Uusi ympäristötuki 2015 eli ympäristökorvaus

[Pasi]

Ikävä tilanne täällä pohjaveden luvatussa maassa on että vuokramaiden hankinta varmasti vaikeutuu kun pelkällä yhdellä niitolla & paalauksella vuodessa saa huomattavasti paremman tuoton kuin kenelläkään kestää lompsa maksaa vuokraa

Tai sitten ei.... Vaikka siellä suunnalla kartan täplän perusteella on ruohonpurjoita pilvin pimein tai ainakin kohtuullisesti, niin olet kai jo sopinut paalien vastaanottasesta jonkun kanssa jos sinulla itselläsi ei ole märehtijöitä tai olet keksinyt niille muuta käyttöä kuin kasassa mädättämisen ellet ole erittäin riskinottohalukas henkilö? Varsinais-Suomen tukikoulutuksessa kasassa tai paalissa mädättämistä ei pidetty hyväksyttävänä tapana päästä eroon suojavyöhykkeeltä kerätystä heinästä.

[Pasi]

....hankkia ulkooloissa pärjääviä märehtijöitä tarpeeksi...

Onko tuosta olemassa jotain vähän tarkempaa kuin "tarpeeksi" ? Laiduntavien eläinyksiköiden määrään ei tukikoulutuksessa otettu mitään kantaan vaikka suoraan kysyttiin.

[nut]

Ikävä tilanne täällä pohjaveden luvatussa maassa on että vuokramaiden hankinta varmasti vaikeutuu kun pelkällä yhdellä niitolla & paalauksella vuodessa saa huomattavasti paremman tuoton kuin kenelläkään kestää lompsa maksaa vuokraa

Tai sitten ei.... Vaikka siellä suunnalla kartan täplän perusteella on ruohonpurjoita pilvin pimein tai ainakin kohtuullisesti, niin olet kai jo sopinut paalien vastaanottasesta jonkun kanssa jos sinulla itselläsi ei ole märehtijöitä tai olet keksinyt niille muuta käyttöä kuin kasassa mädättämisen ellet ole erittäin riskinottohalukas henkilö? Varsinais-Suomen tukikoulutuksessa kasassa tai paalissa mädättämistä ei pidetty hyväksyttävänä tapana päästä eroon suojavyöhykkeeltä kerätystä heinästä.

Itsellä ajatus oli vetää silppuna kärryyn ja polttoturpeen seassa lämpölaitokseen. Tiedä sitten onko hyväksyttävää eli ei, kustannustehokasta ainakin. Paalaamaan jos joutuu niin naapurin elukoille saa menemään. Toisaalta jos kokonaisala jää alle 15% näillä hömppäheinäpelloilla niin LHP-nurmi/monimuotoisuuspelto-yhdistelmällä saa vähän enemmän joustavuutta ja pääsee eroon tuosta korjatun hävittämisongelmasta.

[TumppiW]

Onko tuosta olemassa jotain vähän tarkempaa kuin "tarpeeksi" ? Laiduntavien eläinyksiköiden määrään ei tukikoulutuksessa otettu mitään kantaan vaikka suoraan kysyttiin.

Ei ole osunut silmiin mitään raja-arvoa. Jos pelto on syödyn näköinen, niin eiköhän se riitä. Mutta asiaa voi miettiä myös siltä kannalta, montako eläintä vyöhykkeille mahtuu ikäänkuin tuotantomielessä.

Tietty jos ottaisi ihan oikean laidunnusajatuksen, niin elukka syö & talloo jotain 3% kuiva-ainetta painostaan. 400 kg nauta syö 12 kg päivässä. Jos suojavyöhykkeellä on jotain 3000 kg kuiva-ainetta, ja siitä saa menemään naudan läpi esim. 50%, yksi nauta elelee vyöhykehehtaarilla 125 päivää. 125 nautaa elää päivän. Jos eläimiä on tarpeeksi syömään koko laidunala esim. 150 päivässä, niitä lie tarpeeksi. Eli about keskivertonauta per hehtaari, tai kymmenen lammasta.

