Olen itse pitänyt kahta pikku puimuria. Niiden teho on melkoinen, kun löytää molemmille kuskin. Kyllä kuivuri tuppaa olemaan pullonkaula suomen puinneissa. Viime syksynä pikku puimurilla sai puitua todella suuria pinta-aloja nopeasti helpon puitavuuden vuoksi.
Jos tulee kostea syksy ja joutuu puimaan kosteaa viljaa, niin ei uudesta isosta puimurista ole todellista hyötyä kun kuivuri ei kuitenkaan vedä.
Pääoma kulut ovat melkoiset, kun raha maksaa 5-10% ja puimurin arvonalennus on kuitenkin vähintään 5%. Näillä oletuksilla 100 000 € puimurin pääoma kulut ovat 10-15 000 € per vuosi. Tietysti ne pienenee vuosi vuodelta, mutta kulut on kuitenkin melkoiset. 25 000 € puimurin vastaavat kulut on 2 500 - 4 000€ per vuosi. Erotukseksi jäävällä 7 500- 11 000 € säästöillä saa kuivata melko paljon viljaa. Saa jäädä peltoon 15-30ha rehuvijaa ja ei tule silti tappiota.
Uudempi puimuri mutta mikä?
Valvoja: Farmari-ryhmä
No tuo oli totta ennen EU-aikaa, mutta tuskin nyt eli kyllä ne talonmaksurahat tulevat jostain muualta kuin viljapellolta.alintala kirjoitti:Niin ja vielä moni väittää, että puimurissa on kiinni ok-talon hinta. Näin varmasti on. Mutta eipä me saada sitä taloakaan maksettua, jos ei puimuri pelaa ja viljat jää peltoon. Vaikka sitä käytetäänkin se kaksi viikkoa vuodessa, niin ne ovat todella tärkeät kaksi viikkoa.
Kyllä koneet täytyy olla toimivia ja mielekkäitä käyttää, mutta harvemmin se on puimurista kiinni jos viljat puimatta jäävät. Kyllä jokin muu ns. perusasia mättää...
Minusta uutta tai uudempaa puimuria hankittaessa pitää miettiä tuoko se tosiaan vastinetta sille rahalle mitä siihen investoidaan?
Jos on viljelyala kasvaa huomattavasti niin vanha voi jäädä mopoksi, mutta siinähän on aina se "oravanpyörän vaara" eli rahalla tulee ostettua vaan lisää työtä
Ja saako siitä viljasta sitten paremman hinnan jos se on puitu uudenkarhealla NH:lla eikä vanhalla Claasilla
Näinpä,neljäs syksy lähtee nykyisellä vanhuksella ja piti olla "ikuinen" koneTepaR kirjoitti:[Minusta uutta tai uudempaa puimuria hankittaessa pitää miettiä tuoko se tosiaan vastinetta sille rahalle mitä siihen investoidaan?
Ja saako siitä viljasta sitten paremman hinnan jos se on puitu uudenkarhealla NH:lla eikä vanhalla Claasilla
Parisataa hehtaaria puitavaa,tuntuu tässä vaiheessa syksyä melkoiselta urakalta kun puinnit näyttää venyvän niin myöhäiselle ettei "koskaan" aiemmin. Jos puinnit alkaisi näihin aikoihin,200ha olisi ajettu kolmen viikon päästä ennenkuin itse pääsee edes aloittamaan Jospa nämä helteet jatkuisi pitkään ja tekisi ihmeitä.Jonkinlaista reserviäkin olisi hyvä olla,2004 vuonna puin viimeiset lokakuussa sen vuoden viimeisenä mahdollisena puintipäivänä... Reserviä ei siis ole turhaan mutta kalusto ainakin mukavasti hyötykäytössä. Varakone isommalle tiukemmassa,pienemmälle koneelle mitoitetut puintialat tulee hoidettua vaikka sattuisi isompaakin remonttia.
