-= Maatalous Foorum =-

dbfi kirjoitti: Mitenkäs tuo toimii, siis ruisku menee päälle heti kun GPS:n antama nopeustieto ylittää 0.1 km/h vai oliko tämä traktorin pistokkeesta saatu nopeustieto? Meinaan vaan kun GPS helposti näyttää 0.1 km/h paikallaankin oltaessa.

GPS:n nopeustietoon perustuva. Aloitin ittekkin huomattavasti isommalla rajanopeudella, kun ajattelin signaalin vaeltavan miten sattuu aikaisempiin kokemuksiin perustuen. Useita opastimia testanneena tuo ilmiö on kyllä tuttu, vaan mojo3d ei sitä jostain syystä glonassin kanssa tee. Nopeus pysyy nollassa. Tai jos se johonkin seilaa, niin kertaakaan ei ole osunut sellaiseen hetkeen, että se olisi ruiskutuksen kytkenyt päälle.

windmill kirjoitti:cerea - mobiilisovelluksesta on puhuttu ja ihmisillä on kokemuksia. Ite en ole kokeillut. Googlella löytyy. On tehty androidille.

http://forum.androidsuomi.fi/viewtopic.php?f=3&t=1938

Mikäs Cerean toimintatilanne nykyään on?? Onko tullut Englannin kielistä versiota?? Saiko Nuffieldmaster sen lopulta toimimaan??

Tuli hankittua keväällä FarmerGps ajo-opastin systeemi, egnos-korjaus toimi peloista huolimatta kiitettävästi täällä Pohjanmaallakin. Ainoaa kiusaa aiheuttaa "liukuma" paikoituksessa kun pitkää päivää pitää ajaa. Tauon jälkeen tahtoo aloituslinja olla kattelussa.

Glonass-tuki olisi saatavana "kohtuulliseen" hintaan, mitä olette mieltä, kannattaako hankkia?

Suosittelen. En tekniikkaan ole niin perehtynyt että voisin väittää sen poistavan siirtymän. Olen toistaiseksi tarvinnut opastinta vain ruiskutuksissa jossa ei poistuta pellolta välillä.
Mutta muita tässä ketjussa aiemmin esiintyviä paikannusongelmia mulla ei ole ollut. Signaali ei katoa koskaan eikä mitään metsänreunaongelmia ole.

Mutta GPS EGNOS-korjauksella on tarkempi kuin GPS + GLONASS ilman mitään korjausavustetta. EGNOS poissulkee GLNONASS'in joten GLONASS'in käyttöönotto on järkevää vain jonkin molempia konstellaatioita tukevan korjaussignaalin kanssa.

Olen kyllä samaa mieltä että GLONASS-tuki on hyödyllinen oikealla korjaussignaalilla (differentiaalikorjaus, RTK...). Hyöty suhteessa hintaan on tapauskohtaista.

Onkohan kukaan pohtinut, että miten näistä halvemmista laitteista saisi tehtyö toimivaa kokonaisuutta suorien kylvörivien aikaansaamiseen:
http://swift-nav.com/piksi.html

Ja vielä toinen linkki samasta:
http://www.suasnews.com/2013/08/24289/p ... e-rtk-gps/

10 000 € kalusto kun ei vaan oikein tahdo vetää sauhujaan meikäläisellä tilakoolla ja niillä jäännöserillä, joita meidän tuotteistamme maksetaan...

esuomala kirjoitti:Onkohan kukaan pohtinut, että miten näistä halvemmista laitteista saisi tehtyö toimivaa kokonaisuutta suorien kylvörivien aikaansaamiseen:
http://swift-nav.com/piksi.html

Ja vielä toinen linkki samasta:
http://www.suasnews.com/2013/08/24289/p ... e-rtk-gps/

10 000 € kalusto kun ei vaan oikein tahdo vetää sauhujaan meikäläisellä tilakoolla ja niillä jäännöserillä, joita meidän tuotteistamme maksetaan...

10 k€:lla ei taida saada edes traktoriin kaikkia osia, CAN-kytketty ohjauksen hydrauliikkaventtiili ja ohjauskulma-anturi mukaan lukien (toimivan ohjauksen tarpeisiin).

