Mein vanhassa 950;ssa ei tuota ollut mutta netissä jotain juttua ;
The 900 series introduced 2 new concepts. One is the Revermatic transmission. The operator could press the clutch 1/2 way down and it would allow conventional gear changes. Press it all the way down and it would put the combine in reverse. This proved very useful in tight corners and to prevent pugging. Both saved the farmer time in the field. Also a new Quik-Tatch headers was introduced for quick header change. Another feature to save time during the harvest.
The other major new addition is the Cross-shaker. (Maybe some of you European guys can help me out on this one? My book just told they put it in the combine, but not the function. Any info on this will be great.)
Uudempi puimuri mutta mikä?
Valvoja: Farmari-ryhmä
^ Ahaa, kytkin siis onkin kaksois eikä parimallia. Puoliksi pohjaan niin vaihdetaan vaihteita ja kokonaan niin vaihtuu suunta.
Sattumalta muuten törmäsin tuohon kyseltyyn cross shakerin funktioonkin korjaamo kirjaa selatessa. Se laittaa olkimassan tavallaan kiemurtelemaan kohlinten päällä ja näin kulkemaan pitemmän aikaa ravisteltavana.
Sattumalta muuten törmäsin tuohon kyseltyyn cross shakerin funktioonkin korjaamo kirjaa selatessa. Se laittaa olkimassan tavallaan kiemurtelemaan kohlinten päällä ja näin kulkemaan pitemmän aikaa ravisteltavana.
niin Luulen että kytkin ihan normaali
Lisänä on erillinen suunnan vaihto vaihteisto ja vasta polkimen pohjaan painallus aiheuttaa vaihdon ,,,,,,,,,
Tuo Olkien ravistin oli mullakin ja toimi kyllä hyvin ;
Vaikea tietty sanoa montako jyvää se normaaliin kohlintaan verrattuna tiputtaa olkimassasta ; ei ole nykykoneissa näkynyt enää
Tosin eipä ole hydrauli etuvetoakaan traktoreissa ( JD innovaatio )
Lisänä on erillinen suunnan vaihto vaihteisto ja vasta polkimen pohjaan painallus aiheuttaa vaihdon ,,,,,,,,,
Tuo Olkien ravistin oli mullakin ja toimi kyllä hyvin ;
Vaikea tietty sanoa montako jyvää se normaaliin kohlintaan verrattuna tiputtaa olkimassasta ; ei ole nykykoneissa näkynyt enää
Tosin eipä ole hydrauli etuvetoakaan traktoreissa ( JD innovaatio )
On tullut puitua Claassilla ja NH-koneilla. Naapuri vaihtaa Sampoa joka toinen vuosi, joten jotain sekin kertoo kestävyydestä.
Meillä oli porukkakoneena 8030, joka on edelleen käytössä. Vain yksi ketju vaihdettu ja pari remmiä. Puitu yli 2000 h, eikä muita vikoja.
Kun porukka hajosi, niin ostin Claas 68S:n. En tiennytkään, että puinnista voi tulla hankalampaa. Pöytä puski maata lakopaikoissa. Tappuri siinä on hyvä. Ajoin neljä syksyä Claassilla ja oli kova ikävä Claysoniin. Nyt sitten on alla TC-54, eikä ole pöytä- tai muita ongelmia.
Naapuri oli tyytyväinen Sampoonsa, kun vain yksi laakeri meni ekana syksynä. Yli 2000 h ajetussa Claysonissa ei ole mennyt vielä yhtäkään. Ai niin en ole aiemmin tiennytkään, että Sammoissa on vakiona peltinen puintikela... No huhhuh!
Meillä oli porukkakoneena 8030, joka on edelleen käytössä. Vain yksi ketju vaihdettu ja pari remmiä. Puitu yli 2000 h, eikä muita vikoja.
Kun porukka hajosi, niin ostin Claas 68S:n. En tiennytkään, että puinnista voi tulla hankalampaa. Pöytä puski maata lakopaikoissa. Tappuri siinä on hyvä. Ajoin neljä syksyä Claassilla ja oli kova ikävä Claysoniin. Nyt sitten on alla TC-54, eikä ole pöytä- tai muita ongelmia.
