-= Maatalous Foorum =-

Se on varmaan samainen laite minkä tekemistä olen seurannut. Siinä täytyy sen mättään teko onnistua, muuten taimi solahtaa mihin sattuu. Ja ilmeisen tarkkaa hommaa konekuskille. Ei varmaan mikään unelmahomma kun joku tulee aukoo päätään, että muuten hyvä, mutta taimet ovat miten päin sattuu. Muutenkin mätästys kaivinkoneella on tarkkaa hommaa jos se tehdään kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Kun siihen vielä lisätään istutus, niin täytyy olla seppä syntyessään tekijän.

Uudenaikaiset mätätyskoneet ovat tosiaan sellaisia, että tietokone hoitaa hydrauliikan kautta mättäiden teon. Siten mikä ohjelma sille on syötetty. Kuski vain ajelee suoraan ja lukee Aku Ankkaa.

Ja täytyisihän konekuskinkin työ helpottua tekniikan myötä.

verku kirjoitti:. Muutenkin mätästys kaivinkoneella on tarkkaa hommaa jos se tehdään kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.

Tarkoittaa mitä... Mä pidän helppona hommana

Että teet kunnollisia mättäitä sopivan määrän, etkä vain ripottele maata sinne tänne. Ajouramätästystä, vai mikä nimi sillä nyt oli, kun aukkoon tehdään ajourat jo valmiiksi jotkut konemiehet vähän vierastavat ja valittavat sen tekemistä että on hidasta. Se on kyllä ihanteellinen systeemi myöhempiä toimia ajatellen. Ajoura on jo valmiina ja se on tasainen ajella.

Kaivinkonemies ei pysty tekemään sellaisia mättäitä kun se tietokoneohjattu mätätyskone. Kaivinkone tekee joko korkeita harjumaisia mättäitä tai sitten lehmänpaskan tavalla levinneitä mättäitä. Hyvällä maastolla tietokoneohjattu mätästys tuottaa täysin identtisiä tasaisen välin olevia mättäitä. Itse metsälle siitä ei juurikaan ole etua, vaan istuttajille. Sekä siinä että tiedetään lähes taimen tarkuudella montko tainta aukkoon menee kun jokaiselle mättälle istutetaan taimi.

Kyllä konehommat ovat metsäalalla kehittyneetkin.

Tossa viimesyksynä mätästelin traktorikaivurilla sillä tyylillä että ojakauhalla kuopaisin montun ja käänsin sen maan ylösalaisin samaan reikään hieman työntämällä.Kuntta jää n.30-40cm syvyyteen ja kivennäismaa hieman koholleen.Mättään kivennäismaaosuus säilyttää kosketuksen kosteaan pohjamaahan->ei pitäisi kuivua liikaa kuten käy jos kivennäismaata vaan kippaa kuntan päälle....ja säilyy kuohkeana jotta tänäkeväänä istutettavat kuusentaimet alkaisivat paremmin juurtua.Jos kivennäismaa kovettuu liikaa ei taimet jaksa juurtua,sen olen kantapään kautta todennut.Juromista ilmenee...
Kosteimmilla aluella tein ns. naveromätästystä,eli matalan ojan maat tein mättäiksi,en kuitenkaan kippaamalla kuntan päälle vaan tuuppasin kauhan perällä kuntan kunnolla rikki jotta kivennäismaat kohtaavat toisensa.
Mänty tulee luontaisesti paremmin pelkkään laikkuun,kuusi taasen tahtoo niissä lähteä huonommin kuin mättäissä.

Huonosti toteutetussa mätästyksessä käykin siten, että on tehty korkeat huterat mättää ja istuttajat istuttavatkin sitten mättäiden väleihin. Korkeille paikoille kasvaa heinä ja vesakko varjostamaan taimia.

Monesti peljätään mätästyksessä sitä että taimi kuivuu jos se istutetaan mättäälle, että siihen se ensimmäisellä kesähelteellä sitten kuolee. Kuolee, jos mätäs on vain nokare multaa pystyssä. Mättään tulee olla laaja, siten että istuttaja voi seisoa sen päällä, tampata siihen tasanteen josta vesi ei valu pois lorona, vaan imeytyy mättääseen.

Mätästyksessä on monia etuja ja siksi sen huolellinen suorittaminen on tärkeää. Mätäs antaa selkeän kilpailuedun taimelle, koska on korkealla. Korkea paikka lämpiää keväällä aikaisin, kasvukausi alkaa siinä varhain ja jos ja kun mättää on tehty hakkuutähteiden päälle, on mättään alla komposti. Hyvin tehdyssä mätästyksessä metsänuudistus ei voi epäonnistua.

