-= Maatalous Foorum =-

Carnivor kirjoitti:

Ileh kirjoitti:Tällä hetkellä ei yhtään muokattua. Vehnämaat aattelin kyntää kaikki ja sitten vähä päälle. Rypsillä olleet suunnittelin lautasmuokata keväällä.

http://www.youtube.com/watch?v=dUmT1Pjb ... re=related

Tuota videota oli ilo katsella niiden kahden edellisen jälkeen. Vaikka se humppa vähän laimensi Deeren murinoiden kuuntelunautintoo.

Mutta tässä ketjussa jo useampi henkilö on kirjoittanut kuinka pinnalla on märkää mutta syvemmällä kuivaa. Onko se merkki pintamaan tiivistymisestä vedenpitäväksi?

Naapuri oli kaivanut autotallin pohjaa, sanoi että metrin syvyydessä maa ihan kuivaa, pinta kuitenkaan ei tahdo kestää koneilla ajoa, eikä rakennuspaikka ole pellolla.
Appiukko asuu aluella missä koko kesänä ei satanut kunnolla, pihalammikossa vieläkin vesi n. metrin normaalia alempana.

Tänään niitin tien pientaretta Wärtsilällä pellon puolelta, takaveto taavetti upposi saveen 10-15cm. Saa ajaa kultivaattorin takaisin talliin ja unohtaa aurat samaan paikkaan. Ennen kevättä loppuu lautasmuokkaimet kaupoista!

Jari kirjoitti: Tällä vain yritän sanoa että maanlaadulla tärkein merkitys, sitten vasta viljelytoimilla,kämmeillä. Hyvää maata voi olla melkoisen mahdotonta pilata, mutta hitaasti vettä vastaanottavaa maata on mahdotonta viljelytoimilla muuttaa. Virheillä voi toki heikentää maankuntoa tehokkaasti.

Samansuuntaisiin ajatuksiin kanssasi olen tullut verratessani lohkojeni erilaisten maalajien käyttäytymistä keskenään vaihtelevissa olosuhteissa.

Tällä hetkellä ei yhtään muokattua. Vehnämaat aattelin kyntää kaikki ja sitten vähä päälle. Rypsillä olleet suunnittelin lautasmuokata keväällä.
http://www.youtube.com/watch?v=dUmT1Pjb ... re=related

Näyttää muuten tosi tasapainoiselta ja ketterältä tehoonsa nähden tuollainen yhdistelmä. Jos 8 siipeä pitää liikuttaa niin ennemmin noin kuin iso hinattava kapine. Hyvin sopiva kappale, varmaan aika stressitöntä menoa

Alkaa kynnöt tältä syksyltä olemaan aika vähissä. Ruiskutuksien vuoksi pitää vielä muutaman lohkon kohdalla viikon verran odotella kyntämään menemistä. Yhdelle lohkolle odottelen kaivinkonetta piiriojia tekemään, mutta sen kyntö jää kevään lannanlevityksen vuoksi uuden kasvukauden alkuun ( kuten muutaman muunkin lohkon). Loppua kohden kyntö alkanut sujumaan paremmin ja vähemmin ressuttaen. Osasyynä, että parhaiden lohkojen kyntö jäänyt viimeisenä tehtäväksi. Mites muiden syysmuokkaukset edenneet?

Iltapäivällä kolomen jälkeen loppu kynnöt tältä syksyltä. Yksi vajaa hehtaarin lohko jää keväällä kynnettäväksi.

Syysmuokkaukset on tänä vuonna savolainen projekti, aloittamista vaille valmis. Pakkasia odotellessa.

Noin kolmasosa syyskynnöistä tehty.

Märimmät lohkot saa odotella kuivumista (ehkä jopa kevääseen).

Savinen keikka. Kävin kynsimässä ja pehmennyt ojanpenkka petti. Aurat irti kaivurilla kannatellen, sitten etukuormaajalla aurat ojassa pystyyn, kaivurilla kyntötraktori ylös ja sitten kauhalla tuentaa auran sivusta ja kyntötraktorin & kettinkin kanssa aurat rutakosta. Aurat kiinni ja menoksi. Rohkee tunti meni. Toinen meni siistiytymiseen ja kolmas hyttien rapsutteluun. Kosteeta hiukan on. Taas on sadellut pari päivää sen jälkeen. Pitää pian nostaa kädet pystyyn. Alkaa ihan muistuttaa 70-luvun rypemistä kun kynnettiin ja nostettiin jurttia piikkipyörillä ja 2 - 3 traktoria vetämässä. Puimurit kulki mahaa myöten upoksissa koko aja sutien. Ne kun kulki. Kaikki ei kulkenut. Meillä oli järeät kitkat puimurissa ja 20" kuormurin pyörät takapäässä. Yhdessä traktorissa oli/on vinssi millä sai puimurin/ kärryt pois rapakosta "hellävaroen", jos kaivurilla ei päässyt lähelle tms. Kärryt piti peruuttaa liittymästä niin, että traktori jäi kovan päälle, eikä siitäkään päässyt ilman perävetoa liikkeelle aina. Ja ukkosti usein. Alkaa tuntua, että historia voi toistaa itseään, ja saamma tänne saville taas kostean vuosikymmenen. Voivoivoivoi. Nyt kyllä olisi hyvä fiilis pistää loputkin pellot vuokralle, mutta pitää katsoa tuo maataloustukiuudistus vielä sitä ennen, ettei käy käpy sen kanssa.

Meillä käytettiin metsäkoneen tyyppisiä teloja puimurin renkaissa 70-80 luvulla, niillä kuulemma kulki hyvin mutta jälki sen mukaista. Kerran meni vetokehä. hiukan olis itsellä vielä kynnettävää kun ehtii, ehkä ens viikonloppuna.

