-= Maatalous Foorum =-

Onko ko. lajike poistunut listalta? Ei ainakaan kasviluettelosta löydy. Satoisa rehuvehnä, sääli jos siementä ei enää saa.

07031979 kirjoitti:Onko ko. lajike poistunut listalta? Ei ainakaan kasviluettelosta löydy. Satoisa rehuvehnä, sääli jos siementä ei enää saa.

Siementä ei ainakaan Agrimarketin kautta saanut enään edes syksyllä syys-lokakuussa.

Takasin on kuulemma tulossa. Ja syystäkin.

aurajokilaivuri kirjoitti:Siemennys-ketjujen perusteella muutamalla muullakin oli moista lajiketta viljelyksessä.

Miten kävi?

Eniten pelkäsin että menee pitkäksi, mutta saatiin puitua vielä hyvän sään aikana 26.9. noin viikko Zebran jälkeen.

Satotaso oli lupausten mukainen, ja laatu hlp 79.9, sakoluku 207, mutta valkuainen jäi 9.8:aan.

Typpeä laitettiin laskelman mukaan 148 kg/ha, sianlietettä + salpietaria ja savimaa siis kyseessä. Ympäristötukiehtojen mukaan 150 kg/ha on kai enimmäismäärä.

Onnistuiko joku saamaan tuolla lajikkeella leipävehnäkelpoista tai edes lähelle sellaista olevaa tavaraa ja millä tempulla? Auttaako jaettu lannoitus?

Muuten varsin tyytyväinen lajikkeeseen, paitsi tuo valkuaistaso.

Nyt siis mietinnässä että laittaako tuota ensi vuodeksi, vai jatkaako zebran kanssa.

Seinäjoella on lannoituskoe, mainittiin Farmit.netissä:

"Koelajikkeina ovat Trappe ja Wappu kevätvehnät, joita molempia kylvettiin vajaan 2 hehtaarin koejäsenet 150, 170 ja 200 kg:n typpilannoitustasoilla. Lisäksi kylvettiin verranteeksi koejäsen Trappe- kevätvehnää 100 kg: typpilannoitustasolla. "

Nyt herää kysymys, mitä lisäarvoa oikeastaan tuo tämä 100 kg:n typpitaso ? Sen, että on valkuainen alhainen, sato alhainen ja laatu heikko ? Ja silläkö sitten päästään hehkuttamaan lannoituksen autuutta ? Kotkaniemen koeruudut ovat aina myös harmittaneet, on N0 ja N40, sitten iso hyppäys N200 ja jopa N250 kg. Totta kai erot ovat valtavat, jos vuodesta toiseen on viljelty noin.

Lisäksi, onko käytännön viljelyssä mahdollisuus käyttää jotakin Trappe-poikkeusta, eli 170kg ja 200 kg typpilannoitustasoa ?

-SS-

Nojaa.. viime kesältä 100kg typpee Quarnalle, inan auki 5 tonnia satoa parhaimmillaan 18 valkuaisella.

Emmää sit tiedä mikä teilläpäin on hyvä ja laadukas sato..

Astral kirjoitti:Nojaa.. viime kesältä 100kg typpee Quarnalle, inan auki 5 tonnia satoa parhaimmillaan 18 valkuaisella.

Emmää sit tiedä mikä teilläpäin on hyvä ja laadukas sato..

No Trappe - vehnästähän oli tässä juonteessa kysymys. Quarna ja Bjarne, kuten myös Manu ovat korkean valkuaisen ja korkean leivontalaadun vehniä, joiden satomäärällä laskettu suorituskyky laskee poutivilla ja kovapohjaisilla mailla.

Trappen satotasot ovat olleet vajaat kahdeksan tonnia hyväkasvuisilla mailla, mahdollisesti kastelun avittamana. Typpitasosta tässä oli kysymys: on siis haastavaa päästä yli 13% valkuaisessa Trappella, siinä varmaan olemme yhtä mieltä ? Olisiko 200 kg tai enemmän typpitasona ratkaisu ongelmaan ? Vai työntääkö Trappe lisää satoa aina vaan, jos lisätään voimaa ?

-SS-

OT

Kylvin Tjalvea vanhasta varastosta kun sattui löytymään. Viimeinen nykyvehnä joka pärjää ilman kesän lisätyppeä. Odotan mielenkiinnolla tulosta. 2004 varastoitu/unohdettu siemen iti yli 90% ja siemen oli varsin terhakkaa ja tautivapaata.



