-= Maatalous Foorum =-

jk kirjoitti:Vielä on äsässää mukaillen kasitonnarit tulos

Jeps, esmes Foreca antaa tälle viikolle juuri sellaisen satotykkikevään tuntua, tämä kai tekee varsinkin lumettomilla aukeilla viljasta herkempää huippusatoihin.

Yö / Päivä
-13 -2
-10 +2
-6 +3
-11 +1
-2 +7
-2 +5

-SS-

Ajelin 23-24.3 Kouvolan, Porvoon, Hyvinkään, Hämeenlinnan ja Lahden seudulla autolla ja seurasin syysviljojen kuntoa. Paikkapaikoin totaalisen ruskeaa. Yleisvaikutelma oli ettei hyvältä näytä, paitsi Lahden seudulla oli ihan hyvän näköistä. Toki muuallakin oli yksittäisiä hyviä.

Toki autosta katsomalla on vaikea nähdä maanpinnalle, mutta kai tuo pellon "sävy" kertoo jotain vihreän osuudesta. Ja eihän sitä autolla näe edes onko vehnää vai ruista, saatika lajiketta, mutta kunhan vain lämpimikseni selitän Veikkaisin aikaisen kylvön olleen oikea valinta ympäri Etelä-Suomea.

Joko on apulannat levitelty? Itse olen pantannut vielä, ei siellä pellolla mitään kuitenkaan tapahdu kun miltei joka yö on ollut pakkasta ja päivälläkään ei ole noussut kuin +5C. Nyt kuitenkin taitaa lämpötilojen nousu alkaa, lähipäivinä levitetään.

MottiM kirjoitti:Joko on apulannat levitelty? Itse olen pantannut vielä, ei siellä pellolla mitään kuitenkaan tapahdu kun miltei joka yö on ollut pakkasta ja päivälläkään ei ole noussut kuin +5C. Nyt kuitenkin taitaa lämpötilojen nousu alkaa, lähipäivinä levitetään.

On levitelty, ennen viimeisiä sadekuuroja, ruis on jo kasvussa ja tekee 1/3 annoksella hyvinkin hyötyä jo, ei ne yöpakkaset jäädytä enää juuria, kyllä se päivällä taas lehteä pukkaa.

Syksy oli niin sateinen, että oras kärsii ravinteiden puutteesta, siksi lannoitus liene hyödyksi.
Monen monta kertaa olen vetkuloinut sinne levittimelle menemistä, tai pyörähtänyt kierroksen kuivurin edessä, sitten kun kuivuus pääsee ravinnepulassa taistelevaan oraaseen kiinni, se huononee ja huononee kevään mittaan vaan, kun aikaisen lannoituksen oras on jo puoleen sääreen. Ero on todella merkittävä, ainakin rukiilla.

Mutta hikevät maat ja karjanlannan voima, ei ole niin tarkkaa ollenkaan.

-SS-

Ei vielä josko ensi viikolla, kun yöpakkaset loppuvat. Syysvehnä siis kyseessä. Osittain kokolailla ruskehtava sävy. Mistä pystyy ennustamaan onko tulevaisuutta vai muokatakko ympäri?

MottiM kirjoitti:Joko on apulannat levitelty?

Ehkä pääsiäisenä viskomaan jos yöpakkaset loppuvat.

Hyvät syysvehnät (Magnifik) siellä näyttää olevan. Yksi lohko kuudesta voi olla sellainen että saa äestää yli; Savinen hieno hieta, lautasmuokkaus ja tasamaalla. Kivenheiton päässä hyvin samantyyppisellä maalla rinnepelto kynnökseen kylvettyä ihan täysin talvehtinut. Multaisemmilla mailla ei lautasmuokkaus ole näköjään haitannut talvehtimista.

