Kasvunsääteen ja tautiaineen käyttö 2010

[Cultio]

niillä kasvitautiruiskutus pienensi jyvää tai ei ollut juurikaan vaikutusta, parhaiten jyväkokoa suurensi korrensääteen käyttö joko yksinään tai kasvitautiaineen kanssa.

tautiaineet ovat turhia, jos kasvustossa ei selvää tarvetta ole eikä säätiedoituksen mukaan ole tulossa.

On kyllä ollut useasti niin että omilla pelloilla en ole saanut selvästi rahani takasin tautiaineista. Rikatkin pysyy hyvin kurissa koska kynnän lähes kaiken. Tänä vuonna tulee kokeiltua koko satsia ja hinnaksi jäänee alle 40,-/ha ilman mahdollista glyfokuuria syksyllä. Tosin ei näytä olevan tarvettakaan. Tautiaineiden kanssa niin ja näin, viime vuonna viereisillä lohkoilla tuli paras sato siitä missä ei tullut käytettyä lisäaineita.

Lajikkeesta tietysti riippuen mutta itse tinkisin viimeksi korrenvahvistajista, ne tuottaa eniten hyötyä suhteessa panokseen sekä puinnissa, laadussa ja kuivauksessa. Mutta niistäkin suurin hyöty tulee mielestäni täysin oikea-aikaisella käytöllä. Omat kokemukset esim Ceronesta erinomaiset kunhan ajoittaa oikein, väärät olosuhteet tai epäedullinen ajankohta teki enemmän tuhoa kuin hyötyä.

[Jari]

Oliko Jarin ohrahinta laskettu jakamalla viljaliikkeen tilityssumma toimitetun ohran painolla?

Joo,alviton hinta eli tuoretonni toimitettuna tuon verran+ alv.
Toiset ostajat tekee kosteuskorjauksen, osa ostaa vain massaa kiinteällä summalla -> mitä kosteampaa,sen parempi myyjälle.

Viime vuosi oli poikkeus, oletettavasti tänä vuonna hinnat 40-60€/tn.
Ellei tämä ankara kuivuus jatku syksyyn saakka,silloin hinta saattaa paikallisesti ollakin parempi.

EDIT: Accuweather näyttää ukkosia tulevalle viikolle, vettä alkaa tulemaan. Tautiaine tarpeeseen vaikkei vielä tarvetta olekaan, kiitos rypsin esikasvina.

[Kaupoi]

Tulevaisuuden ennustaminen on hankala laji. Ruiskutuksesta puintiin on kumminki vähintään kuukausi aikaa, johon väliin sopii heleposti kostiampiakin aikoja. Ite vejin joka aarille vähintään minimimäärän tautiainetta, poislukien ihan tyystin kadonneet kohdat. Menneet vuojet on näyttäny, että vaikka ruiskutusaikaan kasvusto ois puhas, ei se sitä ole puintiin asti iliman tautiaineita. Rehevimmille paikoille tuli tänä vuonna näin jälkeenpäin ajateltuna ehkä liian vähän tautiaineita, mutta kun tankillisella ajetaan yleensä useampi peltolohko kerralla, joutuu hieman soveltamaan.
Tönkköaineita laitoin 0-1L/ha (Terpal). Heikot Vildet saa nyt pärjätä ilman. Rehevämpi Gaute ja Arve sai tuon noin litran, joka tuskin täysin riittää sekään.

[kylmis]

Jos rikkaruohoruiskutuksen aikaan kasvustossa on jo niin paljon tauteja, että ruiskutus on tarpeen, on kylvetty kelvottomalla siemenellä. Orasvaiheen tautipaineeseen tehoaa tarpeeksi hyvin siemenerän valitseminen, peittaaminen ja kasvinvuorotus. Kevytmuokkauksella ja suorakylvöllä tautipaine on suurempi, mutta silloinkin pitäisi pärjätä ilman aikaisia tautiruiskutuksia oikein toimimalla lähes jokaisena vuonna.