Tuon linkin laitteen speksit olivat kovin vajaita, tukeeko vastaanotin yhtäaikaisesti useampaa konstellaatiota, kahta taajuutta ja kuinka montaa satelliittia seuraa maksimissaan, mitkä korjaussignaaliformaatit tuettuna jne. Saattaisi hyvinkin olla riittävä, $525 pelkästä GNSS vastaanotinmoduulista ei kuulosta edes niin halvalta kuin voisi olla (tuohon tulli ja ALV Suomeen tuotuna). Silti edullisempi kuin monet kaupalliset valmiit RTK-kykyiset vastaanottimet. Tuohon lisäksi joko GPRS modeemi tai kittiin saatava radio. Kittiradio näyttää niin pieneltä että kantama tuskin riittää tukiasemalähettimeksi.

Olitko jo hahmotellut jatkoa tuolle GNSS-vastaanottimelle, ajattelitko omaa RTK-referenssiasemaa vai kaupallista korjaussignaalia? Et kai meinannut ohjelmoida itse automaattiohjauksen toteuttavaa ohjelmaa itse, onhan noitakin erillisinä sovelluksina kohtuulliseen hintaan myynnissä. Mahtaako joku olla tutustunut niiden käytettävyyteen ja hintoihin?

Joku noin hatara tee-se-itse vaihtoehto ei vielä vaikuta merkkivalmistajien hintoihin mutta tuosta jatkojalostettu setti jonka käyttöönotto ei edellytä maanviljelijältä ohjelmointiosaamista ym. niin tällaiset alkaisi olla varteenotettavia vaihtoehtoja ja sen seurauksena nuo merkkituotteetkin joutuisivat pudottamaan hintojaan ja viimeistään silloin alkaisivat olla keskiverto suomalaiselle maatilalle kannattava hankinta.

Tuoko tämä Geodeettisen laitoksen tarjoama ilmainen tukiasemaverkko mitään parannusta tälle puolelle? http://euref-fin.fgi.fi/fgi/fi/paikannuspalvelu

kuulapää kirjoitti:Tuoko tämä Geodeettisen laitoksen tarjoama ilmainen tukiasemaverkko mitään parannusta tälle puolelle? http://euref-fin.fgi.fi/fgi/fi/paikannuspalvelu

Nykyinen DGNSS ei merkittävästi paranna tarkkuutta EGNOS-korjaukseen verrattuna (ja vaatii silti huomattavan laiteinvestoinnin) mutta jos tuo RTK-korjaus toteutuu niin auttaa ainakin niitä jotka asuvat 20 kilometrin säteellä noista muutamasta asemasta.

Jos vielä lisäävät ilmaiseen palveluun virtuaalitukiasemat niin käyttökelpoinen alue laajenee. Ei kai tuolla tukiasematiheydellä kuitenkaan saa riittävää RTK-tarkkuutta koko viljeltyyn Suomeen, siis luokkaa tuuman paikannustarkkuutta?

Ihan mielenkiintoinen projekti kuitenkin. Luulisi painavan Geotrim'in törkyhintoja vähän alaspäin.

Olen kokeillut tätä Geodeettiseen laitoksen avointa palvelua. Korjaukset saa sieltä internetin kautta. Siellä on tarjolla myös DGNSS_VERKKO korjaus, joka laskee korjauksen käyttäjän sijannin mukaan.

Vaikuttaisi olevan liki puolta parempi kuin EGNOS korjattu tarkkuus. Luvattu 0,5 m tarkkuus ei ole kaukana.

Laitekustannus ei välttämättä ole hirmuinen: Android puhelimiin löytyy Googlen kaupasta ilmainen Ntrip-client app ja bluetooth-serial sovitin maksaa satasen. Kaapeli bluetooth-sovittimesta ohjaimeen vaatii pari liitintä ja hiukan juotostinaa ja kutistesukkaa. Tai sitten läppäri jossa nettiyhteys traktorin hyttiin ja siitä korjaukset opastimen sarjaporttiin.

Harmillista kuitenkin, niin ainakin osassa Trimblen opastimia on sellainen vika, että jos korjaussignaalissa on yli 12 sateliitin tiedot, niin laite menee juntturaan, uudelleenkäynnistysluuppiin. Ainakin 500 ja 750 näyttäisivät käyttäytyvän näin. RTK-korjauksissa tämä yli 12 sateliitin ongelma on korjattu, josta on maininta muistaakseni esim 500:n 4.05 ohjelmistopäivityksen julkaisutiedoissa.