Köysti kirjoitti:Hyvät syysvehnät (Magnifik) siellä näyttää olevan. Yksi lohko kuudesta voi olla sellainen että saa äestää yli; Savinen hieno hieta, lautasmuokkaus ja tasamaalla. Kivenheiton päässä hyvin samantyyppisellä maalla rinnepelto kynnökseen kylvettyä ihan täysin talvehtinut. Multaisemmilla mailla ei lautasmuokkaus ole näköjään haitannut talvehtimista.

Tulee ne lautsatutkin sieltä, hiukan hitaammin vaan herää.

Rikka-aineruiskutus olisi vuorossa kun poutaantuu. Onko 1,5l/ha CCC:tä sopiva annos ja onko CCC:n käytössä mitään vioitusmahdollisuutta?

MottiM kirjoitti:Rikka-aineruiskutus olisi vuorossa kun poutaantuu. Onko 1,5l/ha CCC:tä sopiva annos ja onko CCC:n käytössä mitään vioitusmahdollisuutta?

Lajike, lannoitus, maalaji ja missäpäin Suomea?

CCC:n käytön riskit liittyvät jäämiin. Siksi käyttö ei ole sallittua korrenkasvuvaiheessa eikä elintarvikekauralle ollenkaan.

Rubinjo kirjoitti:

Köysti kirjoitti:Hyvät syysvehnät (Magnifik) siellä näyttää olevan. Yksi lohko kuudesta voi olla sellainen että saa äestää yli; Savinen hieno hieta, lautasmuokkaus ja tasamaalla. Kivenheiton päässä hyvin samantyyppisellä maalla rinnepelto kynnökseen kylvettyä ihan täysin talvehtinut. Multaisemmilla mailla ei lautasmuokkaus ole näköjään haitannut talvehtimista.

Tulee ne lautsatutkin sieltä, hiukan hitaammin vaan herää.

Joutui rikkomaan melkein kaikki syysvehnät. Rouste ilmeisesti vei kynnettyynkin kylvetyn. Oli täys kasvusto joka vain näivettyi pois, koska juuret ei olleet maas kiinni. Ei tajunnu, että niin hyvät oraat voi oikeasti olla henkihieveris. Pitää ens kerralla sitten ajaa Rexiuksella kaikki syyskylvökset keväällä. Oliskohan tuo Magnifik herkempi lajike kuin Urho vai sattuiko vaan liian huonot säät kun talvea ei juuri ollu?

Keskolla näkyis olevan Ceylon -niminen SW:n lajike tulollaan. Ruotsin kokeissa näkyi talvehtineen aika hyvin http://194.47.52.113/janlars/partnerska ... ensson.pdf.

MTT on kans testannut http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti128.pdf ja aikaisuus ja pieni talvituho -% näkyy. Toki otanta on liian pieni tuon talvituhon määrittelyyn. Mielenkiinnolla odotan, mitä käytännön viljelyssä tuosta saa.

Tänä vuonna ei savimaillakaan kaikki tule saamaan niitä paljon puhuttuja kasitonnareita. Lajike-erot ovat merkittäviä, Magnifik, Tryggve, Olivin, kaikki samanlaisia kevään kuolijoita. Skagen kyllä säilyy, mutta jää lyhyeksi, sitten onkin jo kemikaalipaketteja laitettava, että tähkä pysyisi edes vähän niittynurmikan yläpuolella. Kuivuudelle arka myös, kasvukauden 380 asteen lämpösumma ja 35 mm sade ei paljon Skagenia lihota.

Ceylon on paperilla erinomainen, mutta lyhyys helposti tuo poudanarkuuden, haastava myös rikkaruoho-ohjelman osalta, kun ei peitä hyvin. Jos Tarsolla on saanut vuodesta toiseen kuudetta tonnia satoa, valinta on Ceylon.

-SS-

https://db.tt/Uy8Ott3O

Mikä puute vaivaa? Kupari, kalium vai typpi? Saanut 120kg/ha salttua keväällä ja litran multiplea rikkaruiskutuksen yhteydessä. Syksyllä kalia tankattu lannalla ja lannotteella.

Jos haluat varman vastuksen niin näyte Yara Megalab palveluun.