-= Maatalous Foorum =-

Radon kirjoitti:

Murtola_Lasse kirjoitti:

Carnivor kirjoitti:

perfekt kirjoitti:
Sato suorakylväen 3 tn ja muokaten 5 tn ???

Valtakunnan tasolla keskisato on noin kolme tonnia hehtaarilta ja peltopinta-alasta alle 10% taitaa olla aitoa suorakylvöä, joten sitä tuskin voi syyttää heikosta keskisadosta. Omat suorakylväen saadut sadot ovat syysvehnää lukuunottamatta valtakunnan keskiarvoja parempia.

http://www.mmmtike.fi/attachments/5dvTT ... 250806.pdf

Yllättävän pieni on rukiin ja rypsin keskisato, parantamisen varaa olisi.

Mitenköhän on nuokin lukemat saatu aikaiseksi esim. kauran 2800kg alimpina satoina ymmärrettävä mutta että keskiarvo... kyllä puutuu noista lukemista kilo jos toinenkin.

Samaa voi ihmetellä. Tuo ruis käy hyvästä esimerkistä kun ittellä oli kevätruista ja siitä pyöreästi valtakunnan keskisato,suurelta alalta pelto kuin puhdasta hiekkaa ja kesä niin kuiva ettei koskaan aiemmin näillä nurkilla. Rukiin keskisatoon lasketaan ilmeisesti rikottukin syysruis,sato nolla ja korvaava kevätkasvi toiseen taulukkoon

Muutenkin sadot sellaisia että nolla vuosia pitäisi tulla paljon,itellä ollu tämä ja viime vuosi suorakylvöä ja kummatkin rajuja poikkeusvuosia,silti sadot parempia kuin valtakunnan keskisadot,huomattavastikin. Ja kuitenkin huonoimmat sadot mitä itse muistan Tarkoittaa että paljon on ns. tukiviljelyä jossakin,itelläkin hiukan,mutta ne laskettu omiin koko tilan keskisatoihin.

Esim. Murtolan sadot nostaa kymmen pientä "nollatilaa" keskiarvoon tai ylikin ja näitä nollasato tiloja en tiedä täälläpäin yhtään ainoaa... Katovuodella ei voi lukuja perustella,luvut vuodesta toiseen lähellä toisiaan eikä esim. Murtolalla tainnu olla katovuosi

Tiken tilastot lienevät luotettavimpia mitä Suomesta on saatavilla. Siellä on kuitenkin ammattilaisia, jotka eivät muuta teekään kuin keräävät tilastodataa.

Itse sain kyselyn tänä vuonna. Lomakkeessa on valmiina kesäkuussa tukihakemuksessa ilmoitetut pinta-alat ja seuraaviin sarakkeisiin pitää täyttää sadon korjuupinta-ala, kokonaissato kiloina, kauppakelpoisen sadon määrä ja kosteusprosentti. Omassa lomakkeessani ei ollut lainkaan mukana syysvehnää joka oli ilmoitettu rikotuksi. Lomake pyydetään täyttämään etukäteen mutta sitä ei palauteta vaan se toimii muistilistana kun Tikeltä soitetaan ja kysytään lomakkeeseen täytetyt tiedot. Näin kukaan ei jätä lomaketta palauttamatta. Mukaan on muistaakseni arvottu yli 2000 tilaa. Myöhemmin tulee kait vielä kysely sadon käytöstä. Eli paljonko on varastossa, käytetty omaksi rehuksi, myyty teollisuudelle, myyty toiselle maatilalle, energiakäyttö, siemen käyttö jne.

kapteeni Flint kirjoitti: Ilmeisesti haran tarvis raapia vähän irtomultaa maasta jyvien päälle että itäisivät. Tommonen A.Anttilan kauppaama olkihara voisi olla hyvä, tai sitten voisi pajottaa vanhasta äkeestä moisen jos onnistuisi haalimaan sopivia piikkejä jostain... ja halvalla tietysti

Eikös ohrat rukiin seassa lisää lumihomeen riskiä?

