-= Maatalous Foorum =-

Joo kävin itekki käyttämässä äänioikeuden jo ennakkoon kun sopiva sauma tuli. Nyt voipi taas hyvällä omalla tunnolla jatkaa politiikan arvostelemista . Tai toisaalta jos sitä ei tarvitsisi tehdä olisin erittäin positiivisesti yllättyny.

aurajokilaivuri kirjoitti:

Carnivor kirjoitti:Kaikista fiksuimmat ihmiset löytävät pysyvän työpaikan paremmalla palkalla, kuin tuo kansanedustajan neljän vuoden pätkätyö, jossa ison osan tuloistaan joutuu vielä laittamaan siihen vaalimainontaan. Ja teet niin tai näin niin aina on joku haukkumassa.

Eihän se kansandustushomman palkka siihen peruspalkkaan rajoitu, verottomalla kulukorvauksella voi maksaa yksityistaloouden kulut, ja vaikkapa urpilaisen 14.000 euroa parista nesteen hallintoneuvoston kokoukseen osallistumisesta tuo kivasti lisäliksaa kansanedustajan palkan päälle.

Yle uutisoi di-palkkioista
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_pol ... 17347.html
Tuskin kansanedustajan työ houkuttelee rahallisesti henkilöitä, jotka tienaavat ansiotuloja yli 80000 euroa vuodessa vakituisesta työstä. Fortumin ja Nesteen hallintoneusvostotkin on lopetettu.

Otin optintotuen esimerkkinä koska siitä kirjoittaminen ei loukkaa ketään. Se sinänsä on ihan ok, ja lisäksi maksetaan asumistukea jne. Pointti oli, että yhä useampi on vaatimassa sosiaalirahoja koska ovat mielestään oikeutettuja siihen. Mielestäni asian luonne pitäisi olla sellainen, että jos ei muuten pärjää saa kiitollisena ottaa yhteiskunnan rahaa vastaan. Eikä vaatia rahaa.

No onpas aika omituinen lähestymistapa? Kiitollisuudella ja odottamisellako se opintoraha ja kenties myös opintotuen asumislisä saadaan indeksiin, kuten kaikki muut perusturvaetuudet 1.3 alkaen? Tietääkseni virallinen politiikka edelleen on, että opintotuki on opiskelijan pääasiallinen tulonlähde. Taso vaan on reaalisesti jämähtänyt sinne 90-luvun alkuun.

Toiseksi optintotuki tosiaan mahdollistaa kaikkien opiskelut: tämä on johtanut maistereiden ylitarjontaan ja osaamistason laskuun. Ja minne ne työllistyvät? Joo, julkiselle sektorille, etenkin ympäristöpuolelle, jossa sitten keksivät veronmaksajien kustannuksella hulluuksia kansalle. Kun taas duunaripuolella on pulaa likaisen työn tekijöistä. Ajattelijoita, joopa joo...

Ylitarjonnan voi joillain aloilla allekirjoittaa, mutta miten ihmeessä päädyt "osaamistason laskuun"? Tietääkseni maisterikoulutuksen vaativuus ei ole mihinkään viimeaikoina laskenut, päin vastoin.

Jos valmistuneet opiskelijat eivät rupea tuottamaan lisäarvoa, ne eivät rahoita kenekään eläkkeitä. Eikä niiden tulevat palkat mitenkään ole eroteltuja mun eläkemaksuihin, samaan kassaan ne kaikki menee. (Nythän minulla ei ole sinänsä mitään erityisesti opiskelijoita vastaan, kun itse opiskelin pärjäsin hyvin 9 kk tuella ja olin kesätöissä aina, raha ei ollut ongelma kunhan järkevästi käytti. Suurempi ongelma on kyllä liian raskas julkinen sektori, näihin vaaleihin liittyen).