Muuten voisi tämänkin uskoa, ellei viime vuonna olisi ollut sertifioidussa tipplen oraassa jo selviä rengaslaikun alkuja. Oli tosin kevytmuokatussa jne.

Liikaa muuttuvia tekijöitä, jotta voisi näin lyhyellä omakohtaisella kokemuksella tuomita tautiaineiden käytön orasvaiheessa. Kun se raha kuitenkin johonkin menee, niin miksei se menisi tautiaineisiin?

[tonii]

Amaretossa ei tauteja missään, ei keväällä kevytmuokatussa rypsimaassa, ei syysvehnästä rikotussa.. Tautiruiskutukset tulee kuitenkin tehtyä, urealisän kanssa.

[Pasi]

Jos rikkaruohoruiskutuksen aikaan kasvustossa on jo niin paljon tauteja, että ruiskutus on tarpeen, on kylvetty kelvottomalla siemenellä. Orasvaiheen tautipaineeseen tehoaa tarpeeksi hyvin siemenerän valitseminen, peittaaminen ja kasvinvuorotus. Kevytmuokkauksella ja suorakylvöllä tautipaine on suurempi, mutta silloinkin pitäisi pärjätä ilman aikaisia tautiruiskutuksia oikein toimimalla lähes jokaisena vuonna.

Muuten voisi tämänkin uskoa, ellei viime vuonna olisi ollut sertifioidussa tipplen oraassa jo selviä rengaslaikun alkuja. Oli tosin kevytmuokatussa jne.

Liikaa muuttuvia tekijöitä, jotta voisi näin lyhyellä omakohtaisella kokemuksella tuomita tautiaineiden käytön orasvaiheessa. Kun se raha kuitenkin johonkin menee, niin miksei se menisi tautiaineisiin?

Ohrissa on usein fysiologisia laikkuja, joita on usien hankala erottaa taudeista. Jos oraissa on laikkujen alkuja, kannattaisi lykätä ruiskutusta jos se on torjuttavien rikkaruohojen puolesta mahdollista. Silloin näkisi, leviävätkö/kasvavatko laikkujen alut vai eivät. Orasvaiheessa tautiaineiden käyttöä ei suosittele kuin todella paatunut kauppias, ellei saastunta ole todella selvä ja paha. Vaikka aine liikkuisikin kasvissa, pieneen kasvinalkuun ei mahdu tarpeeksi tehoainetta, jotta siitä olisi oikeasti hyötyä. Hyöty tautiaineista on parhainten saatavissa lippulehden tai tähkien tultua näkyviin, ja suurin piirtein kasvun tässä vaiheessa tautiaineiden käyttöä pitäisi harkita.

Se on jokaisen oma asia, miten rahansa käyttää. Mutta mukavampiakin tapoja käyttää rajojaan on kuin tautiaineiden ostaminen ja levittäminen. Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, mutta liian aikaisin tai harvahkoon kasvustoon on turha tautiaineita tuhlata. Erittäin rehevä kasvusto tarpeeksi myöhään on eri asia, varsinkin jos aikaisemmin on ollut tauteja.

[bouli]

tukeakseen ainemyyntejänsä, mutta kun katsoo esimerkiksi kuivan vuoden 2006 dokumenttia:
http://www.vastankvarn.fi/document/Fors ... rt2006.pdf

-SS-

Ei taida löytyä suomenkielisenä.. Ei silti kyllä tuostakin perusjutut ymmärtää, mutta paljon jää hämärän peittoon..

[Agronautti]

Ainut hieman lakoontunut Anniina minkä olen nähnyt on ollut todella suurella siemenmäärällä savikolle kylvetty ja joutunut ukkoskuuroon kriittisessä vaiheessa. Ehkä ne sitten multamaalla voivat mennä kumoon tai Keski-Pohjanmaan valo-olosuhteissa?