En tiedä miten yleistä on se, että ns. ajouraojamätätys, jossa ajourat kaivetaan vähän maan pinnan alle ja siitä otetaan maata mätästykseen. Siinä istutusalue peittyy lähes kauttaaltaan kaivannon alle. Siinä ajouran reunoille tehdään vähän tiheämpään mättäitä että hehtaariluku säilyy ja siinä onkin valoa kasvaa. En tiedä onko metsän kannalta onnistunut ratkaisu, saavatko ajouranlaitapuut liikaa valoa nuorena.

Niitä olisi kuitenkin unelma ajella, koska ajourilla ei olisi kiviä eikä kantoja ja ne olisi suunniteltu jo aukkovaiheessa. Siellä olisi risukourallakin unelma liikkua metsän keskellä.

verku kirjoitti: Niitä olisi kuitenkin unelma ajella, koska ajourilla ei olisi kiviä eikä kantoja ja ne olisi suunniteltu jo aukkovaiheessa. Siellä olisi risukourallakin unelma liikkua metsän keskellä.

Hmm.Itse välttäisi tuota,joskus kun joutui ajamaan ajokoneella auratun aukon läpi niin huomasi hyvin missä kohtaa meni umpeen routinut auranjälki...metsän pintakasvillisuus palautuu varsin hitaasti sellaiseksi että se tukevoittaa maanpintaa tulevien hakkuiden koneita kantamaan,lisäksi kantojen juuret sitovat todella kauan maanpintaa.
Mielenkiintoista nähdä millaista on tulevaisuudessa korjata näitä uudistusaloja joista on nyt kannot nypitty pois ...sama kuin ajaisi äestetyllä pellolla...

Niin ja kaiken lisäksi ne ajourat ovat vielä ojia. Ne ovat leveitä, mutta viistoja pohjaa myöten jotta vesi kulkee niissä. Siksi ne ovat tarkkoja myös kaivaa, ei niitä voi tehdä ojakauhalla.

Ei niihin mitään asiaa olekaan kesällä, eikä sellaisia kovin pehmeille maille voikkaan tehdä. Mutta ne ovat kuin unelmateitä maataloustraktorille. Niissä voi porhaltaa kuin kylätiellä, ei hypi traktori eikä kuorma kantojen eikä kivien yli. Kun olen kävellyt sellaisessa taimikossa jossa on noita tasaisia ajouraojia, niin tuli tosiaan melkein himo ajella niitä kun ovat harvennuskypsiä. Kyseinen isäntä ei laske metsäänsä koneita sulan maan aikaan, joten nuo ajourat eivät ole ongelma siinä suhteessa.

Mutta ajatella millaista olisi ajaa metsäajoa maataloustraktorilla metsässä, jossa ei tosiaan olisi kantoja, eikä kiviä, ei ojan ylistyksiä ja ajourat olisivat valmiiksi suunniteltu, ne voisi käydä katsomassa jo silloin kun metsä on pystyssä. Siellä voisi käydä kokeilemassa sitä sirkkelinterä raivaustakin.

Kyllähän me tiedämme mitä telkuammista se normaali metsämaasto on maataloustraktorin kanssa? Kai me tiedämme ne vaikeudet? Noissa ei olisi kärri nurin, eikä traktori kannon päässä kellumassa.

Laitanpa tähän kuvaa nisulasta työssä,räppäsin kuvan kun isä tuli jatkamaan harjoituksia että itte pääsin "töihin"

Onhan tuo leikkimistä tuolla kouralla kuvan kaltaisessa tiheässä kuusen taimikossa,seassa koivurankaa. Hakkaan moottorisahan kanssa tuon 6-0 mikäli saa kaataa risut yhteen suuntaan ojanlaidassa eikä tartte "niputtaa".
Tuolla ne tulee valmiisiin kasoihin kun hieman tällää.
Moottorisahalla kaadon jälkeen pitäisi kouralla keräillä ojanlaidalta "karheelta" mutta kokonaisuutena olisi nopeampaa kuin tällä yhdistelmällä.
Mutta hirmu hiki ja kova vääntäminen ojanlaidassa jossa vettä ja jyrkkä&kivinen/hiekkainen reuna,tämä kohde sellainen että koura ei pääse oikeuksiinsa.

Naapureilla samantien varresa kunnon puuta,sellasesa koura kohillaan.

