-= Maatalous Foorum =-

traktorikuski kirjoitti:Ostin myyräauran ja kävin vähän vetelemässä rypsissä. Kasvuston kannalat kai vähän liian myöhään, melkein kukkii jo. Aikaisemin olisi kai ollut märempää ja huonompaa maalle. Saa nähdä onko hyötyä.

Oli hyötyä. Huomasi selvästi vehnässä missä ajoin viime vuonna. Ja tänä vuonna oli kuivaa. Olis pitäny vetää tiheämmin.

ATH kirjoitti: Antura oli ihan toista luokkaa silloin kun takavetoisella ennen 80-lukua suditeltiin sateen pehmentämillä pelloilla sinisen 16" Fiskarssin aataminaikuisilla takovantailla.

Tästä pitäs oikeen tutkimus tehdä. Millä saviseutujen alueilla kynnetty milläkin kalustolla. (fiskars vs. muut merkit.)
Ja se loikkasiipisten suunnittelijan vois ottaa saunan taakse puhutteluun.
Pahaa tekee kun muistelee miten ittekki kloppina tuli runnottua noita savisia rinteitä.

On kyllä myönnettävä, että kuumat kesät ovat kuivattaneet maita toiseen malliin sateista huolimatta verrattuna 70-80-luvun viileisiin ja sateisiin kesiin. Kyntöantura häviää halkeilevissa maissa itsekseen. Luistamisesta kynnössä: Aika moni juurikkaanviljelijä käytti noissa tiukosisa ja kovapohjaisissa savimaissa piikkilevikkeitä. Nelisylinterinen takavetotraktori silloin helposti ylitti vetokyvyssä viidentonnin kuusisylinterisen nelivetotraktorin. Hitaasti mutta varmasti mentiin silloin.

Aurojen piti olla kunnolla säädetyt, koska traktori kulki siihen suuntaan mihin oli kulkeakseen. Millään etupainoilla ei saanut piikkilevikeillä ryhtiä takavetoisen ohjaukseen. ja paljon käyttivät Överum/Kongskilde - tyypin loivaa auransiipeä niissä. Tarttuvat kukkamultamaat eivät pidäkään Överumin siipimallista, luulen.

-SS-

SS kirjoitti:On kyllä myönnettävä, että kuumat kesät ovat kuivattaneet maita toiseen malliin sateista huolimatta verrattuna 70-80-luvun viileisiin ja sateisiin kesiin. Kyntöantura häviää halkeilevissa maissa itsekseen. Luistamisesta kynnössä: Aika moni juurikkaanviljelijä käytti noissa tiukosisa ja kovapohjaisissa savimaissa piikkilevikkeitä. Nelisylinterinen takavetotraktori silloin helposti ylitti vetokyvyssä viidentonnin kuusisylinterisen nelivetotraktorin. Hitaasti mutta varmasti mentiin silloin.

Aurojen piti olla kunnolla säädetyt, koska traktori kulki siihen suuntaan mihin oli kulkeakseen. Millään etupainoilla ei saanut piikkilevikeillä ryhtiä takavetoisen ohjaukseen. ja paljon käyttivät Överum/Kongskilde - tyypin loivaa auransiipeä niissä. Tarttuvat kukkamultamaat eivät pidäkään Överumin siipimallista, luulen.

-SS-

Täällä entinen naapurin isäntä kynsi 1 siivellä ja Mf 35 usemman hehtaarin vuodessa. Syynä oli, ettei traktorin perässä tullut enempää siipiä. Ja oli kuulemma koko kylän miehet olleet niitä auroja säätämässä. Maa oli niin kovaa, ettei sen aikainen kalusto siihen pystynyt ja lisäksi takaveto traktori pilasi loputkin.

Itse olen kyntänyt 3 siivellä 4 tonnin nelivedolla samoja lohkoja...

Pidin Luomutietoverkon tiimoilta luennon tilamme jankkurointikokeiluista. Noin puolen tunnin esitys löytyy osoitteesta:
http://www.luomu.fi/tietoverkko/jankkur ... enteeseen/
Siinä on kutakuinkin kaikki, mitä aiheesta tiedän. Kommentit ovat kerrassaan tervetulleita.
Kuoppatestikuvat ovat aika havainnollisia siitä, mitä viljelykierrolla ja jankkuroinnilla saa aikaan, ja miten kauheassa jamassa pellot tuppaavat olemaan.

