-= Maatalous Foorum =-

itte kelpuuttaisin tuon jäljen tuo on ihan hyvää mielestäni joskin aika leveeseen näyt kyntävän 20' onko kenties Kvernelandit auroina`?

Nostolaitekääntöauroilla oon todennu helpoimmaksi mitoittaa päisteet ajamalla eturenkaat aina pientareelle. Ei tartte merkkausviilua ja päisteet pysyy aina tasaisen ja joka vuosi saman levyisinä.

jk kirjoitti:Nostolaitekääntöauroilla oon todennu helpoimmaksi mitoittaa päisteet ajamalla eturenkaat aina pientareelle. Ei tartte merkkausviilua ja päisteet pysyy aina tasaisen ja joka vuosi saman levyisinä.

Ihan hyvä tapa. Itsellä samantapainen mitta: aurat ylös kun ojanpenkka tulee etupöyrän yläreunan tasalle. Jos haluaa tehdä silmukkakäännöksen, päisteen merkkaaminen on käytännössä pakko tehdä, ellei hyödynnä ruiskutusuria tms. selvää ja varmasti samalla etäisyydellä pysyvää jälkeä. Jos päisteessä on mutkia (esim. osa päisteestä on kohtisuora kyntösuuntaan vastaan ja osa vinossa), päisteen merkkaamisella saa helpommin tasalevyisen päisteen. Traktoria mittakeppinä käyttämällä päisteesta ei saa tasaleveää tai suoraa ja joutuu enemmän tasoittelemaan ts. tallomaan kynnöstä.

ennen ajoin kanssa eturenkaat pientareelle ja sitten pakilla silmukka kyntämättömälle päin ja taas menoksi. Koneen 110-90 viiku ketterämmällä akselilla ja rajoittimet kokonaan pois. Nykyisin olen laiskistunut sen verran etten viitsi painella kytkintä. Aluksi merkkivako ruiskutus uraa pitkin. Ja vieläpä niin että raktorin (pellon) ulommaiset pyörät menee sisimmäisen "ruiskutusrenkaan" jälkeä ja aurat siis kääntää vaon ulospäin. Ymmärsitte? Näin päistettä tulee n 8metriä. Aurat ylös silloin kun takapyörä osuu vakoon ja sitten suoraa hetken aikaa ja käännös ja taas mentiin. aikaa kuluu kurviin 13-16 sekuntia. Tästä kyntö ei voi enää helpottua. Päisteen kyntökin yhtä juhlaa varsinkin silloin kun pitää kääntää sisällepäin. Saa hyvissä ajoin jo oiottua niin että vako tulee siististi pellon reunaan.

http://www.pottupellossa.fi/gallery/dis ... pos=-31047 suusanallisin ohjein kynnetty joku 6 vuotta ja edellissyksynä se näytti tuolta... y-käännös normaalisti tulee tehtyä ja aikaa menee joku 17 sekuntia ja multamaallahan jälki melkein aina hyvää mutta savellahan vauhti pitäis olla sopiva että se rikkoisi sen viilun eli vauhtiahan saa olla 6-12km/h ihan hyvin ja siis kouluja ei oo tullu käytyä niin en osaa koulujen opeista sanoa...

zetor8045 kirjoitti:mutta savellahan vauhti pitäis olla sopiva että se rikkoisi sen viilun

Jätä toki viilu ehjäksi. Menee juolavehnän juuret sitten kun pakkanen halkoo sen.

Otsikon ohi, mutta kynnöstä kumminkin. Savisten peltojen kyntäjänä, kaipaili aikanaa tietoa pyörien luiston määrästä, etenkin märkänä syksynä. Nyky traktoreissa mahtaa olla luistomittari?

rgsleo kirjoitti:Otsikon ohi, mutta kynnöstä kumminkin. Savisten peltojen kyntäjänä, kaipaili aikanaa tietoa pyörien luiston määrästä, etenkin märkänä syksynä. Nyky traktoreissa mahtaa olla luistomittari?

NH TM:ään ainakin sai lisävarusteena tutkan mittaamaan nopeutta ja sen perusteella toimivan luistomittarin. Näyttäisi olevan lisävarusteena myös T6000 ja T7000 -sarjoissa. Ja pikaisesti vilkaistuna jontikkaan saa joko tutkan tai voi hyödyntää john deeren ajo-opastimen gps-nopeusmittausta luiston mittaukseen.

Vakiovarusteena ei taida juuri olla, kun tosiaan vaatii joko tutkan tai gps:n.

