-= Maatalous Foorum =-

Vieläkin ensimmäistä kierrosta ruiskuttamatta,hapenpuutteesta kärsiviä lohkoja. Ovat alkaneet toipumaan mutta järkyttävän huono/epätasainen kasvusto. Kynnetylle maalle kylvetty saana tulossa tähkälle...

Catroksella ajetut pellot samassa jamassa,samoin lapiorullaäkeellä ajetutu,nämä kyläläisten peltoja. Toinen vuosi peräkkäin minkä pilaa vesi,yleensä vesi minimitekijä ainakin jyvän täyttymisvaiheessa. Tänä vuonna näköjään lämpö,toki sitä saisi olla joka kesä kuten 2003 vuonna.

Hyviäkin kasvustoja löytyy,niihin ei sadetta sattunut samalla lailla ja takana ehkä jymäkkä annos ravinteita.

Uskaltaako sekoittaa MCPA+hivenliuos+urea? Millaisia kokemuksia,sakkaako tai polttaako kasvustoa? Pitäisi ajaa rikka-aineet lopuillekin ennen tähkälle tuloa ja samalla saada kasvustoon lisää virtaa mutta urean käyttö MCPA:n kanssa epäilyttää,gramma-aineitahan toipuvaan kasvustoon ei kannattane laittaa.

Onko kellään käyttökokemuksia Mentor- tautiaineesta, riittäisikö yksistään tautiaineeksi?. Mulla kun ei ole hirveästi kokemuksia kuin tiltistä.
Muutenkin tuo tautitorjunta on jäänyt näillä pinta-aloilla aika vähälle. Nyt ajattelin truutata yhdessä modduksen kanssa kun ohrakasvusto näyttää niin rehevältä ja Rolfi on aika härmänarka lajike.

Jari kirjoitti:Uskaltaako sekoittaa MCPA+hivenliuos+urea? Millaisia kokemuksia,sakkaako tai polttaako kasvustoa? Pitäisi ajaa rikka-aineet lopuillekin ennen tähkälle tuloa ja samalla saada kasvustoon lisää virtaa mutta urean käyttö MCPA:n kanssa epäilyttää,gramma-aineitahan toipuvaan kasvustoon ei kannattane laittaa.

Kyllä jättaisin tuon urean pois jos huonovointiseen kasvustoon ajat, voi helposti ottaa paljon takapakkia jos vähänkin viottaa.

Meille ajettiin kerralla myöhäsessä 1T vaiheessa ohralle Logran 10g + mcpa 0.7l + acanto 0.3 + zenit 0.3 + moddus 0.25 ja kyllä yllättävän hyvän tehon antoi moddus 15cm lähti pituudesta pois en olisi kyllä ikinä uskonut.

Acantosta ja zenitistä todella hyviä kokemuksia pariltavuodelta tautia rupeaa vasta tuleentumisen aikoihin näkymään jolloin ei pahemmin enää haittaa ja eikä hidasta tuleentumista.

Onkos kukaan lämmittänyt ruiskutusvettä ennen ruiskutusta, jotta aineiden vaikutus paranisi?
Meilläkin pystyisi helposti tekemään isosta jäähdytinkennosta ruiskuntäyttösäiliön päälle auringonvalolla toimivan lämmittimen. Oliskos tästä merkittävää hyötyä?

Meillä on viiden kuution terässäiliö pihalla auringonpaisteessa, jossa kaivovesi saa hieman lämmetä. Kaivovesi ainakin on niin kylmää että sitä kannattaa mielestäni lämmittää. Jos saan jostain käsiini vanhoja vesilämpöpattereita niin voisi vielä parantaa lämmitystehoa. Kiihkeimpään ruiskutusaikaan vesi ei ehdi paljon lämmetä. Toinen vaihtoehto olisi suurempi säiliö. Viralliset torjunta-ainekokeet tehdään muistaakseni 20-25 asteisella vedellä.

Juurikas aikana tuli lämmitettyä vettä eräiden aineiden sakkautumisen estämiseksi. Nykyään ainakin urean liuottaminen helpottuu, kun vesi lämmintä.

