-= Maatalous Foorum =-

Mulla on sitten käyny joku ennalta arvaamaton sattuma kun tautiaineen kanssa moddusta ajoin rolfille pari vuotta sitten... Tuppeen jäi ja siten surkeaa oli jyvä...

täälläpäin ei juuri ole laossa kuin ohria. niitä onkin sit maassa aika monella isännällä. mullakin laonkestävä streif on niistä paikoista laossa ku ei saanu terpalia. parantuneet paljon siitä ku ruiskuttelin, sivuversoo lykänny. sillon oli harvan sorttista, nyt jo tiheitä.

Kokemusta on et kun on tulossa kunnon sadot kuten Joozepin syysvehnissä ei Suomessa käytettävät ainemäärät riitä. Nehän on johonkin neljän tonnin sadoille? Syysvehnä tarvii aina kaksi tautitorjuntakäsittelyä ja sekään ei tahdo joka vuosi riittää.

Sepe kirjoitti:Mulla on sitten käyny joku ennalta arvaamaton sattuma kun tautiaineen kanssa moddusta ajoin rolfille pari vuotta sitten... Tuppeen jäi ja siten surkeaa oli jyvä...

Samoin kävi mulle joskus kun Rolfista oli siemensoppari. Sen jälkeen oon ollu Modduksen ja muittenkin sääteiden kanssa äärimmäisen varovainen.

Jarille noista laikuista. Omassa Einarissa (melko rehevää) samanlaisia alalehdillä ja on saanut tautiaineen 0,45 comettia ja 0,25 prosaroa. Kasvunsääteellä meinas tulla viotusta kuivuudesta aikasemmin kärsineisiin kohtiin, mutta ei vihtiny jättää ajamatta ko tautiaine samasa pöntösä. Itekki hieman arastellu kasvunsääteen käyttöä 2006 jälkeen kun oli hyvät kasvustot ja helteinen loppukesä, ei kestänyt reilua annosta Ceronea. Kilot ja laatu oli pettymys kasvuston näköön ja muihin puituhin nähden. Sen jälkeen puitiin lakoja ja nyt taas sääteen käyttö nousussa Tuntuu että tällä alueella harvon saa sääteellä tuhoa kun yleensä kosteutta on tarpeeks ja vähän kahtoo millon ruiskuttaa, ja ei Ceronea. Modduksesta vain hyviä kokemuksia mutta jos reilummin joutuu käyttään niin turhan tyyristä Terpaaliin nähden. Ja Jarin kans samaa mieltä, paljon muille kahuja puineena, taudit pakko torjua laadun takia KAIKISTA ohrista.

Rubinjo kirjoitti:Kokemusta on et kun on tulossa kunnon sadot kuten Joozepin syysvehnissä ei Suomessa käytettävät ainemäärät riitä. Nehän on johonkin neljän tonnin sadoille? Syysvehnä tarvii aina kaksi tautitorjuntakäsittelyä ja sekään ei tahdo joka vuosi riittää.

Musta kans tuntuu siltä, että Prosaro + Comet pro -kertakäsittely ei aivan riitä tiheälle Magnifikille. Melkein joka lohkolla on ruostetta päälle 30 ha alalla ja vaan yhdellä lohkolla on syysvehnää syysvehnän perään. Kevätvehnät samalla käsittelyllä ovat puhtaita. En sitte tiedä, pitääkö ruveta antamaan ns. rutiiniruiskutus jo rikka-aineen kanssa vaikka ne näyttäisivät terveiltä siinä vaiheessa. Kevätvehnällä tottunu ajamaan vasta tähkälle eikä viime vuonna syysvehnäkään vaatinu enempää. Onneksi ruoste ei ole niin paha tauti, mutta ei se kyllä mitenkään autakaan.

Paras toki olis se rypsi tai rapsi esikasvina, mutta meikän pitää vaan vaihdella ohran ja vehnän välillä, koska elukat eivät syö muuta.

Yhden paikoin lakoutuneen kevätviljan olen nähnyt tälle kesää, multamaalla kaksitahoinen ohra ja possun voimaa ryydittämässä, lakoa ehkä n. 10%.
Ja yhden rukiin jossa lakoa arviolta 20%.
Muuten viljat pääsääntöisesti pystyssä. Kasvustot kyllä muuten hyvin tasaisia ja tiheitä mutta alkukesän helteet ja sateitten vähyys hillitsi tehokkasti korren kasvua.

Rubinjo kirjoitti:

jk kirjoitti:Nyt alkoi se vaihe kasvukaudesta kun ruvetaan tiputtelemaan satotoiveita alaspäin...
54kg/ha typpeä oli näemmä vildelle liikaa. Lippulehdelle 0,35l moddusta. Yllättävän kova tuo perunan esikasviarvo

Siemenmäärä?
Vilde sietää typpeä rutosti, kunhan ei oo liian tiheä. 2009 tuli parhaalta palalta 7 tn/ha ilman korrensäätöä, eikä lakoutunu ku siementä oli "liian vähän".
Nyt laitoin hiukan reilummin siementä ja on jo paikotellen nurin, eikä varmaan oo tollasta satoa tulossa.
Monessa erässähän tollaseen perunamaahan pitäs Moddus lykätä että tehoais.