Nimimerkillä eilen tuhosin niittomurskaimen... Ensimmäinen "katastrofi" koneilla,opettaa että sattuu kun tekee ja mitä enemmän tekee,sitä lähempänä päivä että jotain sattuu. Varasuunnitelmat pelaa,pelattava myös puimurilla kun kelit kohdillaan.
Mikäli Iltasanomia ja saksalaista meteorologia on uskominen niin ei Jarilla eikä meillä muilla ole hädänpäivää puintien suhteen:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1416702
20-30 päiväähän se taitaa olla se "normaali" puintikausi
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1416702
20-30 päiväähän se taitaa olla se "normaali" puintikausi
Kannattaisiko Jari siellä Pohjanmaalla vaan keskittyä sinne sopivien kasvien viljelyyn, että pääsee ajoissa puimaan? Onhan se komeeta viljellä etelän lajikkeita, mutta niissä riskit on jo teidän korkeuksilla aika suuret. Ei kai vaan näyttämisen halu aja kylmän harkinnan ohi? Tästähän on varoiteltu, kun pari lämmintä viime vuotta on innostanut jotkut viljelemään rapsia melkein Oulun korkeudella. Tosiasia vaan on että pohjoiseen mentäessä kesä tulee myöhemmin, se on viileämpi ja syksy tulee aiemmin. Elikkä siitä jää makeimmat keskipalat pois. Samaten voi verrata etelä-Suomea ja viroa. Kesän pituudessa ei näennäisesti ole eroa mutta silti tehoisaa lämpösummaa kertyy Virossa merkittävästi enemmin.
Eli kattaako mahdollisesti saatava sadonlisä eteläisemmän lajikkeen tuoman riskin? Ilmastonmuutoksenhan on sanottu lisäävän mm. syksyjen sateisuutta. Töiden jaksotus yms. syyt ovat tietysti asia erikseen, jos halutaan pidentää puintikautta ja valita joukkoon vähän pidemmän kasvuajan kasveja.
Tästähän on varoiteltu, kun pari lämmintä viime vuotta on innostanut jotkut viljelemään rapsia melkein Oulun korkeudella. Tosiasia vaan on että pohjoiseen mentäessä kesä tulee myöhemmin, se on viileämpi ja syksy tulee aiemmin. Elikkä siitä jää makeimmat keskipalat pois. Samaten voi verrata etelä-Suomea ja viroa. Kesän pituudessa ei näennäisesti ole eroa mutta silti tehoisaa lämpösummaa kertyy Virossa merkittävästi enemmin.Eli kattaako mahdollisesti saatava sadonlisä eteläisemmän lajikkeen tuoman riskin? Ilmastonmuutoksenhan on sanottu lisäävän mm. syksyjen sateisuutta. Töiden jaksotus yms. syyt ovat tietysti asia erikseen, jos halutaan pidentää puintikautta ja valita joukkoon vähän pidemmän kasvuajan kasveja.
Voi saadakin, jos vilja olis puhtaampaa. Eipä kuuskasin Claasin säädöissä ollut paljoa moittimista; sai silläkin puhdasta ja rajaisten seuranta oli hytistä helppoa. Pieni tarkennus; vaihdoin kolme vuotta vanhan kuuskasin yhtä vanhaan NH:n, joten ei nyt uudenkarheasta voi puhua. NH on tosin aivan toista luokkaa ajettavuudessa, säädettävyydessä, lakopuinnissa ja kestävyydessä... Toki väliäkin piti maksaa. Sampo-kuskeilla näyttää olevan vielä vähän olkiakin mukana kuivaajalle tuodessaan. Säätöä kaipaas alaseulalle..Ja saako siitä viljasta sitten paremman hinnan jos se on puitu uudenkarhealla NH:lla eikä vanhalla Claasilla
Mitäs Jarin kommentit kuuskasin ajettavuudesta ja lakopuintiominaisuuksista kynsillä tai ilman? NH ei näytä kynsiä kaipaavan.