Pohjois-Amerikkassa tälläisia hiukan irtomultaa raapivia haroja kutsutaan nimellä "heavy harrow" eli raskas hara. Tavoitteena on työsyvyyttä noin puoli tuumaa, niin vähän ettei sänki irtoa juurineen maasta. Alla esimerkkejä.

http://www.ritewaymfg.com/pics_jumboharrow7100.htm
http://ag.brandt.ca/products.php?f_acti ... duct_id=10
http://www.flexicoil.com/85_heavy_harrows.asp
http://www.consignall.ca/browse/listing ... emID=13553

Lumihomeriskin kasvamista pelkään itsekin. Sen takia ruiskutin glyfosaattia ennen rukiin kylvöä ja suurin osa ohran oraista kukistui. Viime vuonna ruiskutin vasta rukiin kylvön jälkeen ja silloin ohrat kuolivat käytännössä 100%. Enemmän olen huolissani niistä pelloista, jonne ajoin rahtia. Siellä ei ole ruiskutettu ja pellot ovat nyt hyvin sotkuisen näköisiä ja talvituhot tuntuvat todennäköisiltä. Ja sitten ihmiset luulevat ettei suorakylvöstä ole mihinkään, vaikka 1,5 litraa glyfosaattia olisi pelastanut tilanteen.

Tike varmaan oikeassa, siinnä tasoittuu hyvät lohkot ja metsäpellot,,,,

Noit Amerikan ( miksei ukrainan ) malli kannattaa aina muistaa että siellä pellon määrällä korvataan laatu ja sato

Pakko minimoida työnkäyttöä

"Ei ole varmaan suorakylväjien mieleen tämmöinen,mutta ainakin täkäläiset hiesusavet on aika vaikeita sikäli,että täysin muokkaamattomana ne eivät tahdo kuivua.Tästä seuraa kylvön iso viivästys(2-4vko),siitä tulee riski syksyllä puinnin viivästymiseen ja sitä kautta sadonkorjuun vaikeutuminen.

Tämä perustuu mullakin myös omaan kokeiluun.Normaalivuonna kylvöajankohta siirtyy mielestäni liikaa.Toisaalta tietenkin esim.osittaisella suorakylvöllä voi säätää kylvötyön pituutta"

Myöhästyminen on kuten totesit tilakohtainen juttu.
Silti tuntuu aika hurjalta puhua 2-4 viikosta normaalivuonna edes hiesuilla.
Itse olen kylvänyt viisi vuotta kaikki omat pellot ja aika lailla naapurienkin suorakylväen, kaikille vastaan tulleille maalajeille turvemaista jäykkiin saviin, hiesujakin on ollut mukana, eikä ongelmia ole ainakaan vielä tullut.

Kylvön myöhästyttäminen on myös kalustokysymys. Itsellä vanha MF:n suorakylvin, jolla voi kylvää kutakuinkin samaan aikaan kuin perinteisilläkin värkeillä muokattuun maahan. Jos käytössä iso ja raskas kone ja vielä takapyörillä varustettuna, niin kylvön lykkääminen voi olla paikallaan, jotta maata ei sotketa kylvön jälkeen. Massikassa on pyörät sivulla.

Kylvöajan merkitys ei niin iso kuin luullaan. Kylvin kauraa heti vapun jälkeen ja toisen kerran toukokuun lopulla, kun rikoin syysvehnää. Puintiajassa viikko eroa ja rikotusta hitusen parempi sato. Molemmat siinä viiden tonnin paikkeilla.

suorakylväjä kirjoitti:"Kylvöajan merkitys ei niin iso kuin luullaan. Kylvin kauraa heti vapun jälkeen ja toisen kerran toukokuun lopulla, kun rikoin syysvehnää. Puintiajassa viikko eroa ja rikotusta hitusen parempi sato. Molemmat siinä viiden tonnin paikkeilla.

Syyskun 23-25 asteen todelliset lämptilat viikkokausien ajan vastaavat elokuun alkupuolta 60-70-luvuilla. Ei siis ole ongelmaa, jos puinti meneekin syyskuulle. Ja viimeisen kymmen vuoden aikana niin tavalliset kesän yli 30 hellepäivää kypsyttävät viljan ihan toista tahtia kuin "vanhan ajan" ehkä 15 hellepäivää. Erilaisia olivat ne vuodet noin kolme-neljäkymmmentä vuotta sitten, jolloin syyskuulle mennyt viljan kypsyminen vei hallaöinä kolmanneksen sadosta ja itävyyden. Jos ei halla ollut, niin kylmä ja pimeä sadekausi lopetti esim. vehnän kypsymisen kokonaan, ja jyvä oli kuin pakastemaissia.