ATH kirjoitti:Alkaa ihan muistuttaa 70-luvun rypemistä kun kynnettiin ja nostettiin jurttia piikkipyörillä ja 2 - 3 traktoria vetämässä. Puimurit kulki mahaa myöten upoksissa koko aja sutien.

Täällä ollut sateisin syksy viiteenkymmeneen vuoteen. Silti puinnit tuli puitua ja kyntöjäkin hieman aloiteltu. Tänään aloin kyntämään tosissaan, pitäisi kyntää kaikki loput putkeen ellei heittäydy vetiseksi. Tällä viikolla satanut vain muutaman millin, huomenna tosin kaikki muuttuu.

Tähän että hommat onnistunut ihan ok., ilman turhaa taistelua, on kaksi syytä. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä ojitukset, ojat paljon paremmassa kunnossa kuin aikoinaan ja tuurilla vieläpä viime syksynä pahimmat veto-ojat perkattu rajusti aiempaa isommiksi.
Toisena pointtina maltti, hommaa erilailla kuin aikonaan, ei ole pakko rypeä kyntöjä tms. kun muutakin puuhastelua.

Ihmettelen miksi eteläisessä Suomessa taistellaan kyntöjen kanssa, taisteltu jo pitkään. Täällä suurin osa aloittelee kyntöjä nyt, kun pellot on vähän kuivahtaneet monsuunisateiden tauottua. Kuitenkin rypemällä pilaa varsinkin raskaammat maat ihan huolella, eikö voisi kuvitella vaikka suorakylvöä ensikeväälle ELLEI tänä syksynä tule vielä kyntökelejä?

Jari kirjoitti:
Ihmettelen miksi eteläisessä Suomessa taistellaan kyntöjen kanssa, taisteltu jo pitkään. Täällä suurin osa aloittelee kyntöjä nyt, kun pellot on vähän kuivahtaneet monsuunisateiden tauottua. Kuitenkin rypemällä pilaa varsinkin raskaammat maat ihan huolella, eikö voisi kuvitella vaikka suorakylvöä ensikeväälle ELLEI tänä syksynä tule vielä kyntökelejä?

Jos ens viikolla aloittelis kyntöjä kun ilmat kuivunee? Onhan tossa koneitten pesua ollut kun juurikkaan nosto meinas mennä rypemiseksi. Omilla mailla ei suurempia ongelmia kun on oppinut mille lohkolle ja koska voi sateen jälkeen mennä. Vuokramaat sitten toinen asia...

Jari kirjoitti: Ihmettelen miksi eteläisessä Suomessa taistellaan kyntöjen kanssa, taisteltu jo pitkään. Täällä suurin osa aloittelee kyntöjä nyt, kun pellot on vähän kuivahtaneet monsuunisateiden tauottua. Kuitenkin rypemällä pilaa varsinkin raskaammat maat ihan huolella, eikö voisi kuvitella vaikka suorakylvöä ensikeväälle ELLEI tänä syksynä tule vielä kyntökelejä?

Just. Täällä savossa ollut kuivin viikko pitkään aikaan, eli sadetta ykkösmillejä. 3/4 kynnöistä tehty nyt viimeisen viikon aikana. Kalkitkin tuli levälleen vasta viime perjantaina. Vanhaisäntä ollut hermona koko lokakuun, talvi tulee, maat jäätyy, lietteet jää säiliöön jne. Kieltämättä myöhäisimmät kynnöt mun uralla, mutta eipä tuo haitannut. Ihan mukavat kyntökelit, ainoastaan yhdellä sänkilohkolla meinas päisteet hieman pehmetä. Eikä suinkaan sateen vuoksi, vaan siksi että kaverin lietesäiliöön piti tehdä "hieman" tilaa.

No nyt on urakka ohi, ainoastaan hiehojen ruokintapaikka vielä kynnettävänä, kunhan ehtii hakemaan ruokintahäkin ( ja viimeiset hiehot ) pois pellolta.

junttieinari kirjoitti:...Vanhaisäntä ollut hermona koko lokakuun, talvi tulee, maat jäätyy, lietteet jää säiliöön jne....

Jotenkii tuttua

Mut täällä ei veden kanssa ole ollut pahemmin ongelmia. Mm. paalikärrillä ajoin enimmillään 13 paalin kuormia kuivimmilta lohkoilta ja ei jäänyt edes jälkiä ma ja ti. Keskiviikkona vettä tuli sitten siitäkin edestä ja nyt ei ois pellolle moisilla kuormilla asiaa.

Jari kirjoitti: Ihmettelen miksi eteläisessä Suomessa taistellaan kyntöjen kanssa, taisteltu jo pitkään. Täällä suurin osa aloittelee kyntöjä nyt, kun pellot on vähän kuivahtaneet monsuunisateiden tauottua. Kuitenkin rypemällä pilaa varsinkin raskaammat maat ihan huolella, eikö voisi kuvitella vaikka suorakylvöä ensikeväälle ELLEI tänä syksynä tule vielä kyntökelejä?

No ei. Varsinais-Suomikin on vaakasuunnassa leveä. Maat on itäosassa kuivia ja kovia, valtaojissa menee liru. Takavedolla menee niinkö tyhjää vaan. On sitä jo monta vuotta kärsittykin ryskäävistä ja tempoilevista ja renkaat repaleisiksi kraapivista sekä auranvantaat päivässä kuluttavista rutikuivista lohkareleleistä.

Nyt maa lentää suhinalla nurin ja traktori menee kevyesti ja kuin sukkasillaan.

-SS-