Jos sattuu kunnon osa suojavyöhykettä, kuiva-ainetta on tuplasti. Jos laidunnukseen panostaa, naudan läpi saa menemään 70% kasvusta. Jos on pienempiä nautoja, rehua menee vähemmän, vaikka eläinyksiköitä on sama määrä. Jos laidunnuksen sählää, tulee hylkylaikkuja tai paljasta maata. Ehkä tuon takia ei ole annettu tarkkoja eläinyksikkömääriä.

Ja tältä foorumilta löytyy parempia asiantuntijoita vastaamaan siihen, paljonko on tarpeeksi laiduntavia eläimiä suojavyöhykkeelle. Äskeinen hahmotelma perustui siihen, mitä tällainen viljanviljelijä on Holistic Managementista omaksunut juttelemalla Ralph Tatelle ja muille pitkän linjan laiduntajille rapakon tuolta puolen.

Mutta sinänsä tässä on taas yksi kannuste ottaa laiduntavia eläimiä mukaan viljelykiertoihin. Monimuotoisuus ja maan kasvukunto kiittää. Kun kerääjäkasvit, nurmet, monimuotoisuuspellot, jne. hyödyntää, viljatilalle mahtuu hämmentävä määrä laiduntavia märehtijöitä. (Suunnitelmat on, toteutuksessa voi mennä jokunen vuosi.)

[masto]

Mitäpä jos en ottaisikaan suojavyhykkeitä, vaan riistapellon. Tuki hiukan pienempi mutta ei korjuuvelvoitteita tms. Lajikkeiksi öljyretikka, kaura, ruokonata niin olisi varmaan aika hyvä maanparannusvaikutus myös. Tuollaisella voisi vetäistä varjoisiin metsänlaitoihin (yli 3m).

[SS]

Tuo suojavyöhyke ja laajamittainen laidunnus, se laidunnushan siinä yhteydessä on oikea ympäristötörkeily, jos samalla ei varmisteta, että lannat enimmäkseen siirtyvät muualle kuin siihen rantaviivalle valumille alttiiksi ?

Toinen näkyvä asia näyttäisi olevan se, että jakautuisi kovasti eri tukitasot oleellisesti samoille pellonkäytöille: viljelylaitumista hyvä jos 450 € ja suojavyöhyke-viljelylaitumista 900 € ?

-SS-

[SS]

Mitäpä jos en ottaisikaan suojavyhykkeitä, vaan riistapellon. Tuki hiukan pienempi mutta ei korjuuvelvoitteita tms. Lajikkeiksi öljyretikka, kaura, ruokonata niin olisi varmaan aika hyvä maanparannusvaikutus myös. Tuollaisella voisi vetäistä varjoisiin metsänlaitoihin (yli 3m).

Muista kuitenkin se 15% ... 20% kokonaismaksimirajat LHP plus monimuotoisuus-riista.

100% suojavyöhyke on tosiaan noin 60 -vuotiaalle todellinen omaeläkeratkaisu.
Vaikea on moni paikoin saada edes 300-400€ vuokria isommalle alalle ? Suojavyöhykkeen netto nyt ainakin 500-600 € ?

-SS-

[SS]

Jokainen tekee valintansa tietenkin itse, mutta lannoituksen rajoitukset kasvitilalla ei nähdäkseni ole ongelma. Ravinteiden saanti maasta on usein suurempi pulma, kuin niitteen lisääminen. http://www.yara.fi/lannoitus/tyokalut-a ... lkokasvit/

Jos hyvää lantaa reilusti saatavilla kannattaa ehkä jäädä pois. Näkyy sadoissa ja apukakkalaskussa jos antaa kerran tasauskaudessa kanankakkaa 10 mottia tai vaihtoehtoisesti joka vuosi 15 mottia. Lannoitelaskuun tulee säästöä karkeasti satanen/ha/v ja sadonlisän tuolla metodilla väitän olevan merkittävä.