Hyvin täällä pohojammaalla on vielä saatu puitua myöhäisiäkin. Aikoinaan Ryhti-kaura oli haasteellista, mutta pois tuli sekin. Nykyään viljelen lähinnän kakstahoisia ohria ja kauroja lemmujen tarpeisiin. Eipä tuo kevätvehnäkään ole vaikeuksia tuottanut.Kannattaisiko Jari siellä Pohjanmaalla vaan keskittyä sinne sopivien kasvien viljelyyn, että pääsee ajoissa puimaan?
Pitkät värssyt kirjoittelin mutta väsyneenä hukkasin jonnekin. No,lako-ominaisuudet paremmat kuin viiskasissa,samoin kuin kaverin sampossa mitä kyydissä ollut. Mulla isot renkaat edessä ja takana,varsinkin takapään pitää kellua että lako-ominaisuudet pehmeällä säilyy,mulla takana 560/45/22.5. Jos muistin oikeen:)alintala kirjoitti:[Mitäs Jarin kommentit kuuskasin ajettavuudesta ja lakopuintiominaisuuksista kynsillä tai ilman? NH ei näytä kynsiä kaipaavan.Hyvin täällä pohojammaalla on vielä saatu puitua myöhäisiäkin. Aikoinaan Ryhti-kaura oli haasteellista, mutta pois tuli sekin. Nykyään viljelen lähinnän kakstahoisia ohria ja kauroja lemmujen tarpeisiin. Eipä tuo kevätvehnäkään ole vaikeuksia tuottanut.Kannattaisiko Jari siellä Pohjanmaalla vaan keskittyä sinne sopivien kasvien viljelyyn, että pääsee ajoissa puimaan?
Kynnet paikallaan,riiittävän löysällä että värisee. Joskus poiskin,mukava puida ilman lakopiikkejä mutta laon nostaminen niin ja näin...
Lajikkeissa vaihtelua että saa puintiaikaa,mulla tavoite aloittaa omilla ja puida välissä rahtia niin paljon kuin ehtii ja sitten puida lopuksi omia vehniä ja rypsejä. Pärjään pienemmällä koneella. Mulla kuivaajakin alle hehdon hehtaarille, ja edelleen kuivataan hiukan rahtiakin... Ehtii kun myy osan tuoreena. Pahasia nää lajikkeet on tänne pohjolan perukoille,ei oo vielä kuuteen tonniin päässy keskisatona millään viljalajilla
Vaikka ohralla ollu lähettyvillä pariinkiin otteeseen,ennen suorakylvöä 
Sitä lähinnä tarkoitin, että koetko saavasi lajikkeen myöhäisyyden tuomille riskeille vastinetta euroissa? Itse ainakin otan lajikkeen kasvuajan huomioon uusia juttuja miettiessä riskipreemiota lisäävänä tekijänä. Voi olla, että pienempi sato aiemmin puituna olisi pitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto taloudellisesti, sillä myöhäisillä lajikkeilla voi jäädä joskus musta-pekka käteen.
Mitä mainitsit keskisadoistasi niin älä pahastu, mutta maksimisatojen tavoittelu ja ihannointi ei ainakaan menneiden vuosien hinnoilla ole ollut ihan laskutaitoisten puuhaa. Mää itte en pääse Zebralla kuin neljään ja puoleen tonniin hyvänä vuonna tinkimällä kaikesta, mutta ihan hyvän tilin siitä tekee kun pui sorsajahdin aikaan melkeen kuivana. Nyt tuli mallasohraksi Tippleä ja voi olla että joutuu syyskuussa puimaan, tähkät on melkeen kymmenen senttiä ja strobi antaa vielä lisäpotkua. No kerta se olis ensimmäinenkin ohralla.
Eikös sillä Laihian satokilpailijalla jäänyt kerran Belindat kokonaan puimatta kun lannoitti kuin heikkopää ja vielä strobidouppia enemmin kuin laki sallii... Ei valmistunut ollenkaan ja vielä kunnolla nurin, kilot meni madoille, mutta kuivaus tuli sentään halvaksi.