Lämmitys kannattaa ehdottomasti järjestää aurinkoenergialla; tarvitaan mustaa vesijohtoputkea (muovi peh) tätä kiepille mahdollisimman paljon vaikka vanhan riittävän ison ikkunaelementin sisään, takaseinä mustaksi maalattua muottivaneria, tämä suunnataan auringon suuntaan, lämmänvaihdin säiliöön, kiertovesipumppu väliin ja paisunta-astia. Kiertovesipumpun sammutus 15 minuutiksi riittää kiehauttamaan veden keräimessä, eli tehoa riittää, eikä maksa paljoa...

Eilen aloitin kevätvehnän tautiruiskutukset kun tähkä on tullut näkyviin ja taudin aluakin on jo ja sadekuuroja on tulossa. Mukaan laitoin Karatea 0,4 l/ha, kun illalla näkyi tähkäsääskiä runsaasti.

Sama juttu, tänään on tarkoitus antaa nandulle strategoa+decistä, tähkäsääskiä on tosiaan runsaasti.
Mutta onkohan vain turhaa kulunkia tuo tähkäsääsken torjuminen?

Jorma kirjoitti: tarvitaan mustaa vesijohtoputkea (muovi peh)

Mutta miten paljon muovi kestää lämpöä? Kupariputki on ainakin varma ja lämmönsiirtokin toimii erinomaisella hyötysuhteella. Tosin putki ei ole musta ainakaan uutena ja maalaamattomana. Onko lämmönvaihdin tarpeellinen ruiskutusveden lämmityksessä?

Koitin etsiä pellolta vehnä- ja tähkäsääskiä mutta en saanut yhtään varmaa havaintoa. Keltaliima-ansakin oli pellon laidalla vuorokauden. Paljon siihen tuli ötökkää muttei mielestäni sääskiä. Ehtiikö Wilpo laittamaan kelta-ansasta otetun kuvan näkyville?

Carnivor kirjoitti:Ehtiikö Wilpo laittamaan kelta-ansasta otetun kuvan näkyville?

Tässä Carnivor:in lähettämät kelta-ansakuvat:

Kiitoksia Wilpolle kuvien laittamisesta näkyville. Mutta kertokaapa miten niitä sääskiä löytyy? Ainoa vehnän tuholainen, jonka noista melko varmasti tunnistan, on alemman kuvan keskellä oleva kahukärpänen.

Pari peltoludettakin näkyy olevan ja muutama mäkärä. Hyvin on liimattu

Tässä meiän pelloilta kelta-ansan kuva. Yhdenruudun koko on 2,5cmx2,5cm

Carnivor kirjoitti:

Jorma kirjoitti: tarvitaan mustaa vesijohtoputkea (muovi peh)

Mutta miten paljon muovi kestää lämpöä? Kupariputki on ainakin varma ja lämmönsiirtokin toimii erinomaisella hyötysuhteella. Tosin putki ei ole musta ainakaan uutena ja maalaamattomana. Onko lämmönvaihdin tarpeellinen ruiskutusveden lämmityksessä?

Koitin etsiä pellolta vehnä- ja tähkäsääskiä mutta en saanut yhtään varmaa havaintoa. Keltaliima-ansakin oli pellon laidalla vuorokauden. Paljon siihen tuli ötökkää muttei mielestäni sääskiä. Ehtiikö Wilpo laittamaan kelta-ansasta otetun kuvan näkyville?

Kyllä muovi lämpöä kestää, mulla oli jokin aika sitten pari "aitoa" vesikiertoista aurinkokennoa ja niissäkin putkitus muovia. Lämmönvaihdin ei välttämättä ole tarpeen, systeemi voisi toimia jopa ilman kiertovesipumppua, näinhän oli vanhaan aikaan keskuslämmityksetkin. Itsellä vaan sattuu olemaan kaikkea romua nurkissa ja silloin tällöin iskee rakenteluvimma...

Wilpon liima-ansassa näkyy samanlaisia ötököitä kuin meillä. Jos siellä on vehnä- tai tähkäsääskiä niin sitten en osaa niitä tunnistaa.