Lisäarvoa... olet lukenut liikaa "Pääomaa". Työn arvonlisä ei ole mikään simppeli asia kansantaloustieteellekään, puhumattakaan siitä, että yhteiskunnan toimintojen siirto yksityiselle puolelle jotenkin maagisesti muuttaisi kaikki "nettomaksajiksi". En todellakaan kannata mitään yltiöraskasta byrokratiaa, mutta koko sotienjälkeisen ajan sekä Tanskassa että Ruotsissa on ollut suuremmat julkiset sektorit kuin Suomessa, eikä Suomen talouskasvu silti ole ollut näitä maita nopeampaa.

Toiseksi, kyllä se vaan on niin, että rahastoitavaa osuutta lukuunottamatta sinä maksat nykyisiä eläkkeitä ja eläkkeellä sitten olet suurelta osin nettosaaja silloisten työssäkäyvien "kukkarolla".

motard kirjoitti:

. Mielestäni asian luonne pitäisi olla sellainen, että jos ei muuten pärjää saa kiitollisena ottaa yhteiskunnan rahaa vastaan. Eikä vaatia rahaa.

No onpas aika omituinen lähestymistapa?

Toiseksi optintotuki tosiaan mahdollistaa kaikkien opiskelut: tämä on johtanut maistereiden ylitarjontaan ja osaamistason laskuun. Ja minne ne työllistyvät? Joo, julkiselle sektorille, etenkin ympäristöpuolelle, jossa sitten keksivät veronmaksajien kustannuksella hulluuksia kansalle. Kun taas duunaripuolella on pulaa likaisen työn tekijöistä. Ajattelijoita, joopa joo...

Ylitarjonnan voi joillain aloilla allekirjoittaa, mutta miten ihmeessä päädyt "osaamistason laskuun"? Tietääkseni maisterikoulutuksen vaativuus ei ole mihinkään viimeaikoina laskenut, päin vastoin.

Jos valmistuneet opiskelijat eivät rupea tuottamaan lisäarvoa, ne eivät rahoita kenekään eläkkeitä. .

En yleensä kehtaa lukea näitä pitkiä kommentteja pätkittynä, mutta nyt täytyi kyllä käydä tämä läpi.
Siinä asiallista ja todenmukaista tekstiä sattui ruotimaan kaveri, joka lukee totuutta kuin "piru raamattua".

Kyllä vastiikeetonta rahaa saavan tulisi todellakin olla kiitollinen saamastaan avusta! Meillä on vielä niitäkin suoraselkäisiä sotaveteraaneja, jotka ottavat yhteiskunnan armopaloja vasta viime hädässä - nyt näitä rahan ahneita on eturivissä. Rahaa pitää saada vaikka itse ei osallistu sen keräämiseen. Omalla opiskeluajalla opiskelin pankkilainalla ja sitten tuli valtion takaama opintolaina - tosin vasta viimeiselle opintovuodelle. Ne elämiseen tarvittavat lisämarkat haettiin satuunaisista töistä opintojen ohella ja tietysti kesätöistä. Nythän opiskelijat eivät tarvitse lainaa ollenkaan, koska opintoraha on jo niin suuri. Se lisätyö ei sitten kiinnosta, koska opintorahaa ei sitten saa tai se pienenee - eli järjestelmä vieroittaa työstä jo opiskelun aikana!

Tuo opintojen tason lasku on aivan selvä asia, tarpeet eivät riitä massalla ja suorituksien tasoa on pakko laskea, koska oppilaitokset saavat taas omat apurahansa siitä kuinka suuri porukka saa tutkinnon läpi.
Tason lasku alkaa jo lukiokoulutuksessa, jos kansasta 2/3 käy lukion, niin ei tarvitse kovin tilastonikkari olla, että huomaa tason laskun alkavan jo sieltä.

Sitten niitä liikaa koulutettuja pyritään sijoittamaan johonkin ja ikävä kyllä byrokratia vain lisääntyy. Näitä muualle pääsemättömiä maistereita kun laitetaan yhteiskunnan projektihommiin, niin aika kuluu mukavasti pelkästään toisiaan työllistäessä.

"Lisäarvoa... olet lukenut liikaa "Pääomaa". mutta koko sotienjälkeisen ajan sekä Tanskassa että Ruotsissa on ollut suuremmat julkiset sektorit kuin Suomessa, eikä Suomen talouskasvu silti ole ollut näitä maita nopeampaa."