Asikeikuli kirjoitti:

zetor8045 kirjoitti:mutta savellahan vauhti pitäis olla sopiva että se rikkoisi sen viilun

Jätä toki viilu ehjäksi. Menee juolavehnän juuret sitten kun pakkanen halkoo sen.

mikä pakkanen sitä kun ei tahdo enää nykyään tahdo olla... parhaiten menee keväällä muruksi kun jäykän savi viilun saa hajoomaan..

mikä pakkanen sitä kun ei tahdo enää nykyään tahdo olla...

Juu!
Itsekkin hötkyilin pellolla tuossa kuukausi sitten kun oli pakkaset. Ei meinannu enää kones upota peltoon varjopaikoissa. Hirvitti jo että keväällä joutuu kyntämään.

Nyt on sitten tuommosta helkkarin lutakkoa koko maisema ja pimiääkin kun ei ole lunta.
Joulukuun puoliväli varmaan muuttaa tilanteen.

Tänä vuonna kyntökelejä tuntuu piisaavan. Koskaan aiemmin en ole kyllä joulukuulla kynnellyt, mutta nyt on sitten sekin kokeiltu Suorastaan käsittämättömän hyvässä kunnossa on maa, pinta hiukan kohmeessa, ilman lämpötila pari astetta plussalla.

Tulipa sentään vaan kynnettyä, vaikka vähän kiirus meinas tulla...ja tulikin. Olispa ollu päivä enempi aikaa tähän, niin olis EHKÄ saanu aurat säätöihin. Tai sitten ei. Nyt piti vaan ajaa ja ajaa kilpaa pakkasen kanssa ja kalkkiviivoilla hävisin Ja tais taas mennä liian syvään, mutta jospa sit taas ensi kerralla osaisi paremmin. Täytyis kyntää enemmän, mutta sain nyt vasta noi aurat, että jotain tapahtuukin - ei oikein ehdi huvikseen ajelemaan (omat aurat on 2-siipiset, paluuaurat tosin).

Sitä minä vaan en ymmärrä, että 1. ja 4. siipi käänsi kokonaan ja keskimmäiset jätti pystyyn. Mutta sanoin jo vanhaisännällekin, että en murehtinut asiaa vaan koitin saada mustaksi maan. Massikan säädöillä vetelin, mutta ei Maxxum ainakaan isompi ole. Mitä nyt renkaat on 600/65x38, ei ihan samanlaisesti sovi vakoon mitä 18.4x38?

Niin ja Maxxumissa on hydrauliikassa edelleen jotain vikaa, kait ne öljyt pitäis vaihtaa. Nyt lakkas kolmos pikavaihde toimimnasta (vaikka en sitä kynnössä tarvinnutkaan). No kytkintä painamalla saa neloselle, niin ei vielä haittaa pahasti. Jos ens kesään asti kestäis ja sais härvelin silloin remonttiin.

Ensin piti aurat naapurista - vähän oli jämpti paikka. Ja sitten hitsata runkoa, kun oli poikki.

maraani kirjoitti:Sitä minä vaan en ymmärrä, että 1. ja 4. siipi käänsi kokonaan ja keskimmäiset jätti pystyyn.

Leikkurit keskenään eri säädöissä?

Olen säädellyt ostamiani sarka-ööverummeja, jotka olivat melkoisesti "sekasäädöissä", leikkuritkin jotenkin ylösalaisin ja niiden kääntymisrajoittimet vinossa yms.. Leikkureilla on vaikutusta viilun kaatumiseen joo, ja kuorimillakin ehkä, mutta suuri tekijä on myös siiven kulma, eli se työntötanko pitää siipeä tietyllä tavalla poikittain, ja jos se siipi on "suoremmassa" juuri se viilu tahtoo jäädä syrjälleen.

Ojasten säätö myös on tarkka, ettei mene eri syvyyteen, Överumissa on semmoinen epäkeskotoppari siellä ojaksen alla. Ja sitten mittaa ojasvälin ja siipivälin ja se kulma siitä on mitta ohjekirjassa siivenkärjestä ojaslinjaan.

Mut jos tuo on runkopoikkinaisella paluu-Överummilla kynnetty, ei varmaan koskaan saakaan noita kuntoon ? Niin olen kuullut väitettävän.

-SS-

Katos, harrastaa täällä muutkin myöhästettyä kyntöä Nyt taitaa olla kynnöt kynnetty tältä syksyltä, eilen aamulla oli -12 ja tänään -9

Maraanin kynnökset taitaa olla nurmea? Pienetkin säätövirheet näkyy tuollaisessa heti. Toisenlaisella maalajilla ja sängellä saa säädöt olla jonkinverran pielessäkin ja silti tulee tasaista, niin ja vauhti korjaa virheet. Muistaakseni olen joskus saanut itsekin aikaiseksi tuollaista ensimmäinen ja viimeinen viilu erilaista jälkeä. Kyllä se jollain säädöllä taisi korjaantua. Hankalampaa on sitten, jos auran runko on mutkalla.