Naapuri oli tyytyväinen Sampoonsa, kun vain yksi laakeri meni ekana syksynä. Yli 2000 h ajetussa Claysonissa ei ole mennyt vielä yhtäkään. Ai niin en ole aiemmin tiennytkään, että Sammoissa on vakiona peltinen puintikela... No huhhuh!
En sitten tiedä, onko meille aina sattunut ns. hyviä yksilöitä Sampossa, koska edellisellä 2055:lla ja nykyisellä 2065:lla puimme varsin ongelmattomasti. 2055:sta meni kerran yksi heppoisesti tehty osa poikki (muistaakseni parannettu 2065:ssa) ja 2065:n uudenmallisen hytin ilmastointilaittetta piti putsailla hytin katolta käsin. Molemmilla malleilla olemme puineet joka syksy 160-200 ha kevätviljoja ja hyvin on homma pelittänyt. Olisi ihan takuulla puimurimerkki vaihtunut Claasiin jos laakereita tai vastaavaa olisi lauennut! Kyllähän esim. Claasin Medion voisi olla ihan hyvä kone meille, mutta on se myös kallis ostaa. Ei ole oikein hyvää pääomankäyttöä ostella "maailman suurimpia" puimureita tai esim. Fendtin traktoreita.Naapuri oli tyytyväinen Sampoonsa, kun vain yksi laakeri meni ekana syksynä. Yli 2000 h ajetussa Claysonissa ei ole mennyt vielä yhtäkään. Ai niin en ole aiemmin tiennytkään, että Sammoissa on vakiona peltinen puintikela... No huhhuh!
NH:n TC56RS tai Pikku CS kiinnostaa,kiinnostus vain kasvaa syksyn edetessä ja viljojen jatkaessa vihreänä kasvuaan. Onko järkeä investoida CS:ään,lähinnä hytin mukavuus(hiljaisuus) ja huollettavuus mietityttää? Vai jatkanko Claasilla...
Kenelläkään käytännön kokemuksia koneiden eroista ,tai kuulopuheita?
Kenelläkään käytännön kokemuksia koneiden eroista ,tai kuulopuheita?
Varmasti vaikuttaa sekin, miten koneella ajaa ja miten sen huoltaa.En sitten tiedä, onko meille aina sattunut ns. hyviä yksilöitä Sampossa
Mä en jatkanut Claassilla. Mielestäni aina kannattaa vaihtaa, jos suunta on NH:n puimurit. Claassin voimansiirto oli myös melko heikkoa peliä, joskaan ei hydrosta ole kokemusta. Väittäävät, että näissä Claassin uusissa pikkuhydroissa (140,150) olisi liian pienet moottorit. Varmasti Medion on jo eri sarjassa, mutta kun samalla rahalla saat TC56:n.Vai jatkanko Claasilla...
Niin mikä sitten on järkevää käyttöä. Tämä jo kuulostaa makuasialta. Sanotaan, että joka tappurilla saa varmasti puitua ja joka autolla pääsee, jos ne ovat ok kunnossa. NH:n TC-sarjan puimurit eivät ole maailman suurimpia, mutta ehkä hintavia. Käytettynäkin ne ovat toki ostamisen arvoisia, jos ei kivipuituja tule. Itse arvostan laatua ja työn mielekkyyttä. Elämä ei ole tehty pelkästään siedettäväksi vaan nautittavaksi.Ei ole oikein hyvää pääomankäyttöä ostella "maailman suurimpia" puimureita tai esim. Fendtin traktoreita.
Niin ja vielä moni väittää, että puimurissa on kiinni ok-talon hinta. Näin varmasti on. Mutta eipä me saada sitä taloakaan maksettua, jos ei puimuri pelaa ja viljat jää peltoon. Vaikka sitä käytetäänkin se kaksi viikkoa vuodessa, niin ne ovat todella tärkeät kaksi viikkoa.
