-= Maatalous Foorum =-

Ei kai tästä valkuaisesta kannata tehdä elämää suurempaa asiaa. Tämä on tiedetty jo pitkän aikaa, että uudet satoisat lajikkeet antavat enemmän kiloja mutta lähes saman määrän valkuaista kuin vähäsatoisammat vanhanajan lajikkeet.

Laskukoneella saa sitten selvile, mikä on valkuaissadon ja kilosadon panos/tuotossuhde. Kun on ylituotantotilanne, ei hyvä kummallakaan tavalla laskettuna.

Jos korkean valkuaisen tuottamisesta maksettaisiin, Manuahan kaikki viljelisivät !

Tai kannattaisi kirjanpidon ulkopuolella ostaa rajattomasti lisätyppeä sinne Trapelle ja Amaretolle.

Keskisessä Euroopassa typpitasot ovat korkeat, ovat sadotkin, ja ilmastokin mahdollistaa valkuaispitoisuuden nousun.

Taikalääkettä alle 150 kg:n sallitun typpitason ja 6-7 tonnin hehtaarisadon valkuaisenmuodostukseen ei liene olemassa.

-SS-

Agronautti kirjoitti:Järkytys mikä valkuainen Anniinassa: 11.6% Viljavuuspalvelun rehuanalyysin mukaan... tähän mennessä mitä Anniinaa on viljelty ei alle 16 % valkuainen ole ollut

Tämä siis kuivatusta vehnästä , hlp sentäs oli 86,2.. Samasta näytesangosta lähti myös Agrimarkettiin näyte jotta saapi verrattua, kun käsittääkseni näillähän on eri systeemit valkuaisen mittaamiseen.. Agrin näyte ei ole vielä tullut


Oliskohan sittenkin se venäl. apupaska ollut tehotonta tavaraa vai rikin vajausko se tän teki.. satotaso Anniinalla oli 5- 5,5ton/ha paikkeilla...tuota luokkaa se aikaisemminkin on ollut sillä 16>% valkuaisella...voi ahdistus..

Säät.. Mutta iso on ero. Myöhäsemmät lajikkeet kuulemma onnistunut paremmin.

Tänään tuli esinäytetulos Anniinasta, hlp. 85.2,sako 318 ja valkuainen 13.3

Typpeä hiukan yli 120 kiloa mikä on maksimi,hieman jopa ylikin mitä sallitaan. Keväällä osa,osa oraalle ja vielä hiukan ureaa tähkälle tullessa. Sato oli keskimäärin 5400kg/ha, siinä syy miksi valkuainen jäi noin alas sekä menneillä vuosilla/säällä. Viime vuonna jäi valkuaiset paljon alemmas,kaikki liukeneva typpi katosi jonnekin maan uumeniin reiluissa sateissa.

Valkuaiseen myös pettynyt,eka kertaa jäi anniinalla alle 14% kun tuli leipävehnää.

Jari kirjoitti:Tänään tuli esinäytetulos Anniinasta, hlp. 85.2,sako 318 ja valkuainen 13.3

Typpeä hiukan yli 120 kiloa mikä on maksimi,hieman jopa ylikin mitä sallitaan. Keväällä osa,osa oraalle ja vielä hiukan ureaa tähkälle tullessa. Sato oli keskimäärin 5400kg/ha, siinä syy miksi valkuainen jäi noin alas sekä menneillä vuosilla/säällä. Viime vuonna jäi valkuaiset paljon alemmas,kaikki liukeneva typpi katosi jonnekin maan uumeniin reiluissa sateissa.

Valkuaiseen myös pettynyt,eka kertaa jäi anniinalla alle 14% kun tuli leipävehnää.

Tuohan on hirveän hyvä valkuainen tänä vuonna. Ainakin etelässä.

Tuli kanssa esinäytetulokset Anniinasta tänään, valkuainen 13,0. Lannoituksena 120 kg typpeä ureana sijoitettuna normaalisti keväällä ja lisäksi hivenlannoiteseosta, josta rikkiä noin 10 kg hehtaarille. Sato jotain 4800 kg/ha ja kosteutta oli harvinaisen sopivasti tänä vuonna täälläpäin. Aikaisemmin Anniinan valkuaiset olleet 13,6 ja 14,7 välillä.