No kaikkea voi tehdä jos on rahaa...
Mitä mainitsit keskisadoistasi niin älä pahastu, mutta maksimisatojen tavoittelu ja ihannointi ei ainakaan menneiden vuosien hinnoilla ole ollut ihan laskutaitoisten puuhaa. Mää itte en pääse Zebralla kuin neljään ja puoleen tonniin hyvänä vuonna tinkimällä kaikesta, mutta ihan hyvän tilin siitä tekee kun pui sorsajahdin aikaan melkeen kuivana. Nyt tuli mallasohraksi Tippleä ja voi olla että joutuu syyskuussa puimaan, tähkät on melkeen kymmenen senttiä ja strobi antaa vielä lisäpotkua. No kerta se olis ensimmäinenkin ohralla.
Eikös sillä Laihian satokilpailijalla jäänyt kerran Belindat kokonaan puimatta kun lannoitti kuin heikkopää ja vielä strobidouppia enemmin kuin laki sallii... Ei valmistunut ollenkaan ja vielä kunnolla nurin, kilot meni madoille, mutta kuivaus tuli sentään halvaksi.
No kaikkea voi tehdä jos on rahaa...
En pahastu. Siksipä nyt onkin suorakylvössä kun sadon oli vara pudota. Nyt viljanhinta alkaa taas kohota ja tarttee katella kaivaako aurat esiin,varsinkin jos jälleen aikaa panostaa viljelyyn.olavi kirjoitti:Sitä lähinnä tarkoitin, että koetko saavasi lajikkeen myöhäisyyden tuomille riskeille vastinetta euroissa?Mitä mainitsit keskisadoistasi niin älä pahastu, mutta maksimisatojen tavoittelu ja ihannointi ei ainakaan menneiden vuosien hinnoilla ole ollut ihan laskutaitoisten puuhaa.
No kaikkea voi tehdä jos on rahaa...
Mullakun menee/menny vilja tuoreena myyntiin,kosteudella ei ole ollut merkitystä lainkaan. Lisäpanostukselle on vähemmän jakajia kun ei tartte yhtä työvaihetta laskea lainkaan.
Mulle on ollu tärkeintä mitä jää viivan alle,aina
Sinne viimeiselle riville. Nytkin lajikkeet taitaa olla kaikista kestävimpiä.Tää vuosi voi olla mustapekka vuosi kun huonosti menee,joskus se myöhäinenkin syksy koittaa...
Sun pointit täyttä asiaa,mutta tila/aluekohtaista.
Ilman riskinottoa ei pärjää,eikä ole mitään mieltä koko viljelyssä
Vinkin tynkää... Kävin tänää nyykkäri liikkeessä lahdessa. Vaihdokki rivissä New Holland 8080 vm -81,20 jalan pöydällä pyynti 24000e. Renkaat edessä 30,5/32 radial (idästä?) takana trelleborg twin500/45-22.5. Voimansiirto hydro. Satotappio mittari. Moni varmaan tämän puimurin tuntee? Myyjä likka minua valisti: Kesko on tän uutena myynyt Kiialan kartanoon. Kertoi muutkin omistajat. Niin moottori on 175 hp.
Ois halpaa lisätehoa,hakkaa monen nykykoneen mennen tullen...rgsleo kirjoitti:Vinkin tynkää... Kävin tänää nyykkäri liikkeessä lahdessa. Vaihdokki rivissä New Holland 8080 vm -81,20 jalan pöydällä pyynti 24000e. Renkaat edessä 30,5/32 radial (idästä?) takana trelleborg twin500/45-22.5. Voimansiirto hydro. Satotappio mittari. Moni varmaan tämän puimurin tuntee? Myyjä likka minua valisti: Kesko on tän uutena myynyt Kiialan kartanoon. Kertoi muutkin omistajat. Niin moottori on 175 hp.
Toisen kuskin vaatii,sekä säilytystilaa.