Huh huh, vai ei ole Suomen talouskasvu ollut näitä parempaa?
Suomella nousu oli 5 vuotta käydyn puolustussodan jälkeen nollissa ja sieltä on punnerrettu maailman eliittiin, sotien jälkeen Suomen julkinen sektori on varmasti ollut pienempi, koska kansa oli oikeassa työssä keräämässä sotakorvauksia. Onhan se päivän selvä asia, että nämä sotaa käymättömät naapurit ovat olleet paljon paremmassa taloudessa kuin Suomi. Miten näitä voi verrata keskenään? Siitä huolimatta nyt ollaan taloudessa jo melkein samalla viivalla, mutta jälkeen jäädään ellei työn tekijöitä nosteta heille kuuluvalle paikalle:evil:

Varsinais-Suomesta Timo Kauniston ansioilla ei päässyt eduskuntaan mutta Kike Elomaasta tuli äänikuningatar. Mitä tästä nyt sitten pitäisi päätellä. Euron kurssi lähti jo vajoamaan.

Kike Elomaan suurimmat saavutukset lienee koottu hänen kotisivuilleen:
http://www.kikeelomaa.com/joomla/index. ... 5&Itemid=2

Persujen vaalivoiton myötä kävin wikipediasta katsomassa miten populismi määritellään. Karua luettevaa.

Populismi (lat. populus, kansa) tarkoittaa kansansuosioon varsinkin kansankiihotuksellisin keinoin tähtäävää poliittista toimintaa.

Koko teksti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Populismi

Carnivor kirjoitti:Varsinais-Suomesta Timo Kauniston ansioilla ei päässyt eduskuntaan mutta Kike Elomaasta tuli äänikuningatar. Mitä tästä nyt sitten pitäisi päätellä. Euron kurssi lähti jo vajoamaan.

Joo, ei käy yhtään kateeksi Kataista, jonka pitäisi muodostaa hallitus näiden sankarien kanssa. Mutta niinhän se vanha sanonta meneekin: kansa saa arvoisensa johtajat.

maatreij kirjoitti:
En yleensä kehtaa lukea näitä pitkiä kommentteja pätkittynä, mutta nyt täytyi kyllä käydä tämä läpi.
Siinä asiallista ja todenmukaista tekstiä sattui ruotimaan kaveri, joka lukee totuutta kuin "piru raamattua".

Pahoittelen aiheutettua mielipahaa

Totuus on tietysti aika joustava käsite, mutta tylsäähän se olisi, jos täälläkin vain kaikki hymistelisivät samaa mantraa.

Kyllä vastiikeetonta rahaa saavan tulisi todellakin olla kiitollinen saamastaan avusta! Meillä on vielä niitäkin suoraselkäisiä sotaveteraaneja, jotka ottavat yhteiskunnan armopaloja vasta viime hädässä - nyt näitä rahan ahneita on eturivissä. Rahaa pitää saada vaikka itse ei osallistu sen keräämiseen. Omalla opiskeluajalla opiskelin pankkilainalla ja sitten tuli valtion takaama opintolaina - tosin vasta viimeiselle opintovuodelle. Ne elämiseen tarvittavat lisämarkat haettiin satuunaisista töistä opintojen ohella ja tietysti kesätöistä. Nythän opiskelijat eivät tarvitse lainaa ollenkaan, koska opintoraha on jo niin suuri. Se lisätyö ei sitten kiinnosta, koska opintorahaa ei sitten saa tai se pienenee - eli järjestelmä vieroittaa työstä jo opiskelun aikana!

Vastikkeetonta rahaa? Jos "oikein tarkkaan" luet opintotuen myöntämisehtoja, niin kyse ei todellakaan ole vastikkeettomasta rahasta. Päinvastoin, nykyinen hallitus kiristi opintovaatimuksia ensi vuodelle poimien SYL:n esityksestä kaikki kiristykset antamatta mitään vastineeksi, esim. sitä indeksisuojaa. Opintotuki on enemmän vastikkeellista kuin maataloustuet.