Toki kylvin muutaman lohkon ihan vertailun nimissä uudemmillakin lajikkeilla.
Zebrakin on ollut liian kovilla lounaan kuumissa ja kuivissa kesissä jäykillä savilla ja pelkällä kevätlannoituksella. Ei ole väkeä puuhastelemaan pitkin kesää tilalla.
Hyvä kun rikkaruiskutukset saa tehtyä.

120 typpeä ja fosforia ihan liian vähän. Jos 5 tonnia menee puhki keskisatona yli 12,5 valkuaisella hyppään takaperin voltin kerien. Vaikka sitten parvekkeelta.

SS kirjoitti:

Astral kirjoitti:Nojaa.. viime kesältä 100kg typpee Quarnalle, inan auki 5 tonnia satoa parhaimmillaan 18 valkuaisella.

Emmää sit tiedä mikä teilläpäin on hyvä ja laadukas sato..

No Trappe - vehnästähän oli tässä juonteessa kysymys. Quarna ja Bjarne, kuten myös Manu ovat korkean valkuaisen ja korkean leivontalaadun vehniä, joiden satomäärällä laskettu suorituskyky laskee poutivilla ja kovapohjaisilla mailla.

Trappen satotasot ovat olleet vajaat kahdeksan tonnia hyväkasvuisilla mailla, mahdollisesti kastelun avittamana. Typpitasosta tässä oli kysymys: on siis haastavaa päästä yli 13% valkuaisessa Trappella, siinä varmaan olemme yhtä mieltä ? Olisiko 200 kg tai enemmän typpitasona ratkaisu ongelmaan ? Vai työntääkö Trappe lisää satoa aina vaan, jos lisätään voimaa ?

-SS-

Joo mä yritin laittaa korjauksen eilen ku laitoin aivot päälle et Trappestahan tässä juurikin oli kysymys eikä noista pullavehnist

Astral kirjoitti:

SS kirjoitti:

Astral kirjoitti:Nojaa.. viime kesältä 100kg typpee Quarnalle, inan auki 5 tonnia satoa parhaimmillaan 18 valkuaisella.

Emmää sit tiedä mikä teilläpäin on hyvä ja laadukas sato..

No Trappe - vehnästähän oli tässä juonteessa kysymys. Quarna ja Bjarne, kuten myös Manu ovat korkean valkuaisen ja korkean leivontalaadun vehniä, joiden satomäärällä laskettu suorituskyky laskee poutivilla ja kovapohjaisilla mailla.

Trappen satotasot ovat olleet vajaat kahdeksan tonnia hyväkasvuisilla mailla, mahdollisesti kastelun avittamana. Typpitasosta tässä oli kysymys: on siis haastavaa päästä yli 13% valkuaisessa Trappella, siinä varmaan olemme yhtä mieltä ? Olisiko 200 kg tai enemmän typpitasona ratkaisu ongelmaan ? Vai työntääkö Trappe lisää satoa aina vaan, jos lisätään voimaa ?

-SS-

Joo mä yritin laittaa korjauksen eilen ku laitoin aivot päälle et Trappestahan tässä juurikin oli kysymys eikä noista pullavehnist

Sanoisin äkkipäätään et puskee satoa siihen asti kunnes menee pötkölleen, ei ainakaan oo mistään kuulunu et millään typpitasolla sais 13% valkuaisen.

Toki se tarvis vielä kokeilla et mitä tekee sillon ku annetaan 120kg typpee kylvön yhteydessä ja sit vaikka 60kiloo tähkälle ja vielä vaikka sit litkutyppee lisäks.

Fiksuin taitaa olla tehä blandis vaikka Anniinan kans 30/70 suhteella niin pääsis helpoimmal?

Astral kirjoitti:

Astral kirjoitti:

SS kirjoitti:

Astral kirjoitti:Nojaa.. viime kesältä 100kg typpee Quarnalle, inan auki 5 tonnia satoa parhaimmillaan 18 valkuaisella.

Emmää sit tiedä mikä teilläpäin on hyvä ja laadukas sato..

No Trappe - vehnästähän oli tässä juonteessa kysymys. Quarna ja Bjarne, kuten myös Manu ovat korkean valkuaisen ja korkean leivontalaadun vehniä, joiden satomäärällä laskettu suorituskyky laskee poutivilla ja kovapohjaisilla mailla.

