-= Maatalous Foorum =-

SS kirjoitti:Ei nämä etelän kokemukset päde Sisä-Suomessa eikä Pohjanmaalla. Eli ruiskuttakaa tietenkin kaikki lääkkeet.

Onko etelärannikon sato seuraavana syksynä x tonnia vai 0 tonnia, riippuu mielestäni eniten seuraavista tekijöistä:
- jos lumet lähtevät jo maaliskuulla ja tulee 25 asteen tuulisia pakkasia ja kevät on muutenkin kuiva, voi unohtaa koko asian, riippumatta ruiskutuksista.-SS-

Pitäs ruiskuttaa siitäkin syystä, että pellolla lumihomekokeet... Saisi vähän vertailuarvoja.

Tänä kesänä ko. lohkolla oli syysvehnää, ja se paljastui osittain lumen alta kevään ahaviin, meni täysin ruskeaksi niiltä kohdin mutta toipui jotenkuten. Pari isompaa laikkua säilyi lumen alla, niistä tuli komeasti tavaraa puimurin mittarin mukaan, näki kyllä kasvustostakin. Joten lumihome ei tuolla lohkolla oletettavasti pahin ongelma, aikainen lumien sulaminen kyllä. Sisämaassa, Nivalan korkeudella lumet säilyy huomattavasti pidempään normitalvena eikä kevään kuivattavat tuulet yhtä tappavia oraille.

On mulla metsän keskelläkin oleva lohko, siinä oras hiton komeaa, aiemmin kylvettyäkin. Maalajina lähes puhdas karkea hieta/hieno hiekka, siellä lumihome voi tehdä tuhojaan. Ruisvehnälle optimi kasvualusta, mikäli tulee normikesä eli kuivaakin. Mitä epäilen viime kesien perusteella... Tuolla luulisi homeruiskutuksesta olevan apuakin jos jossakin. Aine pitäisi valita olemassa olevista, ja noista eniten on comettia, sillä sitä olisi voinut lisätä seokseenkin.

Lähes täysin ruskeita on nyt esille tulleet rukiinoraat. Onkohan toivoa että noista jotain tulisi? Lumihomeaineet syksyllä ajettu, eikä niissä lumihometta näyttäisi olevankaan. Olisiko syksyinen märkä maa syynä, pintavesiä ei ole kuitenkaan ollut?

ei kun se ruiskutus ne tappo täysin turha toimenpide

IMSL kirjoitti:Lähes täysin ruskeita on nyt esille tulleet rukiinoraat. Onkohan toivoa että noista jotain tulisi? Lumihomeaineet syksyllä ajettu, eikä niissä lumihometta näyttäisi olevankaan. Olisiko syksyinen märkä maa syynä, pintavesiä ei ole kuitenkaan ollut?

On kerran meillä käynyt niin, että tuommoinen melkein kokonaan kuollut ruispelto toipui ja tuotti vieläpä erinomaisen sadon. Lehtien ruskettuminen ei ole niin vaarallista kunhan kasvupiste on hengissä. Syksymärkyyskään ei minusta haittaa jos maa on kynnetty. Ns. oikaisemalla perustetuista on sitten karumpia kokemuksia.

Ruis selviää kevät-ahavasta paremmin, vaikka näkyvä lehti kuivuisi ja paleltuisi täysin. Juurakko on vahva, siksi ruis kylvetään aikaisemmin, että kerkiää rakentaa sen vararavinnon. Mutta vahvat lumihomeruiskutukset kyllä pystyvät murtamaan rukiin talvikaraistuksen, pätee yhtä hyvin näihin talvenkestäviin kuin puolalaisiinkin. Tarvitsee viljellä pari- kolmekymmentä vuotta samoilla seuduilla ruista ja kirjata kokemuksia ylös, silloin vasta pystyy itse huomioimaan ruiskutusten ja tuon pakkaspolttovioituksen yhteyden...on erittäin paikkakuntakohtaista...enkä tätä tohtisi sanoa, kun olen juuri kemikaalisuosija itsekin, mutta rukiista jätin ruiskuteaineet pois, omasta mielestäni hyvästä syystä.

Syysvehnällä tuo niin tuttu ruskea väri on vakavampi ongelma, ruiskutit tahi et, tarvitsee siinä lumien lähtemisen aikaan lämmintä ja sateista kosteaa keliä, ilman yhtäkään viiden asteen pakkasviimaista vuorokautta, niin toipuu. Yleensä pohjoisemmassa näin onkin; lumet säilyvät juuri sen viikon-kaksi pitempään, kunnes kesä tulee. Etelärannikolla on keväällä kuivat kylmät merituulet, kuuropilvet kiertävät sisämaasta, vettä tulee vasta heinäkuulla. Silloin voi syysvehnän unohtaa.

Lajikevalinta tietysti on olennainen kysymys; Syysvehnistä Olivin on Ruotsin oloissa erittäin suosittu ja satoisa laatuvehnä, jotenkin vain tuntuu, että se ei oikein pidä täkäläisistä kevätpakkasista. Varmaan koekentillä on harsot päällä keväällä, muuten en voi selittää näitä Olivinin kasitonnareita.

-SS-

Kiertelin ruismaata lannoitusta miettiessäni ja ruis näyttäisi kärsineen pahasti lumihomeesta. Kuitenkin harmaiden lehtien sisältä lykkää uutta lehteä kun versoja hiukan availee. Eli miltei kaikissa on juurakko elossa ja alkaa hitaasti pukata uutta kasvua. Miten on, kun ei ole omaa kokemusta, niin selviääkö hybridi (brassetto) tästä talvituhosta?

oma brasetto saman näköstä herran haltuun tulee mitä tulee.

Minusta tuo selviää ja lähtee kasvuun. Sitä pitää arvioida, miten harvaksi kasvusto jää ja onko pahoja aukkoja.

Eli laskuharjoituksen aihe on rukiista mahdollisesti saatavan sadon arvo verrattuna esim. vehnä- tai öljykasvisadon nettoarvoon ja laskea myös arvo sille ketutukselle mikä syntyy puolikuntoisen kasvuston kyttäämisestä.

Hybridiruis voi yllättää positiivisesti huolimatta kehnosta ulkonäöstä. Itsellä on tästä kokemusta parin vuoden takaa: tasaisen harva ja koko kesän melko surkean näköisenä pysytellyt Evolo-kasvusto tekaisi vastoin odotuksia viiden ja puolen tonnin hehtaarisadon.

oolrait eli ei muutaku salpietarin levityshommiin, huomenna illalla saattais tulla vettä sopivasti päälle. Kiitos pikaisista kommenteista

masto: pysyikö hyvin pinnalla? kattelin, kun ohi menin niin ajoit salpietaria siellä

juu ei mitään ongelmaa

Magnifikille tuli Raision asn huiskastua, pelto kantoi hyvin ja ens yöksi luvattu sadetta päälle.

Urho s-vehnä sai kokonaan ja Reetta ruis suurimmaksi osaksi Belor:in N27 tänään. Reetasta osa niin harvaa (lohkon toinen pääty) että taitaapi joutua paikkaamaan jotain muuta siihen.

Arktikat 33ha, kaikki sileenä... Glyfoa niskaan ja ohraa perään...

Ei tule Reetasta kahdeksaa tonnia tänä vuonna, niin haaleaa se on.

Syysvehnää näöksi, on siellä piikki siellä täällä. Kovasti saa kiriä kymppitonnariksi. Vaikka laittaisi tonnin salpeetaria.

-SS-