Millaista pöytää ajattelit koneeseen? CS:n säiliö on suurempi ja koneessa enemmän voimaa joten pöytä voisi ehkä olla leveämpi.Jari kirjoitti:NH:n TC56RS tai Pikku CS kiinnostaa,kiinnostus vain kasvaa syksyn edetessä ja viljojen jatkaessa vihreänä kasvuaan. Onko järkeä investoida CS:ään,lähinnä hytin mukavuus(hiljaisuus) ja huollettavuus mietityttää? Vai jatkanko Claasilla...
Kenelläkään käytännön kokemuksia koneiden eroista ,tai kuulopuheita?
Perusrakenteeltaan koneet taitaa olla aika lähellä toisiaan. CS:n hankauslevyt taisi saada käyttöön vipua kääntämällä, ainakin vanhemmat TC:t oli irtolevyillä, jotka sitten kiinnitettiin tarpeen mukaan. Olisiko CS:n tasauspyörästön lukko ollut vakiona, mutta TC:n ei.
CS:n pienimmässä koneessa ei ole jälkipuinti kelaa, joten irtipuinti on ainakin periaatteessa huonompaa. Varstasillassa taisi silti olla jokin säädettävä jatke parantamaan sitä.
Voi olla vaikea saada uutta konetta enää tälle syksylle,
Nämähän on tietysti jo makuasioita. Jos meillä ei puinnit olis onnistunu Sampolla, ei meillä sellaista enää olisi käytössä. Koneiden pitää olla luotettavia ja mukavia käyttää kun maata on enemmän asuttavana. Ainakaan tällä kokemuksella ei tarvi suurentaa puimuria, koska sitten jäisi kuivauskapasiteetti rajoittavaksi tekijäksi ja varoja on oman talousoppini mukaan kannattanut sijoittaa myös arvopapereihin.Niin mikä sitten on järkevää käyttöä. Tämä jo kuulostaa makuasialta. Sanotaan, että joka tappurilla saa varmasti puitua ja joka autolla pääsee, jos ne ovat ok kunnossa. NH:n TC-sarjan puimurit eivät ole maailman suurimpia, mutta ehkä hintavia. Käytettynäkin ne ovat toki ostamisen arvoisia, jos ei kivipuituja tule. Itse arvostan laatua ja työn mielekkyyttä. Elämä ei ole tehty pelkästään siedettäväksi vaan nautittavaksi.
Sampolla 2065 uudella hytillä oli suuri kehitysaskel. Siinä on pöytäkin tehty lujemmin ja lisäksi viisastuneena tilasimme puimurin metallisilla lakopiikeillä varustettuna
(vai miksikä niitä nyt sanottiinkaan). Voisiko joku selittää, mikä idea niitä on edes tehdä muovista, kun ne kerran menevät kieroon ajan myötä... 
Taidat tarkoittaa laonnostokelan piikkejä. Muovipiikkien idea taisi olla se, etteivät katkenneet piikit rikkoisi mitään puimurin sisältä. Sinnehän ne kuitenkin katkettuaan joutuvat. Niinkuin moni on huomannut muovipiikkejä joutui kyllä sitten uusimaan aikas usein.Köysti kirjoitti: Siinä on pöytäkin tehty lujemmin ja lisäksi viisastuneena tilasimme puimurin metallisilla lakopiikeillä varustettuna
-
Cultor
- Luokka: >500hv
- Viestit: 615
- Liittynyt: 08 Loka 2005, 19:20
- Paikkakunta: Kahden kaupungin välissä
Ensimmäistäkään ei ole vielä tarvinnut ostaa -99 vuoden koneeseen ja koneen mukana tulleet varapiikitkin ovat käyttämättä. Muutamien paikkaa olen vaihtanut, ne kun taipuvat sivulle päin ainakin meidän koneessa, jos taipuvat.Jorma kirjoitti:Taidat tarkoittaa laonnostokelan piikkejä. Muovipiikkien idea taisi olla se, etteivät katkenneet piikit rikkoisi mitään puimurin sisältä. Sinnehän ne kuitenkin katkettuaan joutuvat. Niinkuin moni on huomannut muovipiikkejä joutui kyllä sitten uusimaan aikas usein.Köysti kirjoitti: Siinä on pöytäkin tehty lujemmin ja lisäksi viisastuneena tilasimme puimurin metallisilla lakopiikeillä varustettuna
Kohta kolme vuotta vanha kuva, mutta ei oleellista muutosta sen jälkeen.