Trappen satotasot ovat olleet vajaat kahdeksan tonnia hyväkasvuisilla mailla, mahdollisesti kastelun avittamana. Typpitasosta tässä oli kysymys: on siis haastavaa päästä yli 13% valkuaisessa Trappella, siinä varmaan olemme yhtä mieltä ? Olisiko 200 kg tai enemmän typpitasona ratkaisu ongelmaan ? Vai työntääkö Trappe lisää satoa aina vaan, jos lisätään voimaa ?

-SS-

Joo mä yritin laittaa korjauksen eilen ku laitoin aivot päälle et Trappestahan tässä juurikin oli kysymys eikä noista pullavehnist

Sanoisin äkkipäätään et puskee satoa siihen asti kunnes menee pötkölleen, ei ainakaan oo mistään kuulunu et millään typpitasolla sais 13% valkuaisen.

Toki se tarvis vielä kokeilla et mitä tekee sillon ku annetaan 120kg typpee kylvön yhteydessä ja sit vaikka 60kiloo tähkälle ja vielä vaikka sit litkutyppee lisäks.

Fiksuin taitaa olla tehä blandis vaikka Anniinan kans 30/70 suhteella niin pääsis helpoimmal?

Lainaan itse itseäni viime syksyltä, kyseessä siis Trappe:

"Sertisiemenellä 28.4.2011 kylvetty. Eka kaapillinen kuivattu ja esinäyte analysoitu tänään aamulla.

HLP 80
Valkuainen 13,7
Sako 130

Puidusta alasta laskettuna kuivapaino hehtaarilta n.6000kg. Sakolu yllätti, todella surkea vaikkei mitään järjettömiä sateita ole saanut niskaansa."

"Mielenkiintoinen havainto lannoituksesta. Lohko joka ei saanut lietettä eikä pohjalla ollut viherlannoitusta, antoi valkuaiseksi 9. Tämän lohkon lannoitus pelkästään samalla määrällä Yaraa. Maalaji samaa Rm Hessiä ja viljavuusarvot lähes identtiset kuin tuossa ekassa lohkossa. Sato samaa 6000kg luokkaa. Lietteen vaikutus typpenä on n.30kg ja tuosta viherlannoituksesta on paha sanoa, luomussa olevat sen tietää kilolleen."

Miksi ihmeessä rehuvehnälajikkeen pitäisi tuottaa leipälaatua?
Vähän sama homma, jos ohralla yrittäs monitahosesta mallasta.
Jos ei 6,5-7 tonnin rehuvehnäsatoon oo joku tyytyväinen, vika ei oo ainakaan lajikkeessa...

Rubinjo kirjoitti:Miksi ihmeessä rehuvehnälajikkeen pitäisi tuottaa leipälaatua?
Vähän sama homma, jos ohralla yrittäs monitahosesta mallasta.
Jos ei 6,5-7 tonnin rehuvehnäsatoon oo joku tyytyväinen, vika ei oo ainakaan lajikkeessa...

Harmitti kun ei saanut tälle keväälle uutta Trappea. Tuo viimevuotinen oma kunnostettu siemen ei itänyt peittauksenkaan jälkeen kuin 60%. Toivotaan nyt että agri ottaa taas Trappen myyntiin. Rehutavaraa tarvitaan aina.

07031979 kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Miksi ihmeessä rehuvehnälajikkeen pitäisi tuottaa leipälaatua?
Vähän sama homma, jos ohralla yrittäs monitahosesta mallasta.
Jos ei 6,5-7 tonnin rehuvehnäsatoon oo joku tyytyväinen, vika ei oo ainakaan lajikkeessa...

Harmitti kun ei saanut tälle keväälle uutta Trappea. Tuo viimevuotinen oma kunnostettu siemen ei itänyt peittauksenkaan jälkeen kuin 60%. Toivotaan nyt että agri ottaa taas Trappen myyntiin. Rehutavaraa tarvitaan aina.

Tulee takasin, ainakin keväällä saadun HMoy:n edustajalta saadun tiedon mukaan.

Rubinjo kirjoitti:Miksi ihmeessä rehuvehnälajikkeen pitäisi tuottaa leipälaatua?

Vaikkapa siksi että agrimarket markkinoi tuota myllyvehnänä.

http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_om ... ?iLaID=263

aurajokilaivuri kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Miksi ihmeessä rehuvehnälajikkeen pitäisi tuottaa leipälaatua?

Vaikkapa siksi että agrimarket markkinoi tuota myllyvehnänä.

http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_om ... ?iLaID=263

Tätä asiaa olenkin aina kummastellut. Mitä huonoa voi olla "seittemän tonnin" rehuvehnässä?