PS. Luomutietoverkon sivuilta löytyy aikapaljon muitakin jänniä esityksiä, mm. rikkaäestyksestä ja aluskasveista.

Hieno esitys mielenkiintosesta aiheesta Täytyy paneutua oikeen ajan kans...

Über Pro. Kiitoksia jakamisesta.

Ei voi kuin yhtyä edellisiin mielipiteisiin...

Hyvä esitys. Tuo kylvöjuna oli tehokkaasti toteutettu.

Auttaisikohan jankkurointi rapamaalla, paikoissa missä pellolla on taipumus painua kerääntyy vettä eikä se tunnu pääsevän pois, vaikka ojat vetävät ja pinta paljon alempana? Olen miettinyt tuota köyhän miehen soraura-salaojitusta kun noihin ei viitsi mitään kalliimpaa panostaa, mutta heinä kasvaa siellä hyvin.

Ei olisi kovin monimutkaista tehdä kolmen jalan jankkuria itsekään, saako noita hanhenjalkoja ostaa jostain erikseen?
Mikä on muuten jankkurin nimitys ruotsiksi ja saksaksi? Subsoiler näyttäisi olevan enklannilla.

Cultio kirjoitti: Mikä on muuten jankkurin nimitys ruotsiksi ja saksaksi? Subsoiler näyttäisi olevan enklannilla.

ruotsiksi alvluckrare
saksaksi untergrund pflug ja tiefenlockerer

Tommoset antoi agroword sanakirjaohjelma

Spaldings Englannista pystyy lähettämään jankkurin piikkejä ja kulutusosia Suomeenkin. Jostain syystä vaan palvelin on tätä kirjoitettaessa alhaalla.
http://www.spaldings.co.uk/

Malleja jos vaikka itse innostuu tekeen

http://perfekt.kuvat.fi/kuvat/Simba+Kuvia/

Just vein piikit yhdelle rautakouralle , kevääksi pitäisi valmistua

Cultio kirjoitti: Auttaisikohan jankkurointi rapamaalla, paikoissa missä pellolla on taipumus painua kerääntyy vettä eikä se tunnu pääsevän pois, vaikka ojat vetävät ja pinta paljon alempana?

Ei olisi kovin monimutkaista tehdä kolmen jalan jankkuria itsekään, saako noita hanhenjalkoja ostaa jostain erikseen?
Mikä on muuten jankkurin nimitys ruotsiksi ja saksaksi? Subsoiler näyttäisi olevan enklannilla.

McConnelin jalkoja ainakin saa varaosina, luulisi, että esim. Aarre Anttila voisi niitä tuoda, tosin hinnasta en tiedä.
Kun tekee runkoa, niin kannattaa laittaa riittävästi ristikkäistukea, niin ei väänny, kun yksi jaloista nappaa johonkin kiinni. Ja suosittelen myös tuota "hytkytintä", jos meinaa käyttää kapeita piikkejä.

Rapamaan osalta en osaa sanoa, eikö ne läpäise aika hyvin muutenkin. Kuopan kaivamalla tietty selviää, onko siellä jotain vettä läpäisemätöntä kerrosta välissä. Luulisi, että auttaisi, jos jankkuroisi notkon yläpuolisen alueen siten, että sieltä ei pääse ylimäärävesiä valumaan.

Voiskohan tuota tehdä siemennurmelle? Ensimmäisen satovuoden syksyllä puinnin jälkeen ajaisi. Nadalla tuo ajankohta olisi siinä elokuun alussa ja timoteilla elo-syyskuun vaihde.
Vai tuleeko jotain ongelmia seuraavia satovuosia ajatellen?

Luulisi, että auttaisi, jos jankkuroisi notkon yläpuolisen alueen siten, että sieltä ei pääse ylimäärävesiä valumaan.

Se voisi olla jopa parempi ajatus, ja pintavedet yleensä ovat ne "ylimääräiset" jos ne eivät pääse kuin notkoon.

Tuota omaa tekoa oli lähinnä ajatusleikki hintapyyntöihin nähden, vuokraisin kokeillakseni mutta en tunne ketään jolla olisi tuollaista. Suht yksinkertainen rakenne ja toimintaperiaate, Nettikoneessa nyt yksi Evers sänkijankkuri, hp 15 000 €...