-= Maatalous Foorum =-

Oulun läänin Pyhäjärvellä aloitettiin tänään voitto-ohran puinnit. Kylvetty 15.5. Puintikosteus oli noin 18.

Mikä ihmeen hoppu on mennä puimaan märkää 20% ympärillä olevaa viljaa tässä vaiheessa. Naapuri pui eilen Voitto ohraa, kosteus 13,2%. Tässä on jo järkeä.

Tiimo kirjoitti:Mikä ihmeen hoppu on mennä puimaan märkää 20% ympärillä olevaa viljaa tässä vaiheessa. Naapuri pui eilen Voitto ohraa, kosteus 13,2%. Tässä on jo järkeä.

No esimerkiks se, ettei syysvehnästä sakoluku putoa. Rehuvehnä ei oo tulevana talvena minkään arvoista. Muitakin syitä on, jotka oon ainaki itte oppinu vuosien varrella kantapään kautta.

Viimesyksynä monet odotteli ja odotteli vehnän kanssa. Elokuuun lopulla oli vielä 20 asteen päiviä, vaan eivät puineet vehniä. Monella oli verukkeena kallis pöö. Yleisin vastaus oli "antaa auringon kuivata". Tuli sitten sitä vettäkin sen lämpimän jakson jälkeen. Runsaastikin paikoitellen, ja sako tippui. Meni monelta aikaiset hyvän valkuaisen omaavat Anniinat rehuksi. Syyskuussa kun satoi alkupuolella melkein 2 viikkoa. Tosin puolivälin jälkeen oli taas lämmintä ja poutaista.

Takaisin asiaan, eilisen Tuurin reissun aikana puimureita tuli nähtyä 3, 65, 66 ja 18 tieden varsilla Valkeakoskella, Alavuudella, Virroilla ja olikohan vielä joku Ylöjärvelläkin.

Ohra näkyi olevan puinnin kohteena.

Näillä lakeuksilla kun puintikosteus on jotain 17-18% niin silloin on parempi aloittaa puinnit. Suomen syksy on mitä on eikä siinä odotella parane. Viime vuonnakin puinnit meni syyskuun alkuun eikä puintikosteus enää laskenut alle 20%.

Ne, jotka kutsuvat 20% kosteaa viljaa märäksi, ovat syntyneet aikaisintaan 70-luvun lopulla ja 80-luvun puolella.

1990 - luvun ja varsinkin 2000-luvun aikaiset lämpimät vuodet antoivat kuivaa viljaa ihan puimuriin. 1993 oli ihan huippu, puintikosteus useimmilla viljoilla alle 13%. On huomattava, että tänäkin "koleana" vuonna lämpösummat ovat 5% normaalin yläpuolella.

Vanhemmalla kansalla on muistissa vielä ne märät vuodet, jolloin ei poutia tullutkaan, vaan siirryttiin heinäkuusta syksyyn. Kuivurissa paahdettiin 35% kosteaa viljaa, jos joku sitä viljaa märältä pellolta kuivuriinsa sai.

Viime vuosien ruissatojen alhainen sakoluku vahvistaa tämän perimätiedon katkeamisen: Sellainen hiukan vihertävä , alle 30% rukiin sako on noussut jo siinä 130-150 (Elvi, Anna, Riihi) . Kunnon lämmin yökaste tai sumu , sekä reippaampi sadealue pudottaa sen siihen 70-90 välille. Ongelmana on hiukan epätasainen kypsyminen: Jos odottaa viimeisten pehmeiden kovettumista, ovat helpeestä paljastuneet ylityuleentuneet aloittamassa itämistään heti sopivan kasteen ja sateen sattuessa, vaikka olisi pystyä ruista.

Rehuruista on Puolassa vaikka millä mitalla. Kotimainen rehuruis lienee parempi kipata kuoppaan. Muutenkin varastot täynnä.

-SS-

Joo, viime syksynä yli 2/3 kuivurisatseista oli puintikosteueltaan yli 30%...

SS kirjoitti: 1990 - luvun ja varsinkin 2000-luvun aikaiset lämpimät vuodet antoivat kuivaa viljaa ihan puimuriin.

-SS-

Juu serkku pui joka vuosi muistaakseni v. 00-06 alle 15 prossasta ohraa suoraan laariin. Joskus vähemmän ja joskus paljonkin. Ylensä vielä melko myöhään, ku muilla ohrat oli jo puitu...