Geodeettisen laitoksen palvelu olisi oiva apu niissä olosuhteissa, joissa maastoesteet estävät EGNOS-sateliitin näkyvyyden, mutta matkapuhelinverkko toimii. Se "myös nappaa" kiinni korjaukseen paljon nopeammin kuin taivaalta tuleva EGNOS. Mitä pohjoisemmaksi mennään, niin sitä alempana taivaalla EGOKSet on.

Mielenkiintoista!

esuomala kirjoitti: Laitekustannus ei välttämättä ole hirmuinen: Android puhelimiin löytyy Googlen kaupasta ilmainen Ntrip-client app ja bluetooth-serial sovitin maksaa satasen.

Tietoa tällaisesta ja vastaavista kokemuksista olisi hyvä jakaa enemmänkin.

Onko sinulla linkkiä/tarkempia tietoja toimivaksi havaitsemastasi BT sarjaporttisovittimesta. Tuollainen voisi tosiaan olla monessa tilanteessa näppärä ratkaisu.

Pientä lisäjumppaa käytössä tulee jos joutuu kännykästä käynnistämään korjaussignaalin vastaanoton mutta ei se nyt maailmaa kaada jos aamulla laittaa yhteyden päälle ja illalla kytkee pois. Vai kehtaisko joku jättää yhteyden päälle koko käyttökaudeksi, riippuu vähän dataliittymän volyymirajoituksistakin.

Onko differentiaalikorjauksen tuki vakiona noissa mainitsemissasi Trimblen laitteissa eli toimii ilman mitään fiitserilisenssiä? Mitenkähän muilla merkeillä?

Tuo yli 12 satelliitin ongelma täytyy tarkoittaa pelkkiä GPS-satelliitteja. Geodeettisen laitoksen korjaussignaalihan sisältää myös GLONASS:ille korjaustiedot, eikö vaan? Eikö se GLONASS tuki kannattaisi hankkia, sehän olisi merkittävin etu niillä alueilla joilla EGNOS-vastaanotto toimii ongelmitta.

Oma vastaanotin asetettu 5 asteen kulmalle ja 14 GPS satelliittia ei ole kovin harvinaista, olikohan sille Geodeettisen laitoksen vastaanottimelle jossakin vastaanottokulmia kerrottu?

Ameriikan keskusteluissa suosittelivat tämmöistä:
https://www.tigal.com/product/1615
Hyvin tuntuu toimivan. Myös muita vastaavia löytyy.

Jotain viitteitä on siihen suuntaan, että ihan kaikki Android-puhelimet ei ehkä osaa serial bluetooth datasiirtoa. Googlen Nexus 5 osaa, muista ei itsellä kokemuksia.

Kun ntrip-ohjelman asetukset on kohdallaan, niin käynnistysjumppa on kaksi napin painallusta (Ohjelman kuvake ja "Connect").

Merkkikohtaiset 1000 - 1500 € datamodeemit saattavat mahdollistaa monenlaista hyödyllistä lisäarvoa, mutta niistä en tiedä. Kun teen töitä pääasiassa yksin, niin minulla ei esimerkiksi ole tarvetta pirtistä käsin seurata reaaliajassa, että missä päin preeriaa traktorini ja renkini luuhaavat.

500 ja 750 koneissa on molemmissa ulkoinen rtcm-korjaus (DGPS) sarjaportin kautta vakiona. Löytyy käyttöohjeita ja/tai valikoita selaamalla. 250 opastimesta en tiedä.

Satelliittien määrää omalla taivaalla voi katsoa kätevästi:
http://satpredictor.navcomtech.com/

750 ei ulkoisilla DGNSS-korjauksilla mielestäni käyttänyt kuin GPS-satelliteja, vaikka kokeilemassani laitteessa oli Glonas-avattu. Kysymykseen, onko Geodeettisen laitoksen korjaussignaalissa myös Glonas-tietoja, vastaukseni on: En tiedä.