Haloo, "jo niin suuri"? Opintoraha on reaalisesti 90-luvun alun tasolla, ja sitä nostettiin vuoden -92 (!) jälkeen ensimmäisen kerran 2008, sen jälkeen kun sitä oli absoluuttisesti (rahamääräisesti) laskettu 95-lamatalkoiden nimissä.

Sotaveteraanit on tietysti aina hyvä selkänoja, mutta homma nyt vaan sattuu olemaan niin, että sodankäynyt sukupolvi nimenomaan oli ratkaisevassa asemassa rakentamassa sitä yhteiskuntaa, jota vastaan nämä markkinaliberaalit ja (ehkä tahattomasti?) myös sinä hyökkäät.

Tulorajojen nostaminen, olisikohan ollut myös 2008, oli kyllä erittäin myönteinen juttu, eikä vähiten kansantalouden kannalta.

Tuo opintojen tason lasku on aivan selvä asia, tarpeet eivät riitä massalla ja suorituksien tasoa on pakko laskea, koska oppilaitokset saavat taas omat apurahansa siitä kuinka suuri porukka saa tutkinnon läpi.
Tason lasku alkaa jo lukiokoulutuksessa, jos kansasta 2/3 käy lukion, niin ei tarvitse kovin tilastonikkari olla, että huomaa tason laskun alkavan jo sieltä.

Olen samaa mieltä siitä, että suuremman osan ikäluokasta soisi saavan ammatillisen koulutuksen. Nyt kuitenkin on niin, ettei lukiokoulutuksen taso ole mihinkään laskenut siitä huolimatta, että opiskelijamäärät ovat kasvaneet.

Itsekin jokusen kandin, gradun ja väikkärin lukeneena en myöskään yliopistokoulutuksen tason laskua voi pitää "aivan selvänä asiana". Koulutuksen kohdistaminen "oikeille" aloille onkin sitten toinen juttu, josta periaatteessa on helppo olla tiettyä mieltä, mutta käytännössä tuollainen "suunnitelmatalous" on aika vaikeaa järjestää niin, että kysyntä ja tarjonta tulevaisuudessa kohtaisivat, esimerkkinä peliteollisuus, josta on kovaa vauhtia tulossa iso vientiala Suomelle.

"Lisäarvoa... olet lukenut liikaa "Pääomaa". mutta koko sotienjälkeisen ajan sekä Tanskassa että Ruotsissa on ollut suuremmat julkiset sektorit kuin Suomessa, eikä Suomen talouskasvu silti ole ollut näitä maita nopeampaa."

Huh huh, vai ei ole Suomen talouskasvu ollut näitä parempaa?

Kun muut muuttujat vakioidaan, niin ei ole löydettävissä sellaista tutkimusta, joka osoittaisi julkisen sektorin koon korreloivan merkitsevästi talouskasvun kanssa, esim Tanska vs. USA. Jos siis ei mennä naurettavuuksiin. Tämähän onkin tämän Washinton-konsensuksen merkittävin puute, empiirisen näytön puute.

Ja minusta ei todellakaan saa mitään ylenpalttisen byrokratian puolustajaa, kuten jo taisin todetakin. Nyt vaan on niin, että esim. kuntataloudessa hallinnon menojen osuus on 3%. Tämä ei tietystikään ole mikään syy entisten kunnanjohtajien 5-vuotisille suojatyöpaikoille, mutta osoittaa vain sen, että prosenttitolkulla hallinnosta ei ole säästettävissä.

Kaikesta huolimatta korostan, että asiat riitelevät, eivät ihmiset

motard kirjoitti: Ja minusta ei todellakaan saa mitään ylenpalttisen byrokratian puolustajaa, kuten jo taisin todetakin. Nyt vaan on niin, että esim. kuntataloudessa hallinnon menojen osuus on 3%. Tämä ei tietystikään ole mikään syy entisten kunnanjohtajien 5-vuotisille suojatyöpaikoille, mutta osoittaa vain sen, että prosenttitolkulla hallinnosta ei ole säästettävissä.

Tuo 3% valitettavasti ei mitenkään voi pitää paikkaansa.

