-= Maatalous Foorum =-

Viikonloppuna jankkuroin muutaman hehtaarin. Pinta oli märkää, mutta jo 15 cm syvyydessä maa mureni nätisti. Ei sutinut ja maa murustui nätisti. Pitäisi yksi raiheinälohko vielä jankkuroida, jos tulisi pari päivää poutaa.

Jonkin verran on tullut ajettua lautasmuokkaimella, mutta tänään alkoi iltapäivällä olla maa taas turhan märkää ja meni sudittelemiseksi eikä Lemkenin kiekkopakkeri oikein toimi niin märässä. Huomenna kyntöaurat perään ja kovaa ajoa. Taitaa tulla ensimmäinen syksy sitten vuoden 2005 kun pitää enemmänkin kyntää. Onneksi on hyvät aurat eikä mitään kiirusta vielä kalenterin perusteellakaan.

Hankalaa on. Lautasmuokkaria en oo edes harkinnu laittaa perään koko syksynä. Kyntökin tökkii. Vajaa 20ha kynnettynä eikä tahdo enää löytyä lohkoja joilla kyntö kävis. Tänään kävin kolmella lohkolla kääntymäs ja toteamas että ei tule mittään... Joillakin lohkoilla ehkä kyntö onnistuis, mutta ei kanna sonnanlevitysyhdistelmää ja johonkin olis sontaakin hukattava ettei jää kaikki kevääseen.
Tällaisena syksynä sitä toivois että ei suurin osa pelloista olisi maalajia mm tai ct...

Tällaisena syksynä sitä toivois että ei suurin osa pelloista olisi maalajia mm tai ct...

Oli syksy mikä tahansa mutta vaihtaisin ne heti saveen kuitenkin jos olisi mahdollista

Itse en ole tehnyt mitään, liian märkää. Joitakin palstoja voi kyllä kyntää mutta sonnanajosta ei tule mitään. Katsotaan sitten kevällä, jos ei myöhemmin saa kynnettyä. Siinä mielessä ei ole kiirettä vielä.

Cultio kirjoitti:

Tällaisena syksynä sitä toivois että ei suurin osa pelloista olisi maalajia mm tai ct...

Oli syksy mikä tahansa mutta vaihtaisin ne heti saveen kuitenkin jos olisi mahdollista

Itse en ole tehnyt mitään, liian märkää. Joitakin palstoja voi kyllä kyntää mutta sonnanajosta ei tule mitään. Katsotaan sitten kevällä, jos ei myöhemmin saa kynnettyä. Siinä mielessä ei ole kiirettä vielä.

No jaa! On näis puolensakkin. 4000kg/ha tulee viljaa jos muistaa joskus toukokuun aikana käydä kylvämäs ja heittää jonkun 60kg typpeä. Pikkuisen panostamalla 4,5-5t/ha oli kuivaa tai märkää. Parin-kolmen vuoden välein jotuu käännellä 4-siipisten paluuarojen kärkipalat 100 hehtaarin kynnöillä ym... Jos eteläs on minuuttisavia niin nämä taitaa olla kuukausimultia...

Kyllä taitaa olla paree laittaa kyntökalusto talvivarastoon oottamaan kevättä..Vettä tullu taas enempi ku lääkäri määrää Sunnuntaina kynnin jonkun hehtaarin savisempia maita,mutta pääosa multamaita,ja niille ei mitään asiaa.Tosiaan näissä maissa hyvätkin puolensa,ei tarvi mahottomasti typpeä,eikä kärsi kuivuudesta,eikä märkyydestä kasvukaudella.Mutta puimurin pinnalla pysyminen onkin sitte märkänä syksynä toinen juttu..

Kylä kyntö etelässä taas sujuu, sademäärät kuitenkin vain noin 50-70 mm parissa viikossa. Olihan noita kyntövehkeitä jo eilenkin pellolla.

-SS-

SS kirjoitti:Kylä kyntö etelässä taas sujuu, sademäärät kuitenkin vain noin 50-70 mm parissa viikossa. Olihan noita kyntövehkeitä jo eilenkin pellolla.

-SS-

Melkoinen yleistys.
Pellot ovat täysin kyllästettyjä vedestä. Tänäänkään kukaan maistaan välittävä ei varmasti mene kyntämään näillä nurkilla...

