parhaillaan 45 kuivaussatsi. Yöllä en ole kuivannut yhtään satsia. Yrittänyt säästellä öljyä.

Tässä kyllä joku ristiriita...

Mulla kuivurissa pyöri enemmän satseja, ja kuivaukset alkoi myöhemmin ja loppui aiemmin. PAKKO kuivata öisinkin, varsinkin kuivurin rajoittaessa puinteja ei kannata säästellä viimeisiä litroja alkukauden öissä. Öljyä palaa moninverroin loppukaudella jo päiväkuivauksissa, yöllä vielä enemmän. Yhtenä vuonna palaa kaikki menneiden vuosien säästöt pitkinä kuivausaikoina loppukaudella/peltoon jäävänä viljana ja voi sitä ressin määrää...

Oma kuivuri 2008 rakennettu ja tuntui ylitehokkaalta, mutta samantien tuli kuivattavaa reilusti lisää eikä käyttöaste vanhaan verrattuna kovinkaan paljoa muuttunut. Tavoite oli ettei kuivaaja pyörisi kokoaikaa mutta niin vain oli tänä syksynäkin parhaan puintipäivän jälkeen PALJON jyvää jemmassa kuivurilla, laakasiilossa ja omissa ja kylän kärryissä. Ei auttanut etupainotteinen investointi eli tee riittävän suuri kuivuri, sitä taidat tarvita

Jari kirjoitti:Mulla kuivurissa pyöri enemmän satseja, ja kuivaukset alkoi myöhemmin ja loppui aiemmin. PAKKO kuivata öisinkin, varsinkin kuivurin rajoittaessa puinteja ei kannata säästellä viimeisiä litroja alkukauden öissä. Öljyä palaa moninverroin loppukaudella jo päiväkuivauksissa, yöllä vielä enemmän. Yhtenä vuonna palaa kaikki menneiden vuosien säästöt pitkinä kuivausaikoina loppukaudella/peltoon jäävänä viljana ja voi sitä ressin määrää...

Oma kuivuri 2008 rakennettu ja tuntui ylitehokkaalta, mutta samantien tuli kuivattavaa reilusti lisää eikä käyttöaste vanhaan verrattuna kovinkaan paljoa muuttunut. Tavoite oli ettei kuivaaja pyörisi kokoaikaa mutta niin vain oli tänä syksynäkin parhaan puintipäivän jälkeen PALJON jyvää jemmassa kuivurilla, laakasiilossa ja omissa ja kylän kärryissä. Ei auttanut etupainotteinen investointi eli tee riittävän suuri kuivuri, sitä taidat tarvita

Kuitenkin tämä olisi helppoa jos tietäisi puintikelit valmiiksi etukäteen, kun aloitellaan puinteja. Normaalina syksyn keleillä kuivuri riittää juuri näinkin ja ilman yö kuivauksia, kun kuivausvarastoon menevänä viljankosteusrajan olen pitänyt noin 17%. Huonoja puintikelejä ajatellen kuivausriskiä pienentäisi jonkinverran, jos luopuisi siemenviljan tuotannosta. Ja tänävuonna olisi vielä osittain auttanut jos ei olisi kylvellyt syysviljoja ja urakoinut. Mutta ei näitten kanssa kannata stressata, siinä menee se kaikkein tärkeinkin eli terveys. Vuodet vaan ei ole samanlaisia. Näin jälkikäteen ajatellen, olisi kannattanut kuivata alkusyksy yötkin.

Tälläisiä toivottavasti harvassa olevien syyskelien riskiä ja sadepilviä halkova kuivurikin maksaa jonkinverran. Sellä rahalla voikin jäädä harvoina vuosina jonkinverran puimatta.
Se kuivuri on Suomen viljantuotannossa kaikkein turhin väline ja rahareikä. Sen vuoksi täytyy yrittää pysyä tämän turhakkeen osalta jossain määrin edullisena. Raja täytyy kuitenkin johonkin vetää millä vaivalla ja rahalla viljat kuivataan. Mut sitten kun se kuivuri on pakko tehdä, kannattaa se tehdä vähän yli niinkuin sanoit. Tosin kuivurikoneiston muutos vanhan tilalle tai vaunukuivura harkitsisin itse omalla kohdallani, ehkä..

PS. Markkinoille myytävän viljan kosteusrajaksi voitaisiin nostaa ihan hyvin 15%. Tämä säästäisi koko Suomessa maatalouden kustannuksia aikamoisen summan ja samalla vähemmän käryä piipusta taivallekin.

En halua kääntää veistä haavassa vaan ihan mielenkiinnosta mietiskelin. 20ha vehnää 4,5t/ha ja 150€/t tekis 13500€!! Jos päiväkuivauksella säästäis vaikka 2000€/vuosi (tämä on jo luultavasti reilusti yläkanttiin) sais tuo ala siis jäädä ehkä kerran 6 vuoteen puimatta! Jos siis esim. kerran kymmenes vuodes jää tuon verran puimatta niin jäis jo voiton puolelle...
Mähän en näistä tiedä kun on aina kuivattu silloin kun on kuivattavaa!