Ruis ja vehnä ovat oma lukunsa. Ainakin vehnän kuivuminen pellossa lähelle 15% kosteutta vaatii viikon poudan. Sakoluvun putoaminen aiheuttaa viljan tuntuvan arvonalennuksen. Ohra ja kaura sensijaan kestävät sadekausia paljon enemmän, erityisesti pystyssä. Valmis kasvusto kuivuu kolmantena poutapäivänä 15% tuntumaan. Kasvuntuoreus erityisesti kaksitahoisessa ohrassa vaatii pitkän paistamisen kuivurissa.
Muistan puinteja -70 luvun alkupuolelta lähtien ja välillä on ollut todella märkiäkin syksyjä. Usen kuitenkin poudat alkoivat kun puinnit saatiin päätökseen. Silloin vilja oli arvossaan, joten sen pelastamiseksi kannatti polttaakin öljyä. Nykyinen kuivurikoneisto on otettu käyttöön vuonna 1990. Sillä ei ole kuivattu montaakaan satsia, joissa aloituskosteus olisi yli 20%.

Puintikosteuksien vertailu eripuolilla maata ihan turhaa Näillä nurkilla tarvitaan superkesä ja syksykin että viljojen kosteudet saadaan varastointikelpoisiksi. Tai sitten valtava puintikapasiteetti/vähän pinta-alaa,aikaisia ohria/kauroja.
Tänään tulin Helsingistä,suuuuuri on ero viljojen valmiudessa yleisesti ottaen. Vielä kun lisätään kasvukauden pituuden ero,täällä pitäs olla puinnit pikkuhiljaa puituna mikäli aikoisi puida samoilla keleillä kuin etelässä,keskimäärin. Pari viikkoa kuitenkin eroa kasvukaudella,niin keväällä kuin syksylläkin.
No,tänään ei ollut puintipäivää missään Vettä tullut illan aikana kuin esterin sieltä, 30mm karkea arvio ja tuulen kera. Jokohan saatiin sitä millä puintikosteudet pysyykin mukavan korkealla,lakoviljaa...

Magnifik 15.08.2009. Kosteus noin 17% EDIT: 15.08.2009 tietty !
-SS-

Täällä etelässä monet hätäilevät rehuviljan puintien kanssa. Ei ole huomattu sadon arvon tippuneen EU:n myötä ja viljelypanosten käytön optimi on muuttunut. En ollut koskaan nähnyt kunnolla tuleentunutta viljaa ennen 90-lukua ja monet viljelijät eivät ole kai vieläkään nähneet.
Naapurin silloinen isäntä totesi -80 luvulla puimurin vaihdon jälkeen: "Suuremman ne tahtoivat mulle taas myydä, vaikka olen vanhallakin ehtinyt aina kaikki viljat raakan puimaan."
Kun naapurit alkavat puimaan kevätvehniä on sopiva aika alkaa kyselemään rahtarin aikatauluja ohranpuiin.

Make kirjoitti:Täällä etelässä monet hätäilevät rehuviljan puintien kanssa. Ei ole huomattu sadon arvon tippuneen EU:n myötä ja viljelypanosten käytön optimi on muuttunut. En ollut koskaan nähnyt kunnolla tuleentunutta viljaa ennen 90-lukua ja monet viljelijät eivät ole kai vieläkään nähneet.
Naapurin silloinen isäntä totesi -80 luvulla puimurin vaihdon jälkeen: "Suuremman ne tahtoivat mulle taas myydä, vaikka olen vanhallakin ehtinyt aina kaikki viljat raakan puimaan."
Kun naapurit alkavat puimaan kevätvehniä on sopiva aika alkaa kyselemään rahtarin aikatauluja ohranpuiin.

Ei ihan aina näinkään, sillä viime vuonna kyllä piti ruveta jurttia nostamaan kun naapurit puivat kevätvehnää...

Mun mielestä rehuohra on ihan ok puida kun sitä ei tarvitse muuta kuin muodon vuoksi kuivurissa pyöräyttää!

Eipä kestänyt mallasohra viime syksynä sateita, punahometta tuli, ja melkein meni rehuksi (onneksi raisio nosti punahomejyvien maksimimäärää)