Vajaa 500 itävää. Oli rikkaruiskutuksen aikaan vielä vähän kuivalta kärsivän näköinen. Savisempi reuna lohkosta varsinkin oli harvan näköinen ja niillä helteillä ei tullu mieleenkään säädellä silloin...

edit:
Niin ja nuo 7tn/ha ilman korrensäätöä saa täälä etelä-pohjanmaalla unohtaa. Säätämättömään vildeen katoaa jalalla seisova polkupyörä

Jari kirjoitti:

Murtola_Lasse kirjoitti:

Jari kirjoitti:

Karita hernekin venähtänyt pituutta ja kukkaa valtavasti, palkoja "alakerta" täys ja lisää pukkaa. Jämäkkää mutta lakoontuminen suurena uhkana tälläkin. Kauneusvirheenä pellossa jotain toista lajiketta, pitkää kuin mikä ja violetit kukat.

Tuo on joku rehulajike mitä seassa?

Eilen illalla kiersin Huldassa, parhaissa paikoissa kasvustolla pituutta n.70cm ja huonommat just polven alapuolelle..

Yllättävän kevyttä kävellä vaikka kärhät puree vastaan, joku siemennata tai raiheinä pirusti paljon raskaampaa kun lähes aina laossa ja jalkoja joutuu nostelemaan korkealle.

bouli kirjoitti:

Jari kirjoitti:

Murtola_Lasse kirjoitti:

Jari kirjoitti:

Karita hernekin venähtänyt pituutta ja kukkaa valtavasti, palkoja "alakerta" täys ja lisää pukkaa. Jämäkkää mutta lakoontuminen suurena uhkana tälläkin. Kauneusvirheenä pellossa jotain toista lajiketta, pitkää kuin mikä ja violetit kukat.

Tuo on joku rehulajike mitä seassa?

Kyllä. Karita ei ole koskaan ollu puhdas lajike. Menis kai vientiinkin soppaherneeks ruottalaisille jos ois puhdasta.

bouli kirjoitti:

Jari kirjoitti:

Murtola_Lasse kirjoitti:

Jari kirjoitti:

Karita hernekin venähtänyt pituutta ja kukkaa valtavasti, palkoja "alakerta" täys ja lisää pukkaa. Jämäkkää mutta lakoontuminen suurena uhkana tälläkin. Kauneusvirheenä pellossa jotain toista lajiketta, pitkää kuin mikä ja violetit kukat.

Tuo on joku rehulajike mitä seassa?

Eilen illalla kiersin Huldassa, parhaissa paikoissa kasvustolla pituutta n.70cm ja huonommat just polven alapuolelle..

Yllättävän kevyttä kävellä vaikka kärhät puree vastaan, joku siemennata tai raiheinä pirusti paljon raskaampaa kun lähes aina laossa ja jalkoja joutuu nostelemaan korkealle.

Jotain rehulajiketta minäkin päättelin olevan, oli viime vuonna vähemmän eli tuotti myös siementä koska viime vuotisella sadolla kylvin tänä keväänä

Ei tuolla pysty kävelemään kovinkaan helposti, kasvusto keskimäärin vyötärölle saakka ja kärhät lujasti kiinni toisissaan kun harvahkoa kylvöä yritin, ovat haaroneet kovasti. Tämän päivän sade jäi onneksi reiluun viiteen milliin, sais jo pikkuhiljaa riittää ettei ala homeet jylläämään kaikissa kasvustoissa.

Ei oikein pysy Brage (monitahoinen ohra) enää pystyssä, vaikka sai kahteen kertaan 0.2 l Moddusta. tänäänkin tuli 20 mm lähes yhdellä pudotuksella. Tällä hetkellä lako noin 30 %, mutta kasvusto on "polvillaan". Pisimmät korret olikin lähes 150 cm, kainaloon asti. Kolme edellistä vuotta Vilde pysyi mainiosti pystyssä.

jowi kirjoitti:Ei oikein pysy Brage (monitahoinen ohra) enää pystyssä, vaikka sai kahteen kertaan 0.2 l Moddusta. tänäänkin tuli 20 mm lähes yhdellä pudotuksella. Tällä hetkellä lako noin 30 %, mutta kasvusto on "polvillaan". Pisimmät korret olikin lähes 150 cm, kainaloon asti. Kolme edellistä vuotta Vilde pysyi mainiosti pystyssä.

Omat Vildeni sai kahteen kertaan 0,3 litraa Moddusta ja se tuntuu nipin napin riittävän. Moddusta huippulaihoon olisi syytä ajaa kolmeen kertaan (T1, T1½ ja T2), niin ei tarvitsisi lakoviljaa puida. Tosin pahasti kun ukkonen osuu kohdalleen, niin kaikki kyllä keikkaa. Ja noita "pikkumiehenmittaisia" kasvustoja ei kyllä kunnon kuurot armahda!

Nyt pitää kehua tätä kesää näin heinänviljelijän näkökulmasta. Kylvökset sai keväällä kuivissa olosuhteissa hyvissä ajoin, ensimmäinen säilörehusato viikkoa ennen Juhannusta, lannoitus ennen Juhannusta ja saivat heti 30mm:n sateen päälleen. Kuivat heinät kesäkuun lopussa ja heinäkuun ekana päivänä, sekä nyt lopetettu toinen säilörehusadon korjuu. Säilörehusatoa noin 40% enemmän, mitä viime vuonna ja suurin osa aika kuivaa. Laitumetkin ovat viel kasvaneet riittävästi ja pellot ovat kestäneet hyvin.

Ainoa negatiivinen puoli tulee mieleen, että hiehot piti ottaa metsälaitumelta pois, kun lähteestä loppui vesi ja laiskuus ei anna periksi viedä niille vettä sinne päivittäin