Quarnasta Uudellamaalla valkuaisen keskiarvo yli 14.5, sako 240 ja HLP >85.

Suosittelen kokeilemaan vaikkapa Anniinan rinnallekin, osassa kasvustoa korjuu hiukan myöhästyi mutta hyvin tuntui sakoluku pysyvän.

100kg/ha typpeä kylvön yhteydessä ja tähkälle 20kg/ha lisää. Tautiainetta ei saanut tähkälle enkä käyttänyt strobeja, sato karvan alle 5000kg/ha.

tonii kirjoitti:

Agronautti kirjoitti:Järkytys mikä valkuainen Anniinassa: 11.6% Viljavuuspalvelun rehuanalyysin mukaan... tähän mennessä mitä Anniinaa on viljelty ei alle 16 % valkuainen ole ollut

Tämä siis kuivatusta vehnästä , hlp sentäs oli 86,2.. Samasta näytesangosta lähti myös Agrimarkettiin näyte jotta saapi verrattua, kun käsittääkseni näillähän on eri systeemit valkuaisen mittaamiseen.. Agrin näyte ei ole vielä tullut


Oliskohan sittenkin se venäl. apupaska ollut tehotonta tavaraa vai rikin vajausko se tän teki.. satotaso Anniinalla oli 5- 5,5ton/ha paikkeilla...tuota luokkaa se aikaisemminkin on ollut sillä 16>% valkuaisella...voi ahdistus..

Säät.. Mutta iso on ero. Myöhäsemmät lajikkeet kuulemma onnistunut paremmin.

Enpä usko että sää noin paljon vaikuttaisi.. olihan v2006 kuivempi mutta silloinkin valk. >16%.

Tänä vuonna vehnänviljelyssä muutoksia edellisiin oli:
- kasvustolannoituksissa (T1 ja T2 ruiskutusten yhteydessä) Yara SS-> Venäläistä AgroCan 27.
- Anniinalla siemenmäärä ennen 300kg/ha, nyt 350kg/ha Sertiä.. halusin tiheämmän kasvuston..tässäkö syy?. Toiselle pienemmälle lohkolle kylvin samaa siementä 250kg/ha, se kylläkin hapotettiin ja taisi samaan kärriin tulla puitua Bjarnea ja kauraa..joten näytettä ei saa...
- Lietteen vedin pintaan ja muokkaus n.0-5h levityksestä...aikaisempina vuosina usein multurilla matalaan ennen muokkausta...mutta en usko että tämä nyt niin paljoa vaikuttaisi..

Typpeä vehnät sai ympin maksimit..

Nyt tuli Anniinan Agrin tulokset.. aika mielenkiintoiseksi menee:

Kosteus:
Agri: 11,3% Viljavuusp: 9,1% (kuivaus 105c yön yli) kuivurilla mittasivat digi-wilellä: 12,6%
Aikamoista heittoa on kosteudessa..

valkuainen:
Agri 13,1% Viljavp.: 11.6 (kjeldahl-menetelmä)
Agrin mukaan pysyisi leipävehnänä..mutta on toi ero aika iso

HLP sentäs on molemmissa lähes sama Agri: 86,7 Vp 86,2

sako Agri: 317... Vp ei tee sakomittausta..

Agronautti kirjoitti:Nyt tuli Anniinan Agrin tulokset.. aika mielenkiintoiseksi menee:

Kosteus:
Agri: 11,3% Viljavuusp: 9,1% (kuivaus 105c yön yli) kuivurilla mittasivat digi-wilellä: 12,6%
Aikamoista heittoa on kosteudessa..

valkuainen:
Agri 13,1% Viljavp.: 11.6 (kjeldahl-menetelmä)
Agrin mukaan pysyisi leipävehnänä..mutta on toi ero aika iso

HLP sentäs on molemmissa lähes sama Agri: 86,7 Vp 86,2

sako Agri: 317... Vp ei tee sakomittausta..

Toi 86,7 lienee Suomenennätys!!

Rubinjo kirjoitti: Toi 86,7 lienee Suomenennätys!!