Sais ainakin hullun maineen kun laittas "kakkoskoneeksi"
Monesti Lahdessa ohi mennen on tullut kyseistä Nyyskyä ihasteltua. Kyselitkö tai kävitkö katsomassa paljon on tunteja ehtinyt kertyä?rgsleo kirjoitti:Vinkin tynkää... Kävin tänää nyykkäri liikkeessä lahdessa. Vaihdokki rivissä New Holland 8080 vm -81,20 jalan pöydällä pyynti 24000e. Renkaat edessä 30,5/32 radial (idästä?) takana trelleborg twin500/45-22.5. Voimansiirto hydro. Satotappio mittari. Moni varmaan tämän puimurin tuntee? Myyjä likka minua valisti: Kesko on tän uutena myynyt Kiialan kartanoon. Kertoi muutkin omistajat. Niin moottori on 175 hp.
Sama käynyt mielessäJari kirjoitti:Sais ainakin hullun maineen kun laittas "kakkoskoneeksi"
Tässä ketjussa on Sampon kannattajat aika vähissä. Markkinaosuus on silti jatkuvasti yli 50 % ja käytetytkin tuntuvat tekevän kauppansa samaan hintatasoon kuin muut uutena vastaavan hintaluokan koneet.
Omalla tilalla on menossa kolmas Sampo (600, 690, 2045). Aina on vaihdettu ennen 1000 tuntia eikä remonttia ole tarvinnut tehdä. Tuskin olisin hyötynyt mitään ylimääräisen 2000 kilon kuljettamisesta pellolla. Aivan toinen asia on sitten koneen toinen ja kolmas omistaja. Jos Samposta joutuu maksamaan yli 1000 tuntia ajettuna yhtä paljon kuin järeämmin tehdystä puimurista, olisin valmis harkitsemaan kestävämpää konetta.
Sanaa puhdistettavuus ei ole maininnut vielä kukaan. Sekin todistanee, että keskustelijoina on paljon urakoitsijoita, jotka tuntuvat ainakin täällä olevan järjestään pahimpia hälläväliä -tyyppejä ja hukkakauranviljelijöitä. Se on tärkein syy, minkä takia minä joudun omistamaan oman puimurin, vaikka se ehkä puhtaasti taloudellisesti laskettuna ei olisikaan järkevää.
Uusista puimureista Sampo on ainoa realistinen vaihtoehto alle 100 hehtaarin vuotuisiin puintimääriin. Yli 15 vuotta vanhoissa on vielä muitakin vaihtoehtoja. Uusiin Claas Dominatoreihin en tosin ole paljon alkeellista ulkonäköä syvemmälle tutustunut, mutta 48/58:ssa näen niin paljon puutteita Sampoon verrattuna, että sellaista en harkitsisi. Taitaa Claasin pienten puimureiden kehitystyö olla käytännössä päättynyt 25 vuotta sitten.
Omalla tilalla on menossa kolmas Sampo (600, 690, 2045). Aina on vaihdettu ennen 1000 tuntia eikä remonttia ole tarvinnut tehdä. Tuskin olisin hyötynyt mitään ylimääräisen 2000 kilon kuljettamisesta pellolla. Aivan toinen asia on sitten koneen toinen ja kolmas omistaja. Jos Samposta joutuu maksamaan yli 1000 tuntia ajettuna yhtä paljon kuin järeämmin tehdystä puimurista, olisin valmis harkitsemaan kestävämpää konetta.
Sanaa puhdistettavuus ei ole maininnut vielä kukaan. Sekin todistanee, että keskustelijoina on paljon urakoitsijoita, jotka tuntuvat ainakin täällä olevan järjestään pahimpia hälläväliä -tyyppejä ja hukkakauranviljelijöitä. Se on tärkein syy, minkä takia minä joudun omistamaan oman puimurin, vaikka se ehkä puhtaasti taloudellisesti laskettuna ei olisikaan järkevää.