Niinhän ne kaikilla taipuvat sivulle ja ei se niiden toimintaa ainakaan mitenkään paranna. Siksihän niitä pitikin sitten vaihdella suoriin.Ensimmäistäkään ei ole vielä tarvinnut ostaa -99 vuoden koneeseen ja koneen mukana tulleet varapiikitkin ovat käyttämättä. Muutamien paikkaa olen vaihtanut, ne kun taipuvat sivulle päin ainakin meidän koneessa, jos taipuvat.
-
Cultor
- Luokka: >500hv
- Viestit: 615
- Liittynyt: 08 Loka 2005, 19:20
- Paikkakunta: Kahden kaupungin välissä
No... jos lajittelet vasemmalle taipuneet yhteen lapaan ja oikealle taipuneet seuraavaan, niin voi hyvinkin parantaaKöysti kirjoitti:Niinhän ne kaikilla taipuvat sivulle ja ei se niiden toimintaa ainakaan mitenkään paranna. Siksihän niitä pitikin sitten vaihdella suoriin.Ensimmäistäkään ei ole vielä tarvinnut ostaa -99 vuoden koneeseen ja koneen mukana tulleet varapiikitkin ovat käyttämättä. Muutamien paikkaa olen vaihtanut, ne kun taipuvat sivulle päin ainakin meidän koneessa, jos taipuvat.
-
Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
Ootko kysyny saako 56 RS:ää enää ollenkaan Suomeen?Jari kirjoitti:NH:n TC56RS tai Pikku CS kiinnostaa,kiinnostus vain kasvaa syksyn edetessä ja viljojen jatkaessa vihreänä kasvuaan. Onko järkeä investoida CS:ään,lähinnä hytin mukavuus(hiljaisuus) ja huollettavuus mietityttää? Vai jatkanko Claasilla...
Kenelläkään käytännön kokemuksia koneiden eroista ,tai kuulopuheita?
Jo viime vuonna 56 RS:n ja CS 540:n (nyt numerointi on muuttunut) hinta oli sama.
Emmä tiiä,en oo edes ajatellut ostaa seuraavaa konetta suomesta. Sen verran karu on Agritekin välityspalkkio... Täytyy katella,tuskinpa teen mitään hätiköityjä päätöksiä tässä vaiheessa syksyä vaikka puinteihin vielä vähintään kolme viikkoa. Saksasta kone tulee aikasta pikaiseen mikäli päättää ottaa,uutta tai esittelykonetta. Esittelykoneita saa sopivasti kun eivät myy niitä omia uusien markkinoita sotkemaan,tälläinen selitys "puoli-ilmaiselle" koneelle.Rubinjo kirjoitti:Ootko kysyny saako 56 RS:ää enää ollenkaan Suomeen?Jari kirjoitti:NH:n TC56RS tai Pikku CS kiinnostaa,kiinnostus vain kasvaa syksyn edetessä ja viljojen jatkaessa vihreänä kasvuaan. Onko järkeä investoida CS:ään,lähinnä hytin mukavuus(hiljaisuus) ja huollettavuus mietityttää? Vai jatkanko Claasilla...
Kenelläkään käytännön kokemuksia koneiden eroista ,tai kuulopuheita?
Jo viime vuonna 56 RS:n ja CS 540:n (nyt numerointi on muuttunut) hinta oli sama.
Eipä noissa hirvitä kuin paino mikäli kyseessä CS kahdella puintikelalla sekä pöydän leveys. Sekä tehokin,milläs kärräät jyviä pellolta pois kun kuuskasilla claasillakin työllistää yhden miehen ajamaan 15tn kuormia kun pellot ei ihan kotonurkilla... Koko ketju vaatii miettimistä,turhasta tehosta ei kannata maksaa ellei sitä voi käyttää kuin osittain. Eli halvempaa vaihtaa lajikevalikoimaa jolla saa puintiaikaa