Vaikkapa sairaalassa budjetissa näkyvä hallinnon osuus voi olla vain muutama prosentti, vaikka todellisuudessa lääkärit käyttäisivät yli puolet työajastaan erilaisten lomakkeiden täyttelemiseen.

Sama vaikkkapa maataloudessa, byrokratian osuus ei rajoitu pelkästää maaseutuvirastoon ja kunnan maataloussihteeriin vaan siihen kuuluu myös se että 60.000 maatilaa käyttää useamman päivän tukisysteemien ja sen muutosten opiskeluun ja lomakkeiden täyttämiseen. Jos ihan esimerkin vuoksi tilaa kohti aikaa kuluisi vaikka 40 tuntia, ja laskennallinen tuntihinta olisi 15 euroa, tilojen osalta tuohon byrokratiaan kuluisi 36 miljoonaa euroa, joka ei näy missään budjetissa.

Tältä osin pitää nostaa kyllä hattua maatalouspuolelle, sähköisesti hoidettava tukihaku on yksinkertaistanut ja nopeuttanut työtä sekä tiloilla että kunnissa, ja totaalisen turhaa byrokratiaa paperi-paperien täyttämisen ja tallentamisen kanssa on saatu karsittua todella reippaasti.

aurajokilaivuri kirjoitti:

motard kirjoitti: Ja minusta ei todellakaan saa mitään ylenpalttisen byrokratian puolustajaa, kuten jo taisin todetakin. Nyt vaan on niin, että esim. kuntataloudessa hallinnon menojen osuus on 3%. Tämä ei tietystikään ole mikään syy entisten kunnanjohtajien 5-vuotisille suojatyöpaikoille, mutta osoittaa vain sen, että prosenttitolkulla hallinnosta ei ole säästettävissä.

Tuo 3% valitettavasti ei mitenkään voi pitää paikkaansa.

Vaikkapa sairaalassa budjetissa näkyvä hallinnon osuus voi olla vain muutama prosentti, vaikka todellisuudessa lääkärit käyttäisivät yli puolet työajastaan erilaisten lomakkeiden täyttelemiseen.

Se mitä sanot, pitää täysin paikkansa. Siis tuo 3% on Kuntaliiton tilastoa viime vuodelle ja epäilemättä graavisti alakanttiin todellisten hallinnon kulujen osalta, muodostuen siis suurimmaksi osaksi "puhtaan" hallintohenkilöstön työnantajakuluista.

Tässäpä kait niitä parhaiden käytäntöjen säästöjä pystyttäisiin eniten ulosmittaamaan.

Siis tuo 3% on Kuntaliiton tilastoa viime vuodelle ja epäilemättä graavisti alakanttiin todellisten hallinnon kulujen osalta, muodostuen siis suurimmaksi osaksi "puhtaan" hallintohenkilöstön työnantajakuluista.

En usko että julkisen sektorin suurimmat ongelmat olisi nimenomaan kunnissa itsessään, vaan enemmänkin valtion toimissa. Kunnathan panee toimeksi ne määräykset jotka tulevat valtion virkamiehiltä. Ja niitä on monta. Esim Ymp ministeriön budjetti on 300 milj € vuodessa josta puolet on suoraan hallinnollisia kuluja. Lisää siihen sitten ELY keskukset, museovirastot, veroviraston, työasioihin liittyvät virastot, eläkevirastot, Kela jne jne mitä kaikkia niitä nyt on, niin siinä on säästöpotentiaalia. 50000 virkamiestä vähemmän tarkoittaa heti 2,5 miljardia säästöä vuodessa. Lähes joka kunta on kuntansa suurin työnantaja, mutta siinä on sitten koko yhteiskunnan ja ihmistenhoitohenkilökuntakin mukana. Kaupungeissa on enemmän ylimääräisiä kuntavirkamiehiä kuin maakunnissa.