Uusista puimureista Sampo on ainoa realistinen vaihtoehto alle 100 hehtaarin vuotuisiin puintimääriin. Yli 15 vuotta vanhoissa on vielä muitakin vaihtoehtoja. Uusiin Claas Dominatoreihin en tosin ole paljon alkeellista ulkonäköä syvemmälle tutustunut, mutta 48/58:ssa näen niin paljon puutteita Sampoon verrattuna, että sellaista en harkitsisi. Taitaa Claasin pienten puimureiden kehitystyö olla käytännössä päättynyt 25 vuotta sitten.
-
Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
Ootko lukenu myös tämän ketjun: http://www.murtola.com/forum/viewtopic. ... sc&start=0Viljami kirjoitti:Tässä ketjussa on Sampon kannattajat aika vähissä. Markkinaosuus on silti jatkuvasti yli 50 % ja käytetytkin tuntuvat tekevän kauppansa samaan hintatasoon kuin muut uutena vastaavan hintaluokan koneet.
Omalla tilalla on menossa kolmas Sampo (600, 690, 2045). Aina on vaihdettu ennen 1000 tuntia eikä remonttia ole tarvinnut tehdä. Tuskin olisin hyötynyt mitään ylimääräisen 2000 kilon kuljettamisesta pellolla. Aivan toinen asia on sitten koneen toinen ja kolmas omistaja. Jos Samposta joutuu maksamaan yli 1000 tuntia ajettuna yhtä paljon kuin järeämmin tehdystä puimurista, olisin valmis harkitsemaan kestävämpää konetta.
Sanaa puhdistettavuus ei ole maininnut vielä kukaan. Sekin todistanee, että keskustelijoina on paljon urakoitsijoita, jotka tuntuvat ainakin täällä olevan järjestään pahimpia hälläväliä -tyyppejä ja hukkakauranviljelijöitä. Se on tärkein syy, minkä takia minä joudun omistamaan oman puimurin, vaikka se ehkä puhtaasti taloudellisesti laskettuna ei olisikaan järkevää.
Uusista puimureista Sampo on ainoa realistinen vaihtoehto alle 100 hehtaarin vuotuisiin puintimääriin. Yli 15 vuotta vanhoissa on vielä muitakin vaihtoehtoja. Uusiin Claas Dominatoreihin en tosin ole paljon alkeellista ulkonäköä syvemmälle tutustunut, mutta 48/58:ssa näen niin paljon puutteita Sampoon verrattuna, että sellaista en harkitsisi. Taitaa Claasin pienten puimureiden kehitystyö olla käytännössä päättynyt 25 vuotta sitten.
Markkinaosuus on suuri koska ainoastaan Sampolla ja Claasilla on saatavana uutena pieniä puimureita. Sulla on ollu hyvät mallit. (Haukkumisen kohteena monella etenkin 2065.) Puhdistettavuus on henk. koht. kokemuksella NH tc 54:sessa parempi ja nopeempi kun 2065 Sampossa. Pari esim.: Tyhjennettäessä kivikourua Sampossa töhnä jäi vaihdelaatikon ym. vitkuttimien päälle. NH:ssa muju putoaa suoraan maahan ja luukku on isompi. Pöytää nousee tarpeeks ylös, joka helpottaa puhdistamista. Säiliö piti Sampossakin puhaltaa ilmalla tyhjäks, otti sit ruuvit pohjalta pois tai ei. Samaten jostain syystä Sampo sotkee sisältä itseään enemmän kun NH. NH:ssa miinuksen ainakin "kiinteä" heittokuljetin. Kohlimen pohjat voivat ollakin NH:ssa kiinteät koska kohlimet eivät tukkeudu rakenteensa ansiosta.
Samoilla varusteilla NH ja Sampo ovat hyvinkin saman hintasia. NH käytännössä (oma kokemus) tehokkaampi vaikka papereista katottuna pitäs olla toisin päin.
Ps. Huoltomies soitteli pari päivää sitte taustatietoja ku oli meijän ex-Sampoo menossa korjaamaan...