Sivu 4/13
Lähetetty: 16 Joulu 2006, 19:19
Kirjoittaja ana
Mistä näkee selvästi että kuinka monta eläinyksikköä voi olla peltohehtaareja kohden?
Lähetetty: 17 Joulu 2006, 02:51
Kirjoittaja Tutti
ana kirjoitti:Mistä näkee selvästi että kuinka monta eläinyksikköä voi olla peltohehtaareja kohden?
Esitys:
http://www.mmm.fi/attachments/5guynGgYN ... 2.2006.pdf
Sivulta 101 alkaen löytyy ympäristötuesta asiaa.
Lähetetty: 20 Joulu 2006, 23:57
Kirjoittaja TumppiW
Rubinjo kirjoitti:
Olihan tuolla koknaan uus homma toi kerääjäkasvi-lisätoimenpide.
Vihdoinkin! Olenkin tässä miettinyt, milloin siihen saa sen verran tukea että kannattaa kokeilla. Jenkeissä kehuvat kovasti:
http://www.sare.org/publications/covercrops.htm
Kun vielä tietäisi, minkä osavaltion olot vastaavat lähiten Suomea.
Ehdot olivat kyllä taas aika sekavat. Aluskasvien avulla ei saa perustaa nurmea, mutta pyydyskasveista ei sanota mitään. Ja toisaalta pyydyskasvit pitää kylvää sadonkorjuun jälkeen, eli rikkaäestys + hajakylvö meni kiellettyjen menetelmien listaan.
Lähetetty: 21 Joulu 2006, 14:09
Kirjoittaja Carnivor
Alaskan! Mutta mielenkiintoisia julkaisuja tuolla linkissäsi. Täytyy joulupyhinä lukea tarkemmin.
Sain nyt viranomaisilta selvennyksiä tähän paradoksiin:
MMM viljelyn monipulistaminen kirjoitti:
Toimenpiteen voi valita viljelijä, jonka maatila sijaitsee A- tai B-tukialueella ja jonka tukikelpoisesta alasta
vähintään 5 %:lla on nurmea tai nurmipeitteistä alaa, joka voi sijaita samalla lohkolla koko sitoumuskauden.
MMM viljelyn monipuolistaminen kirjoitti:
... samaa kasvilajia saa viljellä lohkolla enintään kahtena vuotena peräkkäin. Kuitenkin nurmea ja kuminaa
saa viljellä samalla lohkolla enintään kolme vuotta.
Elikkä tämä tarkoittaa MMM:n mukaan sitä että 5% pinta-alasta saa olla pysyvällä nurmella eli esim. ikiviherkesantoja ja suojavyöhykkeitä. Jonkinlaista nurmipeitteistä alaa pitää olla vähintään 5%. Hiukan saisivat vielä selventää tekstiä, sillä mielestäni tuossa lukee nyt vähintään 5 % nurmipeitteistä alaa joka saa olla kaikki pysyvää. Viranomaisen mukaan taas vähintään 5 % nurmea ja korkeintaan 5 % pysyviä nurmia. Loppuilla 95 % pitää olla viljelykierto. Jos saisin itse kirjoittaa ehdot niin viherkesannot ja suojavyöhykkeet rajattaisiin selkeästi viljelykiertovaatimuksen ulkopuolelle.
Lähetetty: 31 Tammi 2007, 23:56
Kirjoittaja Rubinjo
Tuoretta tietoa:
http://www.mmm.fi/attachments/5gyCY6yAV ... 310107.ppt
Runsaasti uusia kalvosarjoja myös muista tukiasioista.
Lähetetty: 15 Helmi 2007, 19:33
Kirjoittaja Rubinjo
Typpilannotuksen tarkentamisesta on lähteny lehtivihreämittaus pois
(dia 46)
http://www.mmm.fi/attachments/5gyCY6yAV ... 080207.ppt
Ootteko huomannu et taas on tulossa uus lomake:
Maatilan luonnon monimuotoisuus kartoitus. (dia 36)
Lähetetty: 15 Helmi 2007, 21:10
Kirjoittaja Tutti
Ei hyvä homma. Toi ois ollu mun lisätoimenpide. Edellisessä linkittämässäsi power pointissa se oli vielä mukana. Tuskin vahingossakaan on tästä jäänyt pois.
Nyt taitaa vaaka kallistua kasvukunnon parantaminen ja ravinnetasetoimenpiteisiin.