Nykyään on valtion taholta enemmän suunnittelijoita/projektipäälliköitä kuin varsinaisen työn tekijöitä. Jokaista hoitajaa, poliisia, palomiestä jne tarvitaan. Sen sijaan voin hyvinkin elää vähemmillä ELY-keskustyöntekijöillä, ympäristövirkamiehellä, verokarhulla, rakennustarkastajilla jne jotka vain enemmän tai vähemmän valvovat itsensä keksimiä sääntöjä. Eläähän ne muuallakin maailmassa ilman näin järkyttävän paksua ohjekirjaa kuin Suomessa.

Soinista voi olla montaa mieltä, mutta yhdessä asiassa hän on oikeassa: järjestelmän tarkoitus ei saa olla hankaloittaa tavallisen pulliaisen olemisen, ja järjestelmän tulee palvella kansalaista eikä päinvastoin. Kaikkihan on kohta luvanvaraista; rannan siivous, kokon poltto, avohakkuut, koulukeräykset, seurojen toiminta jne jne.

Cultio kirjoitti: 50000 virkamiestä vähemmän tarkoittaa heti 2,5 miljardia säästöä vuodessa.

Kansantalous ei toimi kuten yritystalous.

viljanviljelijä kirjoitti:

Cultio kirjoitti: 50000 virkamiestä vähemmän tarkoittaa heti 2,5 miljardia säästöä vuodessa.

Kansantalous ei toimi kuten yritystalous.

Ei toimikaan ja säästö on senkin takia jopa suurempi kuin 2,5miljardia vaikka poispotkituille työttömyyskorvauksia pitää maksaakkin.

viljanviljelijä kirjoitti:

Cultio kirjoitti: 50000 virkamiestä vähemmän tarkoittaa heti 2,5 miljardia säästöä vuodessa.

Kansantalous ei toimi kuten yritystalous.

Tuo oletuksena että yksi virkamies maksaa 50 tonnia vuodessa, mikä voi olla aika hyvä keskiarvo, toimistokuluineen ja vuokrineen. Kun taas teollisuus kaipaa pätevää työvoimaa kuten aina uutisissa kuullaan, sijoittuvat ne helposti sinne koska ovathan ne päteviä. Ja jos eivät ole päteviä, mitä ihmettä ne sitten tekee päättävissä asemissa?

Ja myös julkisella sektorilla on työvoimavajausta mm vanhusten hoidossa yms kansalle lisäarvollisessa työssä. Sekin olisi arvokkaampaa työtä kuin Natura sosialisoinnit, hylkeiden, merimetsojen, lokkien, liito-oravien yms hyysääminen.

Mitenkään edellisiin liittymättä, olen ihmetellyt kun täällä ei ole varsinaista vaalitulosta puitu juuri lainkaan
Ilmeisesti kaikki ovat niin kyr**äntyneitä tai tyytyväisiä että sanomista ei ole.

Kikekin oli jo ollut huolissaan ku ydinvoimaloita rakennetaan mannerlaattojen päälle. Auta armias.
Kenestä tulee seuraava maa- ja metsätalousministeri? Veikkauksia.

Cartel kirjoitti:Mitenkään edellisiin liittymättä, olen ihmetellyt kun täällä ei ole varsinaista vaalitulosta puitu juuri lainkaan
Ilmeisesti kaikki ovat niin kyr**äntyneitä tai tyytyväisiä että sanomista ei ole.

Kikekin oli jo ollut huolissaan ku ydinvoimaloita rakennetaan mannerlaattojen päälle. Auta armias.
Kenestä tulee seuraava maa- ja metsätalousministeri? Veikkauksia.

Juu u. Marttilasta on edustaja jonka mielestä yli 50 ha pinta-alalta/tila pitäis poistaa tuet. Ei tässä tiedä itkeäkkö vai nauraa.
Mielestäni toi vois olla et alle 50 ha tiloilta vois poistaa tuet ni saatas hiukan säpinää vuokramarkkinoille yms.
Tällä menoa voimme sanoa lopullisen hyvästin virinneelle lähiruokakeskustelulle, ympäristöystävällisille toimille ja edes jonkinlaiselle rakennekehitykselle maataloudessa.

Toivottavasti kokoomuksesta löytys joku asiallinen ministeri edes.