Suorakylvö on tullakseen tänne Pohjolaan, säiden lämpenemisen myötä. Jos tämä muutos peruuntuu tai heilahtaa toiselle puolele, saattaa olla aikaisella kynnöksellekylvöllä ja aikaisella (vanhalla kotimaisella) lajikkeella taas käyttöä.

Kukapa sitä tietää. Yöt ovat kuin lämmintä maitoa ja kosteata on. Ja on pitkästi jo lokakuuta. Kyllä tämä lienee tavaksi jo tullut.

-SS-

Tossa kopio Agronetistä
Ei se suorakylvö välttämättä ole kovin järkevää pidemmällä aikajaksolla jos joutuu Glyfosaattia käyttämään.


"On paljon keskusteltu suorakylvön hyvistä ominaisuuksista: Kuinka se parantaa maaperää ,vähentää huomattavasti polttoaineen kulutusta ,työmäärä vähenee mahdollistaen suurien pinta-alojen viljelemisen ja näinollen mahtavat maataloustuet(?) ym.
Mutta kuten kaikilla hyvillä asioilla niin suorakylvölläkin on se varjopuolikin,asia mistä ei juurikaan ole rohjettu puhua.
Kyse on nimenomaan holtittomasta glyfosaatin (Roundup) käytöstä,sillä ilman tätähän viljely ei onnistu. Valmistajan mainokset siitä kuinka se on maahan hajoava aine ovat vailla todellisuutta.Kesällä oli Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoitus kuinka Tanskassa on mitattu pitkään suorakylvössä olevilta pelloilta hälyttävän korkeita glyfosaattipitoisuuksia.Ymmärtääk-seni Roundupin käyttö Tanskassa onkin nyttemmin kielletty!
Tätä samaa myrkkyä ValitutPalat-lehden mukaan jenkit ruiskuttivat lentokoneista Vietnamissa tuhoten kaiken vihreän kasvillisuuden.Seuraukset luonnolle ja ihmisille olivat järkyttäviä ja jatkuvat vieläkin,vaikka sodasta kymmeniä vuosia.
Keskusteltuani glyfosaatin haitoista maatalousalan neuvojan kanssa hän ei kiistänyt niitä,mutta antoi ymmärtää ettei heillä ole rohkeutta puuttua niihin! Eihän tupakkatehtaan työläinenkään rupea saarnaamaan tupakan aiheuttamista haitoista,sillä silloin hänen kehoitetaan hakeutumaan muihin töihin.
Pahimmassa tapauksessa kun aikaa kuluu ja tieto lisääntyy suorakylvöpelloilla tuotettu vilja on ongelmajätettä jonka polttaminenkin pienkattiloissa on kyseenalaista!
On varmaa jos kuluttajat tietäisivät minkälaisten myrkkyjen avulla heille viljaa tuotetaan jo nykyisin--puheet puhtaasta suomalasesta viljasta loppuisivat siihen.
Glyfosaatin hidasta häviämistä kuvaa sekin jos aiot siirtyä luomuun joudut hyvinkin tarkkaan selvittämään koska olet sitä viimeksi käyttänyt.
Suosittelisinkin kaikille suorakylväjille ja neuvonta-alan henkilöille "opintomatkaa" Vietnamiin! (voipi siinä itku tulla silmiin)
nm.Hesu"

Kesällä oli Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoitus kuinka Tanskassa on mitattu pitkään suorakylvössä olevilta pelloilta hälyttävän korkeita glyfosaattipitoisuuksia.Ymmärtääk-seni Roundupin käyttö Tanskassa onkin nyttemmin kielletty!

Tuollanen löyty ko. aiheesta. http://www.monsanto.com/monsanto/conten ... phosate%22

Ja itse tutkimustulokset raportteineen ilman markkinointipropagandaa.
http://pesticidvarsling.dk/monitor_uk/2 ... index.html

Twin kirjoitti:Tossa kopio Agronetistä

Tätä samaa myrkkyä ValitutPalat-lehden mukaan jenkit ruiskuttivat lentokoneista Vietnamissa tuhoten kaiken vihreän kasvillisuuden.Seuraukset luonnolle ja ihmisille olivat järkyttäviä ja jatkuvat vieläkin,vaikka sodasta kymmeniä vuosia.