Lähetetty: 15 Helmi 2007, 22:13
Kirjoittaja Wilpo
Joo, ei hyvä ollenkaan. Sieltä tippuu järjestään kaikki ne pois, mitkä olisin valinnut. Kohta ei kannata enää mitään valitakkaan.
Olisi mukava kuulla mistä syistä näitä tiputetaan pois.
Lähetetty: 15 Helmi 2007, 22:16
Kirjoittaja kuulapää
Samoin tarkentui "lannan kasvukauden aikainen levitys"; ei voi luovuttaa paskaa enää ulos lantasopimuksilla...kle. Muutenkin oli lisätoimenpiteet saaneet tarkennuksia sitten tukikoulutuksen eli siitäkään päivästä ei ollut muuta iloa kuin ilmaiset kahvit ja ruuat.
off topic:
Luonnoksia tekemässä on ollut mukana viljelijöitä/viljelijä osapuoli (näin mainittu), ketä nämä paukapäät ovat oikein olleet, kun ovat näin yksinkertaisen systeemin saaneet kasattua. Samat viisaat ovat ilmeisesti monta muutakin maataloutta koskevaa asiaa saaneet yksinkertaistettua...
Lähetetty: 15 Helmi 2007, 22:50
Kirjoittaja aurauskeppi
Tänään oli taas aiheesta istunto, vaikken ollutkaan loppuun asti niin systeemin sekalaisuus selkenee ja selkeys sekavoituu.
Lehtivihreämittaus värikorteilla on todettu
liian halvaksi ja helpoksi tavaksi tähän. Mahdollisia tapoja vielä on:
lehtivihreämittari (1500€) / ostopalvelu tai
labra-analyysi jossa näyte otetaan ennen kevätlannoitusta, pakastetaan ja lähetetään kylmäkuljetuksena labraan. Analyysin hinta 30€/5ha+pk tai
typpisalkku, kun kemira sellaisen tähän kehittää, hinta-arvio 400-600€
Tämä oli suoraan esittelijän suusta.
Kun puhutaan vain ympäristötuesta niin meitä eriarvoistetaan. Hommassa näkyy selvä karjatilojen suosinta. Perustuki isompi ja vaikkapa superkasvipeitteisyys = monille nautakarjatiloille arkipäivää. Tosin myös täyssuorakylväjiä hymyilyttää, mutta paljonko heitä nyt onkaan..
Minulle valkeni ihan uutena juttuna että tässä yritetään vain ja ainoastaan heittää sopivasti hiekkaa rattaisiin ettei olisi toukohousuilla liian helppoa. Jos tuulesta temmatuilla lisätoimenpiteillä vielä olisi vähän tekemistä jonkin oikean viljelytapahtuman kanssa niin se olisi plussaa. Sitten hyväksyttämään uusia ideoita euroopan keskusvalvomoon ja kohta tullaan taas kengänkuva perseessä takaisin keksimään uusia pikkujäyniä.
Kyllä on vaikeaa pitää motivaatiota yllä tämmöisen kanssa.
5 vuoden päästä varmaan odotellaan uutta ympäristötukiohjelmaa ensimmäisen vuoden jouluksi..
Meni sitten kaikki uudet ja jatkettavat vuokrasopimuksetkin uusiksi...
Lähetetty: 16 Helmi 2007, 11:32
Kirjoittaja Jari
-Justus- kirjoitti:[Kun puhutaan vain ympäristötuesta niin meitä eriarvoistetaan. Hommassa näkyy selvä karjatilojen suosinta. Perustuki isompi ja vaikkapa superkasvipeitteisyys = monille nautakarjatiloille arkipäivää.
Kyllä on vaikeaa pitää motivaatiota yllä tämmöisen kanssa.
5 vuoden päästä varmaan odotellaan uutta ympäristötukiohjelmaa ensimmäisen vuoden jouluksi..
Täytyy näin karjatilallisena heti kumota väittämä että karjatiloja suositaan,itsellä edessä valintoja miten jatkaa tulevaisuudessa ja nimenomaan tämä ympäristötuki tekee valinnan vaikeaksi. Kun tuntuu ettei mitään järkeä ko. tuessa,aina kun tulee uusi esitys,se heikentää kaikkien asemaa. Siinä vaan sellainen villi homma että karjatiloilla se on joko tai,pskaa eli lannoitusta hankalaa säätää kun tietty määrä "lannoitetta" tulee teki mitä tahansa. Usein tämä "tuote" suurin rajoittaja ymppiin liittyessä joten ei voi valita ymppiä vaikka luvattaisiin kuu taivaalta kun ei mahdollista toteuttaa ehtoja edes rahalla. Ainoa mahdollisuus joko rajoittaa tuotantoa tai sitten hommata lisää peltoa,mikä tunnetusti vaikeaa sekä kallista.