Ja Savossa menee nurin myös heinäkuun loppupuolen ukkosmyrskyissä.. Anniina-lohkolle jäi pieni kiila johon en viitsinyt mennä ruiskuttamaan niin siinä pituus nyt n. 92cm, ruiskutetuilla alueilla (T1 ccc ja T2 terpal) n. 72cm.. Ruiskuttamaton kiila jäi myös ilman kasvustolannoitusta..

Tautiaineet tuli laitettua myös ja tähkäruiskutuksessa sääsket joita oli aika paljon, Jontikan konepellin ilmanottoritilä oli oranssinpunainen niinkuin hollantilaisten jalkapallokatsomo

[SS]

Ohrissa on usein fysiologisia laikkuja, joita on usein hankala erottaa taudeista. Jos oraissa on laikkujen alkuja, kannattaisi lykätä ruiskutusta jos se on torjuttavien rikkaruohojen puolesta mahdollista. Silloin näkisi, leviävätkö/kasvavatko laikkujen alut vai eivät.

Tässä on pari vehnänlehden kuvaa, oireet ovat huolestuttavan pahan näköisiä, mutta vain toinen tauti tokenee ruiskutuksella. Olennainen kysymys tietty olisi, että kumpi.

Kuvat Berner kasvinsuojeluopas, Asko Hannukkala
-SS-

[07031979]

Aika vahvat on tämän hetkiset luonnon omat kasvunsääteet. Helteet tuntuu kummasti kutistavan viljojen kasvuhaluja.

[SS]

Aika vahvat on tämän hetkiset luonnon omat kasvunsääteet. Helteet tuntuu kummasti kutistavan viljojen kasvuhaluja.

Joo helle todellakin vaikuttaa viljaan samoin kuin ylimääräinen Cerone-annos, kiihdyttää etyleenin tuottoa ja jotain. Katsoin juuri päivällä jotakin kasvunsäädeopasta, jäi mieleen.

Vehnällä helle ja kuivuus oirehtii tähkien päiden muuttumisella valkoiseksi. Joskus aikanaan nuorena ja innokkaana ruiskuttelusta tykkäävänä päättelin, että ruiskulle vaan het, lähtee tauti pois.

No ei sitten kuitenkaan ruiskuttamalla lähtenyt.

-SS-

[arzy]

Tulee ajettua molemmat paitsi kauralle ei tautiainetta. Eilen täällä satoi vettä tuulen kanssa vaakasuoraan ukkosen aikaan. Juuri kun ohrat herkimmillään lakoontumiselle ja vahinko kaikista suurin. Jonkin verran meni lakoon kasvustoista, mutta ei niin pahasti ettei vielä nostaisi päätään. Näin heinäkuussa tulee juuri noita rajuja sateita minkä vuoksi hyvä olla tönkköainetta laitettuna ruiskutuksiin.

Tautiainetta tulee laitettua, koska ajatuksena tuottaa omille elukoille mahdollisimman hyvälaatuista viljaa. Ei välttämättä aina taloudellisesti kannattavinta sadon määrässä mitattuna, mutta jospa se jatkojalostus sitten antaisi parempaa katetta. Lisäksi taudit voi aiheuttaa muita ongelmia jatkojalostuksessa

[sirkussonni]

Tautiainetta tulee laitettua, koska ajatuksena tuottaa omille elukoille mahdollisimman hyvälaatuista viljaa. Ei välttämättä aina taloudellisesti kannattavinta sadon määrässä mitattuna, mutta jospa se jatkojalostus sitten antaisi parempaa katetta. Lisäksi taudit voi aiheuttaa muita ongelmia jatkojalostuksessa

Oletko punninnut kotieläinten osalta sitä, mitä ongelmia kasvinsuojeluaineiden käyttö aiheuttaa? Hedelmättömyyttä, mutaatioita ym. joita monet "kasvinsuojeluaineet" aiheuttavat. Monessa purkissahan kyljessä lukee: Saattaa aiheuttaa syöpää, tai muita vastaavia huomioita!