Siis onko toi semmonen 150E? Vai millanen se on, onko keräävä?

onks tuosa niinkö nipistelijä vai laippa katkasu ja karsinta terät?

no tuolla pilkillä ei keräävä liiku 150e näyttäs olevan katkaisu tapahtuu leikkuuterää vasten puristamalla. terä ei liiku.

ootko jari menossa kemora5000 ajoihin tuolla kärryllä? kaarreajo ominaisuudet kohillaan
---------

mika kirjoitti:no tuolla pilkillä ei keräävä liiku 150e näyttäs olevan katkaisu tapahtuu leikkuuterää vasten puristamalla. terä ei liiku.

ootko jari menossa kemora5000 ajoihin tuolla kärryllä? kaarreajo ominaisuudet kohillaan
---------

Kui iso nosturi siinä tarttis olla ennen ku kannattaa ajatella keräävää?

aksu kirjoitti:

mika kirjoitti:no tuolla pilkillä ei keräävä liiku 150e näyttäs olevan katkaisu tapahtuu leikkuuterää vasten puristamalla. terä ei liiku.

ootko jari menossa kemora5000 ajoihin tuolla kärryllä? kaarreajo ominaisuudet kohillaan
---------

Kui iso nosturi siinä tarttis olla ennen ku kannattaa ajatella keräävää?

***no sanotaanko että loglift 51,foresteri 500, cranab fc53. miksei mene jollain kronos 6020,patu305,ym hätäsesti. alustakoneessa pitää myös olla painoa

semmonen keräävä nisula logiikka ohjauksella n.15000e

mika kirjoitti:no tuolla pilkillä ei keräävä liiku 150e näyttäs olevan katkaisu tapahtuu leikkuuterää vasten puristamalla. terä ei liiku.

ootko jari menossa kemora5000 ajoihin tuolla kärryllä? kaarreajo ominaisuudet kohillaan
---------

Jep,pitää vielä noita Camber-kulmia säätää lisää Tosin onhan tuo nytkin sopivan negatiivinen,tosin säätyy automaattisesti sillä puolella mikä käy ilmassa,renkaat lepattaa iloisesti
On tottapuhuen jossain vaiheessa puslitettava, puslat kadonneet kokonaan mutta muuten telinrakenne tikissään kun tehty kunnon raudasta.

Kyllä tuolla Nisulalla nätisti keräilee avoimilla paikoilla kun tilaa heilutella kouraa,metsässä keräävä poikaa kun saa napsittua puita useamman ennenkuin kippaa kasaan. Työtekniikasta keräävällä saa hyvän kuvan kun kattelee valmistajien videoita,tämä samalla periaattella mutta vain harvoissa tapauksissa voi kerätä mikäli risukko riittävän tiheää että voi tukea katkotut risut pystyssä olevia vasten. Kouran puristuessa täysin kiinni alkaa tiltti toimimaan. Pieniä puita/risuja voi viedä pystyssä,isommissa tiltti myötää kun tiltin sylinteri pieni.

Isä ei viittiny edes kokeilla tuolla risun keräämistä kasoista,piti vaihtaa "oikea" koura paikoilleen. Aukeama pieni ja muutenkin pienikokoinen,laitan kuvan kourien kokoerosta...


Sellanen muille nisulan käyttäjille että kuinka isoa puuta kaatuu?

Omalla hätäisesti kymmensenttinen koivu,12 senttiä taitaa olla aikalailla maksimi normaalilla puulla nollakeleilläkin,joutuu jo useimmin otetta muuttamaan. Ehkä menee paksumpia mikäli pehmeää puulajia.
Hydr.paine mitattiin aurojen painemittarilla kun on erillinen mittariletku,näytti 180bar painetta reiluilla työkierroksilla,työkierroksillakin yli 170bar.
Eikä venttiilipöytäkään "suhise" että päästäisi läpi,joten onko tyydyttävä ko. katkaisuläpimittaan vai kannattaako paineita nostaa/vaihtaa uusi pumppu?

Tossa kuva kourien kokoerosta,otin kun vaihdettiin koura. "oikea" koura nisulan päällä.

Kyllä 12 cm koivuntyveä on meilläkin siinä ja siinä.Pehmeämpää puuta menee vähän vahvempikin.
Ketjujatkeellinen kuormaaja on tosi hyvä ton kouran kanssa ja sitten kärry on kaatohommassa käytännössä tiellä aika lailla.
Ajo tehdään käytännössä eri reisulla on kokonaistaloudellisempaa.
Me kyllä on Nisulalla ajettu risuja sillä saa aika isojakin taakkoja kuitenkin.
Tosin nyt on oma kääntäjä molempiin kouriin ja letkut pikaliittimillä on nopea vaihtaa...

Mä tein etukuormaajaan vanhasta heinähännästä risutarikon ei vaan olla päästy testaamaan kun on pellot sulia.

km