Kyllä nimenomaan karjanlantakulttuurissa nimenomaan kannattaa olla mukana, lantapoikkeukset ja nurmiviljelyn aikamoisen suuret fosforilaittovarat tukevat valintaa.

Lisäksi on muistettava, että typpirajat mahdollistavat karjanlannan ja keinolannoitteen yhdistelmäkulttuurissa kokonaistypen noston jopa puolitoistakertaiseksi korkeimpiinkin typpirajoihin verrattuna, koska typellä ratkaisevaa on liukoinen typpi eikä kokonaistyppi. Kokonaisravinteiden vähittäinen kasautuminen tuo sitä viljavuutta.

-SS-

[Auts]

Mitenkähän mahtaa määrärahat riittää, jos kauheasti laitetaan suojavyöhykettä.
Luvattu mikä luvattu, mutta pitääkö hallinnon lupaukset vai vieläkö se voi muuttaa asioita kesken kauden?

Hallinto on luvannut kokonaispotin koko kaudelle, jää sitten loppuvuosina rahat saamatta, jos rahat käytetty parina ekana vuotena.

[kehveli]

Mitenkähän mahtaa määrärahat riittää, jos kauheasti laitetaan suojavyöhykettä.
Luvattu mikä luvattu, mutta pitääkö hallinnon lupaukset vai vieläkö se voi muuttaa asioita kesken kauden?

Hallinto on luvannut kokonaispotin koko kaudelle, jää sitten loppuvuosina rahat saamatta, jos rahat käytetty parina ekana vuotena.

Olipa lohduttava kommentti
Aika lailla oikeustajun vastaista, jos kesken kauden voidaan alkaa muuttaa ehtoja. Mutta mihin tässä nyt voisikaan enää luottaa...

[ja101]

Mitenkähän mahtaa määrärahat riittää, jos kauheasti laitetaan suojavyöhykettä.
Luvattu mikä luvattu, mutta pitääkö hallinnon lupaukset vai vieläkö se voi muuttaa asioita kesken kauden?

Hallinto on luvannut kokonaispotin koko kaudelle, jää sitten loppuvuosina rahat saamatta, jos rahat käytetty parina ekana vuotena.

Olipa lohduttava kommentti
Aika lailla oikeustajun vastaista, jos kesken kauden voidaan alkaa muuttaa ehtoja. Mutta mihin tässä nyt voisikaan enää luottaa...

Näin se nyt vaan on. Mun mielestä täällä on outoa kun porukka hihhuloi jostain 900€ suojavyöhyke korvauksesta. Agronetin puolella SS taisi laskea aika hyvin mihin asti rahat riittää..
Mun veikkaus on, että kerääjäkasveille saa 100€ ekana vuonna, tulevina summa jää pariin kolmeen kymppiin. Suojavyöhykkeisiin tulee rajoitus, ettei homma mene ihan sikailuksi. Suojavyöhykkeiksi siis ainoastaan kaistoja valtaojien ja vesistöjen varteen.

[Pasi]

Mun veikkaus on, että kerääjäkasveille saa 100€ ekana vuonna, tulevina summa jää pariin kolmeen kymppiin. Suojavyöhykkeisiin tulee rajoitus, ettei homma mene ihan sikailuksi. Suojavyöhykkeiksi siis ainoastaan kaistoja valtaojien ja vesistöjen varteen.

Veikkaus saattaa hyvin osua oikeaan. Toinen, ikävämpi vaihtoehto on se, että kerääjäkasveja ja suojavyöhykkeitä aletaan todella valvomaan, jolloin aika monelta jää eurot saamatta ja samalla ehkä myös muistakin tuista nipistetään osa.