Kasvipeitteisyysvaatimukset omalta kannalta plussaa kun karjaa vähän suhteessa pinta-alaan ja pellot suorakylvössä.
Näiden teidän kertoman perusteella,itse en ole perehtynyt valmisteilla oleviin tukiin muuten kuin määritelmien karjatila/kasvitila osalta,oli valmistelussa tätä koskeva suuri epäkohta mutta näyttäisi poistuneen.
Motivaatiota tulevaisuuden suunnitelmille nämä esitykset laskee reilusti,kuten aina maatalouden muutokset kun koskaan ei tule positiivista "tietoa"
Parempi kun miettii asioita hieman pitemmällä tähtäimellä ja tekee päätöksensä siltä pohjalta. Tukiin ei ole luottaminen,tuotettava sitä mihin olosuhteet parhaiten antaa myöten.
Nurmi+elukat jotka sadon syö, jatkuvaa tuotantoa Suomessa tuista riippumatta?
Lähetetty: 16 Helmi 2007, 11:58
Kirjoittaja aurauskeppi
Ihan totta. Illalla oli v-käyrä niin korkealla että siihen piti laittaa punanen valo lentokoneita varten
Tosiasiassa en ole kateellinen karjatilallisille. Ahneena tuli heti mieleen että miten monta kymppiä saisi lisää hehtaarille karjatilastatuksella. Sitä statusta varten vaan pitää tehdä aika paljon.
Lähetetty: 16 Helmi 2007, 12:31
Kirjoittaja Jorma
Mitenkähän tuota pyydyskasvi juttua pitäisi tulkita. Voikohan sitä kylvää viljalle syysmuokkauksen yhteydessä jolloin koko touhusta voisi olla jopa jotain konkreettista hyötyäkin?
E:Siis tarkoitin viljan jälkeen pyydyskasviksi jotain muuta kuin viljaa, vaikka viljakin toimi viime syksynä em hommassa.
Lähetetty: 16 Helmi 2007, 12:46
Kirjoittaja Agronautti
Jorma kirjoitti:Mitenkähän tuota pyydyskasvi juttua pitäisi tulkita. Voikohan sitä kylvää viljalle syysmuokkauksen yhteydessä jolloin koko touhusta voisi olla jopa jotain konkreettista hyötyäkin?
Niinpä.. Sampolla riittää kun puinnin jälkeen kerran muokkaa , niin kyllä vihertää
Muilla sitten tuulta isommalle...
Mutta se nyt on melkein satavarma että Ymppiin ei viljakasvit tule kelpaamaan kerääjäksi.
Viime vuosina olen melko pian puinnin jälkeen vetänyt pienen annoksen lietettä ja heti perään rullaäestys.. parhaimmat oraat olleet 10-15cm... Tuossa kuvaa 2005 syksyltä: paha lako-ohra ja urakoitsijan Sampolla puitu
Lähetetty: 16 Helmi 2007, 14:01
Kirjoittaja Rubinjo
Agronautti kirjoitti:Jorma kirjoitti:Mitenkähän tuota pyydyskasvi juttua pitäisi tulkita. Voikohan sitä kylvää viljalle syysmuokkauksen yhteydessä jolloin koko touhusta voisi olla jopa jotain konkreettista hyötyäkin?
Niinpä.. Sampolla riittää kun puinnin jälkeen kerran muokkaa , niin kyllä vihertää
Muilla sitten tuulta isommalle...
Mutta se nyt on melkein satavarma että Ymppiin ei viljakasvit tule kelpaamaan kerääjäksi.
Tätä yritettiin kysellä eilen. Jäi vähän epäselväks.
Aluskasvit on heiniä ja pyydyskasvit melkeen mitä vaan. (diat 64 ja 65)
(Jos sama kevätvilja tai öljykasvi kun on ollu lohkolla kylvössä kelpais pyydyskasviks niin vaikuttas vähän liian hyvältä.)