Suosittelisinkin kaikille suorakylväjille ja neuvonta-alan henkilöille "opintomatkaa" Vietnamiin! (voipi siinä itku tulla silmiin)

Taitaa olla täyttä soopaa. Glyfosaattia ei ollut vielä edes keksitty silloin kun jenkit kylvi Agent Orangea Vietnamin viidakkoihin. Agent Orangen tehoaineet olivat dioksiini ja 2,4-D.

http://en.wikipedia.org/wiki/Agent_Oran ... 61-1971.29
http://en.wikipedia.org/wiki/Roundup

turkki kirjoitti:-----Glyfosaattia ei ollut vielä edes keksitty silloin kun jenkit kylvi Agent Orangea Vietnamin viidakkoihin. Agent Orangen tehoaineet olivat dioksiini ja 2,4-D.

Hiukan voisi korjata tuota tehoaineluetteloa, siinä mielessä, että kyseistä 2,4D:tä oli vielä 70-luvulla MCPA:n kanssa seoksena joissakin herbisideissä. Ja dioksiinia oli nimenomaan epäpuhtautena 2,4D - tehoaineessa. Esimerkiksi MCPA sisältää myös perimää vaurioittavia ainesojia, lähinnä hajoamistuotteissaan. Siksi se on nykyään vastatuulessa esim. pohjavesialueen käyttörajoituksen osalta.

Saas nähdä. milloin Amitroli tulee takaisin. Se oli halpa ja hyvä juolavehnämyrkky, mutta kulkeutumisongelmat ja mahdollinen perimää muuttava vaikutus varmaan epäilyttää. Jossakin päin maailmaa Amitroliakin käytetään vapaasti. DDT muuten on myös tulossa malaria-alueille takaisin, kun mitkään muut keinot eivät nähtävästi auta.

Edelleen, kolmas näkemys tehoaineiden turvallisuudesta on olennainen, yksistään emme voi luottaa valmistajien vakuutuksiin, sillä näyttöä on, että kyseiset firmat kertovat aineistaan vain sen, mitä ymmärretään kysyä, ja kysyttäessäkin kiertelevät; jos ja kun jäävät valheesta kiinni, maksavat sitten mukisematta jättikorvauksia.

Silti rahalla ei terveyttä useinkaan takaisin saa, ja jälkipolvet jäävät aina näissä tilanteissa lähes jokaiselta osapuolelta huomioimatta.

Mutta ainahan sekin on peruste, että jos argentiinalainen viljelijä tuuppaa mitkä tahansa tehoaineet viljaansa, miksemme sitten mekin ?

-SS-

2,4D:tä on mm. Cantor-rikkakasviaineessa:
"Toisena tehoaineena on uusi, puhdas formulaatio 2,4 D -yhdisteestä."

Lordi brittisaarelta poikkesi To Pe ;

Sanoi että viimeisetkin suorakylvön kokeilijat lopettaneet,,,,,

Ainoastaan jokin Hernepelto seuraavana vuonna voidaan miltei suoraan kylvää. Sinnäkin salaisuus on muodostuneessa lisä typessä ei siis suorakylvössä.

Kyntöä jonkin verran nurmien lopetukseen

muutoin kiekkomuokkaus buumi menossa ja subsoileri samalla vedolla vanhan kyntö anturan eli käytännössä 30 cm

Myös Isoteräiset Siipiteräkultivaattorit poistumassa , sillä tekevät turhaan klimppejä ja muokkaus tulos ei ole kylvövalmis kuten kiekkomuokkaimella

Myös kertoi että keväinen muokkaus tarpeeton syksyllä kiekko muokattuihin, joskus kevät roundup tarpeen ja kiekkokoneella kylvö siihen,,,,th

SS kirjoitti: Mutta ainahan sekin on peruste, että jos argentiinalainen viljelijä tuuppaa mitkä tahansa tehoaineet viljaansa, miksemme sitten mekin ?