Eilen rasvailin aurat suojaan ja kääntelin maapuolet ja kärkipalat ensvuodeksi, pari hehtaaria jätin kevääksi tuohon "mäkirantaa", kun ei ilikee noin märkää rinnettä alkaa nousemaan aurat peräs (tiedän, ettei tuota noteerata mäeksi muualla) mutta täällä on tyytyminen vähempään niissä asioissa Joillain lohkoilla oli vesi ihan pinnassa, mutta vaonpohja aivan kuiva ja jännä, ettei se pahemmin edes valunut vakoon, kun kynsi, mutta kyllä traktori oli niin ravas, ettei väriä erottanua ja portaattomaksikin se oli muuttunut

oppipoika kirjoitti:Osaisko joku sanoa mikä siipimalli näissä överumeissa on?

SR, sama kuin FK fiskars.

Itellä 2 ha kynnetty, 3,5 ha kyntämättä. Loput nurmella tai kevätmuokkauksessa.

Ei se ole sama,kuin fk fiskarsissa.Överumit on yleensä valukärjellä.Överum xl ja agrolux ax on identtisiä.Fk fiskarssit tehtiin vielä suomessa.

Klapikauppias kirjoitti: Joillain lohkoilla oli vesi ihan pinnassa, mutta vaonpohja aivan kuiva ja jännä, ettei se pahemmin edes valunut vakoon, kun kynsi, mutta kyllä traktori oli niin ravas, ettei väriä erottanua ja portaattomaksikin se oli muuttunut

Samanlaisissa olosuhteissa täällä kynnellään. Paripyörän olen toiselle puolelle laittanut, ettei niin paljoa sutisi. Ehdottomasti on kannattanut. Vesi tosiaan vain aivan pinnassa, eikä tunnu siitä mihinkään menevän. Eivät pellot pääse kuivumaan, kun joka välissä heittelee sadekuuroja. Muutama poutapäivä ei saa oikein mitään aikaiseksi tässä vaiheessa syksyä.

Rubinjo kirjoitti:

SS kirjoitti:Kylä kyntö etelässä taas sujuu, sademäärät kuitenkin vain noin 50-70 mm parissa viikossa. Olihan noita kyntövehkeitä jo eilenkin pellolla.

-SS-

Melkoinen yleistys.
Pellot ovat täysin kyllästettyjä vedestä. Tänäänkään kukaan maistaan välittävä ei varmasti mene kyntämään näillä nurkilla...

Pitää muistaa että parikymmentäkin kilometriä linnuntietä merkitsee säissä jo paljon, ne seitsemän tonnin sateet pakkaa jatkumaan syksymmälläkin, täkäläisten neljän tonnin kasvukautisten sateiden jälkeen vaon pohja edelleen on kuiva, ehkä hieman kostea.

-SS-

Itse pidän suurimpana syynä tiivistymään juuri tuon että on väkisin kynnetty lohkoja syksyllä. Pyörät sutii tyhjää ja aina tiivistyy. Näillä pelloilla vesi makaa tiivin kerroksen päällä eikä imeydy. Toisaalta on näitä lohkoja, joiden pinta imee veden, mutta veden imeytyminen pysähtyy kyntökerrokseen, jolloin vettä kertyy vaon pohjalle.

Kultivoitu (pian 20vuotta nyt eka kyntö) hiesusavi meni todella nätisti, eikä vettä pinnassa edes päisteissä, eikä liittymien kohdalla. Kultivoitu aina kuivaan aikaan, eli heti puinnin jälkeen.

Tämän vuoden kynnöt kynnetty, pakkasella voin ehkä vähän kultivoida muuten kevääseen loput.

tässä sopiva pätkä muuten....

http://www.youtube.com/user/tuplapulla# ... C1gtwDGrXo

Olen vahvasti sitä mieltä , että äärimmäinen kuivuus tekee isoja halkeamia syvälle maahan ja näin tiivistymät ovat alkaneet helpottaa. Oli meillä märempää joskus kaksikymmentä vuotta sitten. Ja puoli vuosisataa sitten oli isommilla lohkoilla "lähteitä", johon kone painui et humpsis vaan, ihan sama oliko pitkäaikainen nurmi tahi ei.

Nyt ongelmaksi on tullut salaojakaivojen tervaspuusta tehtyjenkansien kuivuminen, lahoaa ja putoo mullat reikänä sinne mikseikö aikanaan ole tehty betonikansilla ?

Isä oli sitä mieltä nykyisen mallin syyskynnöstä, et ne nelivedothan maata painaa kun neljä pyörää hiertää, tonnin etupuntti, kahden tonnin vältti ja viiden tonnin raktori, siinä kastemato vinkasee.

-SS-