En ole mikään ekoihmiken, mutta tuleepa joskus pysähdyttyä ja mietittyä hiukan pidemmälle.

[arzy]

Enpä minäkään ole mikään mikään ekoihminen, mutten mikään viljelyteknologian ylistäjäkään. Typensidontakasveja ym. luomujuttuja on käytössä. Vielä en ole ainakaan huomannut että olisi mitään ongelmia aiheutunut noista ks-aineiden käytöstä. Lehmän elinikä on sen verran lyhyt että kertymä tuskin on liiallista, tai siihen ainakin pitää luottaa kun varoajoista pitää kiinni. Omasta terveydestä olisin ennemmin huolissani kun viljatuotteita käytän kuitenkin melko paljon Punahomeen torjunta mielestäni yksi tärkeimpiä asioita eläimen hedelmällisyyden kannalta noissa tautiruiskutuksissa, vaikka sen ennustaminen onkin aika vaikeaa niin tuleepa yritettyä ainakin.

[SS]

Löysin mielenkiintoisen tiivistelmän siitä, missä mennään uusien lajikkeiden ja sato- ja laatukysymysten kanssa.

http://jokotiedat.fi/media/Aineisto%202 ... raitti.pdf

Paikoitellen melkoisen kyyninen dokumentti laittoi ajattelemaan, miten meitä pyöritetään jonkun yksittäisen vuoden tulosten perusteella. Kääpiösatoisaa lajiketta Bjarnea tarjottiin kevätvehnänviljelyn pelastajaksi, mutta kun katsoo viimeistä kymmentä vuotta, niin havaitaan, että valtalajikkeeksi noussut Zebra on ollut useimpina muina vuosina kuin 2009 ainoita lähes kokonaan myllyvehnäksi kelpaavaa lajia. Hehtolitrapaino, taudinkestävyys ja tähkäidännänkestävyys edelleenkin ovat Zebralla parasta luokkaa. Eikä satokaan paljon jää satoisimmista, onhan Zebra sentään aikaisempi kuin nämä satoisimmat.

Sakoluvunkestävyys on asia , jota ei arvioida nykyään kovinkaan paljon, lähinnä valkuainen on yksisilmäisesti seurattu. Ja massan tuottajat katsovat vain satoa. Huomaa kuitenkin, että se väistämättömästi tuleva sateinen syksy voi tuottaa uuden kriisin, valtavat määrät itänyttä kevätvehnää.

Syysvehnissä ollaan jotenkin tuuliajolla. Urho kevyenä sekulivehnänä on edelleen valtalajike. 77-kiloiseksi lajiteltuna sato ehkä olisi 2000 kg /ha vuosittain. Ei se kuitenkaan niin hyvä ole, että siihen luottaisi elämänsä. Tarso nyt on vitsi käytännön viljelyssä. Gunbo tuottaisi hyvää tavaraa 300 kilon typpitasolla. Magnifik ei nyt mikään syysvehnien ylijumala ole, useamman vuoden koetulosten leipävehnän rajan alittava sakoluku 3 todella huolestuttaa. Olivin ylittää odotukset kaikkialla muualla , mutta ei meidän pellolla.

Olisiko Skagen ratkaisu ? Sitä meinaan laittaa nyt 2010, Alhainen hl-paino tulee olemaan ongelma, tautiruiskutuksia pitää tehdä noin viisi, ja kaikki mahdolliset multiplet mukaan. Sakolukuominaisuudet kuitenkin antavat aiheen rauhallisuuteen. Jos sen nyt josku harvoin saisikin kasvuun, niin ei tarvitse syksyllä katsoa satopotentiaalin itämistä peltoon vaan korjaamista.

-SS-