[Pasi]

Itsellä ajatus oli vetää silppuna kärryyn ja polttoturpeen seassa lämpölaitokseen. Tiedä sitten onko hyväksyttävää eli ei, kustannustehokasta ainakin. Paalaamaan jos joutuu niin naapurin elukoille saa menemään.

Kyllä nuo kuulostavat kumpikin kelvollisilta tavoilta sen perusteella mitä koulutuksessa virkahenkilöt yms. puhuivat.

[SS]

Mun veikkaus on, että kerääjäkasveille saa 100€ ekana vuonna, tulevina summa jää pariin kolmeen kymppiin. Suojavyöhykkeisiin tulee rajoitus, ettei homma mene ihan sikailuksi. Suojavyöhykkeiksi siis ainoastaan kaistoja valtaojien ja vesistöjen varteen.

Veikkaus saattaa hyvin osua oikeaan. Toinen, ikävämpi vaihtoehto on se, että kerääjäkasveja ja suojavyöhykkeitä aletaan todella valvomaan, jolloin aika monelta jää eurot saamatta ja samalla ehkä myös muistakin tuista nipistetään osa.

No sen minä olen vaan tahtonut huomauttaa, että kun ei edes ole mistä nipistää !

Noin 8 / 10 hehtaarista toivoo ainakin saavansa sen perustoimenpiteen korvauksen, eli 54€. Siitä seuraa jo puolet vuosittaisesta ympäristökorvauspotista. Sillä toisella puolella sitten niitä lisiä. Jos kaikki haaveilevat korvausta 150 - 250 €/ha tai jopa 300-500€ /ha ympäristökorvauspotista, ei mene summat tasan, rahat auttamattomasti loppuvat jo vuodelle 2018.

Eli opportunistit voittavat tässä kuviossa, nyt se pulla on syötävä - nopeasti - ja jätettävä muruset muille. Toinen voittava ryhmä (tai osaltaan liittyy edellisen) on ympäristökorvauksen oheen viritetty liiketoiminta, kerääjäkasvimarkkina, kerääjäkasvivälineistökauppa, koulutus- ja konsultointibusiness.

Varovaiselle viljelijälle tämä kausi 2015-2020 loppui ennen kuin alkoikaan.

-SS-

[Pasi]

Mun veikkaus on, että kerääjäkasveille saa 100€ ekana vuonna, tulevina summa jää pariin kolmeen kymppiin. Suojavyöhykkeisiin tulee rajoitus, ettei homma mene ihan sikailuksi. Suojavyöhykkeiksi siis ainoastaan kaistoja valtaojien ja vesistöjen varteen.

Veikkaus saattaa hyvin osua oikeaan. Toinen, ikävämpi vaihtoehto on se, että kerääjäkasveja ja suojavyöhykkeitä aletaan todella valvomaan, jolloin aika monelta jää eurot saamatta ja samalla ehkä myös muistakin tuista nipistetään osa.

No sen minä olen vaan tahtonut huomauttaa, että kun ei edes ole mistä nipistää !
-SS-

Kyllä tuota nipistysvaraa on niin kauan kuin vähänkin tukia maksetaan. Se nipistäminen tarkoitti näiden ehtojen rikkomisesta mahdollisesti seuraavia sanktiota muihin tukiin. Siis sitä, että tämän toimenpiteen ehtojen rikkomisesta kiinni jääneen viljelijän kohdalla perittäisiin takaisin toimempiteen tuki, osa ympäristösitoumuksen tuesta sekä lisäksi myös osa muista pinta-alaperusteisista tuista takaisin.

Siitä olen ylen yllättynyt jos kaikki, jotka nyt uhoavat kylvävänsa kerääjakasveja tai perustavansa suojavyöhykkeitä niin suurelle alalle kuin mahdollista, tekevät sen... tai edes puolelle siitä mitä nyt puhuvat perustavansa.... tai edes puolelle siitä, mitkä loppujen lopuksi on mahdollista ilmoittaa noihin tukiin.