Pari vuotta sitten kävin Anniinan painoa koittamassa paikallisessa viljanvastaanottopisteessä, jossa on semmonen "kunnollinen" hehtolitrapainovaaka. Siitä loppui painot, johonkin 85,5 kiloon asti riittivät. Varaa ois ollu varmaankin pari grammaa vielä punnuksia lisätä.

Pitäs varmaankin näytteet lähettää tämänvuotisistakin. Epäilys on kyllä, että valkuainen on suurimmassa osassa heikohko.

Agronautti kirjoitti:
Enpä usko että sää noin paljon vaikuttaisi.. olihan v2006 kuivempi mutta silloinkin valk. >16%.

Tänä vuonna vehnänviljelyssä muutoksia edellisiin oli:
- kasvustolannoituksissa (T1 ja T2 ruiskutusten yhteydessä) Yara SS-> Venäläistä AgroCan 27.
- Anniinalla siemenmäärä ennen 300kg/ha, nyt 350kg/ha Sertiä.. halusin tiheämmän kasvuston..tässäkö syy?. Toiselle pienemmälle lohkolle kylvin samaa siementä 250kg/ha, se kylläkin hapotettiin ja taisi samaan kärriin tulla puitua Bjarnea ja kauraa..joten näytettä ei saa...
- Lietteen vedin pintaan ja muokkaus n.0-5h levityksestä...aikaisempina vuosina usein multurilla matalaan ennen muokkausta...mutta en usko että tämä nyt niin paljoa vaikuttaisi..

Typpeä vehnät sai ympin maksimit..

Ei se kuivuus vaan auringon valon puute!

Rubinjo kirjoitti:

Agronautti kirjoitti:Nyt tuli Anniinan Agrin tulokset.. aika mielenkiintoiseksi menee:

Kosteus:
Agri: 11,3% Viljavuusp: 9,1% (kuivaus 105c yön yli) kuivurilla mittasivat digi-wilellä: 12,6%
Aikamoista heittoa on kosteudessa..

valkuainen:
Agri 13,1% Viljavp.: 11.6 (kjeldahl-menetelmä)
Agrin mukaan pysyisi leipävehnänä..mutta on toi ero aika iso

HLP sentäs on molemmissa lähes sama Agri: 86,7 Vp 86,2

sako Agri: 317... Vp ei tee sakomittausta..

Toi 86,7 lienee Suomenennätys!!

Eikai?? Kun naapurikylällä 89 vehnää tänä kesänä,satoon pettynyt mutta tuollainen hehtopaino. Tuo oma 85.2 ennakkonäyte paras mitä itsellä koskaan,enkä epäile tuota tutun tulostakaan kun oli 275hl vetävään kuivuriin saanut mahtumaan kosteaakin vehnää pitkästi yli 20 tonnia,tarkkaa tonnimäärää en muista.

85 kiloa tuntuu paljolta, jos on viljellyt vuosikaudet Urho syysvehnää tai Kruunu kevätvehnää.

Ilman sarvia ja hampaita vaan totean.

-SS-

Jari kirjoitti:
Eikai?? Kun naapurikylällä 89 vehnää tänä kesänä,satoon pettynyt mutta tuollainen hehtopaino. Tuo oma 85.2 ennakkonäyte paras mitä itsellä koskaan,enkä epäile tuota tutun tulostakaan kun oli 275hl vetävään kuivuriin saanut mahtumaan kosteaakin vehnää pitkästi yli 20 tonnia,tarkkaa tonnimäärää en muista.

Nyt alkaa selviimään mullekki miks etelässä ja pohjosessa on samanmoiset sadot tai pohjosessa usein paremmat. Oisko kalbroinnissa eroa.
Tota 89 :ää vois jo hiukan epäillä. Tai sitten päivän pituus yms. seikat vaikuttaa paljon asiaan. Pitääki kysästä paikallisesta viljalabrasta mikä on ollu suurin paino täällä.

Zebra hlp-puntarilla 88-89 kg parhaimmillaan. Alimmillaan 82-83kg.

Näytteet vielä lähettämättä. Sen verran ihmetytti paino, että piti oikein ryhtyä tutkimaan, että mistä se puntari on rikki. Ei ollut.