Olisi mielenkiintoista kuulla, jos joku voisi kokeilla muun merkkisellä laitteella miten tämä
http://euref-fin.fgi.fi/fgi/fi/paikannu ... ss-palvelu pelittää.
Eikän se tietysti mitään RTK:ta ole, mutta on noin 3000 € halvempaa.

Datan tallentamiseen ja tarkkuuden analysointiin käytin
http://www.lefebure.com/ löytyviä työkaluja. Siellä on myös paljon muuta mielenkiintoista.

Geodeettinen laitos näkyy lisänneen yhden uuden avoimen korjaus-streamin:
DGNSS_VERKKO12
Sama kuin DGNSS_VERKKO, mutta lähettää enintään 12 satelliitin korjauksen. Toimii vanhoilla 12-kanavaisilla paikantimilla.
http://euref-fin.fgi.fi/fgi/fi/paikannu ... ss-palvelu

esuomala kirjoitti:Olen kokeillut tätä Geodeettiseen laitoksen avointa palvelua. Korjaukset saa sieltä internetin kautta. Siellä on tarjolla myös DGNSS_VERKKO korjaus, joka laskee korjauksen käyttäjän sijannin mukaan.

Vaikuttaisi olevan liki puolta parempi kuin EGNOS korjattu tarkkuus. Luvattu 0,5 m tarkkuus ei ole kaukana.

Laitekustannus ei välttämättä ole hirmuinen: Android puhelimiin löytyy Googlen kaupasta ilmainen Ntrip-client app ja bluetooth-serial sovitin maksaa satasen. Kaapeli bluetooth-sovittimesta ohjaimeen vaatii pari liitintä ja hiukan juotostinaa ja kutistesukkaa. Tai sitten läppäri jossa nettiyhteys traktorin hyttiin ja siitä korjaukset opastimen sarjaporttiin.

Harmillista kuitenkin, niin ainakin osassa Trimblen opastimia on sellainen vika, että jos korjaussignaalissa on yli 12 sateliitin tiedot, niin laite menee juntturaan, uudelleenkäynnistysluuppiin. Ainakin 500 ja 750 näyttäisivät käyttäytyvän näin. RTK-korjauksissa tämä yli 12 sateliitin ongelma on korjattu, josta on maininta muistaakseni esim 500:n 4.05 ohjelmistopäivityksen julkaisutiedoissa.

Geodeettisen laitoksen palvelu olisi oiva apu niissä olosuhteissa, joissa maastoesteet estävät EGNOS-sateliitin näkyvyyden, mutta matkapuhelinverkko toimii. Se "myös nappaa" kiinni korjaukseen paljon nopeammin kuin taivaalta tuleva EGNOS. Mitä pohjoisemmaksi mennään, niin sitä alempana taivaalla EGOKSet on.

Mielenkiintoista!

Itseä kiinnostaisi tämä systeemi, mutta muutama itseä askarruttava seikka. Missähän mahtaa olla trimblen 750 sarjaportti. Molemmat näytön takana olevat liitimet ovat käytössä ratinpyörittäjälle ja ez remotelle. Jostain johdostahan näkyy haarautuvan lisää samanlaisia liittimiä, näihinkö kyseinen bt>sarja- adapteri tulisi kytkeä. Mielenkiinnolla ottaisin vastaan rakenteluohjeita ja kuvia. Ntrip clienttiin androidissa jo hieman tutustuinkin.
Mitenkäs tämä tänään avautunut palvelu http://euref-fin.fgi.fi/fgi/fi/paikannu ... en-testaus , pelittääkö samoilla vermeillä.

Trimblen kaapeli 67091 on sopiva valmis vaihtoehto.
Se ottaa RS232 portin 3 karvaa erilleen 750:n portteihin A ja B sopivasta Deutsch-liittimestä ja vie ne D9 liittimeen, jossa on paikallaan vain 3 napaa (2,3 ja 5). Muut 9 Deutsch liittimen karvaa se vie toiseen deutsch liittimeen, johon saa sitten kiinni muita härpäkkeitä...

12 napaisessa Deutsch liittimessä sarjaportti on:
3 Rx, 4 Tx ja 5 data-gnd
ja D9 liittimessä 2 rx, 3 tx, 5 gnd

Geodeettisen laitoksen verkko-RTK -palveluun tutustun jos ja kun antavat tunnukset...