Argentiinassa taitaa olla hieman eritasoinen rikkakasvipaine ja satotaso kuin Suomessa. Eli siinä mielessä torjuntakynnys on matalampi. (Ja onko sitä mikään pakko syödä Argentiinalaista kuraa?)

Oma hauskuutensa torjunta-aineissa on se, että valmistajat jaksavat aina mainostaa miten vähämyrkyllistä vaikuttava aine on (rotille ja apinoille), mutta pitävät lisäaineiden koostumuksen ja epäpuhtaudet omana tietonaan. (Esimerkiksi Bhopalin kemikaalikatastrofissa epäpuhtaudet aiheuttivat isoimmat ongelmat, samoin Kymijoen dioksiinihässäkässä.)

perfekt kirjoitti:Lordi brittisaarelta poikkesi To Pe ;

Sanoi että viimeisetkin suorakylvön kokeilijat lopettaneet,,,,,

Ainoastaan jokin Hernepelto seuraavana vuonna voidaan miltei suoraan kylvää. Sinnäkin salaisuus on muodostuneessa lisä typessä ei siis suorakylvössä.

Kyntöä jonkin verran nurmien lopetukseen

muutoin kiekkomuokkaus buumi menossa ja subsoileri samalla vedolla vanhan kyntö anturan eli käytännössä 30 cm

Myös Isoteräiset Siipiteräkultivaattorit poistumassa , sillä tekevät turhaan klimppejä ja muokkaus tulos ei ole kylvövalmis kuten kiekkomuokkaimella

Myös kertoi että keväinen muokkaus tarpeeton syksyllä kiekko muokattuihin, joskus kevät roundup tarpeen ja kiekkokoneella kylvö siihen,,,,th

Toi on noita epätoivoisten karhikauppiaiden sepittämiä tarinoita, jokainen valveutunut viljelijä on tietoinen luultavasti ympäri maapallon että kaikenlainen maanmuokkaus on aivan turhaa.
Herkkäuskoisimmat isännät kuitenkin menevät halpaan ja ostavat kalliita maanmöyhennyskoneita vaikkei niitä tarvitsisikaan.

Kun meidän tilalla ollaa osittain siirrytty suorakylvöön, syynä on se ettei kuivalannan levitysvaunut tee tasaista jälkeä, mm tempo ja JF, ja sonnat levitetään syksyisin... Siinä on pullonkaula tällä hetkellä. "Kevyt"muokkausta en harkitse. Joko suorakylvöä tai kyntöä. Kompromissi ei ole ratkaisu.

Luigi Cardani kirjoitti:

perfekt kirjoitti:Lordi brittisaarelta poikkesi To Pe ;

Sanoi että viimeisetkin suorakylvön kokeilijat lopettaneet,,,,,

Ainoastaan jokin Hernepelto seuraavana vuonna voidaan miltei suoraan kylvää. Sinnäkin salaisuus on muodostuneessa lisä typessä ei siis suorakylvössä.

Kyntöä jonkin verran nurmien lopetukseen

muutoin kiekkomuokkaus buumi menossa ja subsoileri samalla vedolla vanhan kyntö anturan eli käytännössä 30 cm

Myös Isoteräiset Siipiteräkultivaattorit poistumassa , sillä tekevät turhaan klimppejä ja muokkaus tulos ei ole kylvövalmis kuten kiekkomuokkaimella

Myös kertoi että keväinen muokkaus tarpeeton syksyllä kiekko muokattuihin, joskus kevät roundup tarpeen ja kiekkokoneella kylvö siihen,,,,th

Toi on noita epätoivoisten karhikauppiaiden sepittämiä tarinoita, jokainen valveutunut viljelijä on tietoinen luultavasti ympäri maapallon että kaikenlainen maanmuokkaus on aivan turhaa.
Herkkäuskoisimmat isännät kuitenkin menevät halpaan ja ostavat kalliita maanmöyhennyskoneita vaikkei niitä tarvitsisikaan.

****En pidä lautasmukkainta kovin kalliina koneena. Kone kustannus per hehtaari 60ha tilalla kun koneen käyttöikä on 10v ja jälleenmyyntiarvo 40% on 8€/ha. Konekustannuksen ja polttoainekulut saa melko varmasti sadolisänä pois.